Kauppakamarin talouskatsaus - lokakuu 2019

9 Työvoimakustannuksen muutos ei johda välittömästi yritysten käyttäytymismuu- toksiin, mutta ajan kuluessa ne kuitenkin järjestelevät toimintaansa uudelleen, mikäli työvoimakustannuksissa tapahtuu muutoksia. Yhdysvalloissa puolet työlli- syyden muutoksesta tapahtuu ensimmäisen kuuden kuukauden aikana, kun taas Euroopassa sopeutuminen on tyypillisesti hieman hitaampaa. Pitemmällä aikavälillä työvoimakustannuksen nousu saa aikaan sen, että yritysten kannattaa siirtyä, jos mahdollista, pääomavaltaisempaan työtapaan; käy siis niin, että yritykset korvaavat työvoimaa pääomalla eli koneilla, laitteilla ja muilla auto- matisaation välineillä. Tällöin edellä mainittu lyhyen aikavälin vaikutusarvio aliarvioi todellista vaikutusta. Hamermeshin (2014) arvion mukaan pitkällä aikavälillä 10 prosentin nousu työvoimakustannuksissa johtaa työllisten määrän sekä työtuntien yhteenlaskettuna 10 prosentin vähentymiseen. Suomen hallituksen kansantaloudelliset tavoitteet Pääministeri Antti Rinteen hallitus aikoo normaalin talouskehityksen oloissa nostaa työllisyysasteen 75 prosenttiin, mikä tarkoittaa valtiovarainministeriön kesän ennus- teen perusteella vähintään 60 000 työllistä lisää vuoden 2023 loppuun mennessä. Myös työttömyysaste pyritään painamaan 4,8 prosenttiin eli alimmalle tasolle sitten 1990-luvun suuren laman. Hallitus tavoittelee myös edelleen normaalin talouskehityksen rajaamissa olosuh- teissa tulojen ja menojen tasapainoa viimeistään vuonna 2023. Työllisyystavoite sekä budjetin vakauttamistavoite ovat linkittyneitä toisiinsa, koska työllisyysasteen nousu on hallitusohjelman tulopohjan vahvistamisen tärkein tekijä. On siis toden- näköistä, että julkinen talous ei tasapainotu, mikäli työllisyystavoitetta ei saavuteta. Puolet työllisyystavoitteen päätösperäisistä toimista on tarkoitus olla valmiina elo- kuun budjettiriihessä vuonna 2020. Hallitus on myös erikseen linjannut, ettei se tee työllisyyttä vähentäviä toimenpiteitä ilman samanaikaisesti työllisyyttä parantavia toimia. Laajennettu kolmikanta on valjastettu hallituksen työhön mm. työttömyysturvan uudistamisessa, vaikeasti työllistyvien ryhmien työllisyyden parantamisessa sekä paikallisessa sopimisessa. Mutta mikäli työmarkkinajärjestöt eivät löydä yhteisym- märrystä keinoista työllisyyden parantamiseksi, on hallitus vaikean paikan edessä. Hallitus on sitoutunut seuraamaan työllisyyden kehitystä julkisen talouden suunni- telmassa, budjettiriihessä sekä hallituskauden puolivälitarkastelussa. Mikäli näyttää siltä, ettei työllisyystavoitetta saavuteta, ryhtyy hallitus uusiin toimenpiteisiin tavoit- teen saavuttamiseksi.