Kauppakamarivuosi 2017

2 1 KAUPPAKAMARIVUOSI 2017 ETEVÄ ETELÄ-KARJALA Maailman talouden kasvu on nyt vahvaa. Voimakkaan kasvun taustalla ovat suurien kansantalouksien nopea elpyminen ja yleisesti harjoitettu elvyttävä rahapolitiikka. Maailmantalouden menestymisen edellytyksenä on markkinatalous ja vapaa kauppa, eli globalisaatio. Nyt globalisaation taivaalle on tullut ”mustia pilviä”, sillä nationalismin nousu ja protektionismi/tullimuurit ovat myrkkyä vapaalle kaupalle. Tässä nousevat esiin tutut aiheet: Trump ja Brexit. USA:n ja Kiinan osalta puhutaan jo ”kauppasodan” vaarasta. Maailman taloutta on elvytetty jo vuosia keskuspankkien avulla, jotka ovat tämän vuoksi velkaantuneet voimakkaasti. Esimerkiksi Japanin, Kiinan, USA:n ja Euroopan keskuspankit ovat velkaantuneet elvytyksen johdosta yli 10 000 MRD euroa. Euroopan talouskehitys on vakaassa nousussa ja talouden veturina toimii tietenkin Saksa, jota muut Euroopan maat seuraavat perässä. Kun talous kasvaa, on elvytystä kevennettävä. Euroopan keskuspankin velka on yli 2 200 MRD euroa, joten nyt on paikallaan kevyt jarrutus elvytykseen. EKP ilmoitti lokakuussa jatkavansa arvopapereiden rahapoliittisia netto-ostoja vähintään syyskuulle 2018, mutta pienensi samalla kuukausittaiset netto-ostot 60 miljardista 30 miljardiin euroon. Tällä toimenpiteellä ei varmaankaan ole vaikutusta markkinakorkojen tasoihin 2018. Suomen BKT:n kasvuvauhti on nyt hyvä ja jatkossakin vahva noin 3-2,5% tasoa. Toisaalta Suomen valtion velka on nyt yli 106 MRD euroa, joka on vajaa 50% maamme BKT:sta (vuonna 2008, 25% BKT:sta). Koko julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen on nyt noin 61,5% (vuonna 2008, 32,7% BKT:sta). Vastuullisessa velkaantumisessa tulee jatkossa huomioida Suomen kansantalouden kantokyky. Nyt on hyvä aika reivata julkisen talouden purjeita taloudellisesti kestävään suuntaan, sillä nousukauden jälkeen tulee aina laskukausi. Suomen talousnäkymät ovat nyt valoisat ja EU:ssa rahaliiton kehittäminen nousee vahvasti tekemisen keskiöön. Nyt kannattaa tarkoin seurata Euroopan pankkiunionin toiminnan valmistelua ja harkita huolella uusia sitoumuksia liittyen Euroopan pankkiunionin yhteisvastuun lisäämiseen. Ensimmäinen askel suunnitellun pankkiunionin yhteisvastuun syventämisessä on esitys yhteiseen talletussuojaan siirtymisestä. Suomi ja monet muut Euroopan Unionin jäsenmaat edellyttävät, että ensin vaikeuksissa olevien pääsääntöisesti Etelä-Eurooppalaisten pankkien riskitasot on saatava alas, ennen kuin yhteinen talletussuoja on mahdollinen. Kauppakamari lausui oman tahtotilansa yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi maakunnallisen elinkeinostrategian päivityksessä. Kilpailuetutekijöistä nostimme kärkisijoille oppilaitosten (LUT, Saimia ja Sampo) ja yritysten yhä tiivistyvän yhteistyön. Kilpailuvaltteja ovat edelläkävijyys ekologisissa arvoissa ja kestävässä kehityksessä. Yritysten menestymisen resepteinä korostimme ja kannustimme jäsenyrityksiämme kustannustehok- kuuteen ja kannattavaan kasvuun, myös kansainvälistymiseen. Toimintojen digitointi ja prosessien automatisointi ovat välttämättömyyksiä. Aluetalouden kasvun mittarina ovat kauppakamarin vahvistamat ulkomaankaupan asiakirjat. Niitä käsiteltiin vuonna 2017 ennätysmäärä. EU:n ulkopuolisessa vientikaupassa Kiina nousi selkeälle ykköspaikalle. Suomen vientikaupan elpymisessä maakunnalla on erityinen merkitys uusiutuvan biotalouden tuotteissa. Toimiala myös aktiivisesti investoi Etelä-Karjalan integraatteihin. Kauppakamarikentän ääni on luottamushenkilöverkosto. Valiokunnat olivat aktiivisia mm. seuraavasti: Valiokuntaforum 2017 -tilaisuus, vetoomus rajaliikenteen sujuvoittamiseksi, Vetävät väylät -infraseminaari ja tietotekniikan ja ohjelmoinnin työvoimatarve -vetoomus. Jarmo Partanen Kauppaneuvos Etelä-Karjalan kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja vuonna2017 Hallituksen puheenjohtaja, Oma Säästöpankki Oyj