Kauppakamarivuosi 2018

2 1 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Talouskasvu hidastuu, mutta jatkuu maltillisena. - Osaavan työvoiman saatavuus ja väestömuutokset haastavat myös Etelä- Karjalan vetovoimatekijöitä. Suomen talouskasvu hidastuu selvästi nousukauden jälkeen. Talous kasvaa 1,7 prosenttia vuonna 2019, ennustaa valtiovarainministeriö huhtikuussa julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan. Maailmantalouden kasvuhuippu siintää takanpäin ja nopein talouskasvun vaihe myös Suomessa on jo ohitettu. Tämän vuosikymmenen näkövinkkelistä, jolloin keskimääräinen kasvu on ollut prosentin luokkaa, niin talouskasvu on jatkumassa verraten hyvänä. Mitään talouden äkkijarrutusta ei ole näköpiirissä. Kun vuoden 2018 BKT lähenteli kolmea prosenttia, niin kuluvan vuoden talouskasvun on arvioitu hidastuvan noin reiluun prosenttiin. Talouskasvu muuttuu siis normaaliksi. Talouskasvua hidastaa erityisesti kansainvälisen talouden epävarmuus. Euroalueen ja koko maailmantalouden kehitystä varjostavat kaupan esteiden nousu, suurimpana USA:n aggressiivinen kauppapolitiikka ja Britannian EU-ero. Hallitsemattoman Brexitin mahdollisuus on kasvanut. Suomessa kasvun veturina toimii kotitalouksien kulutus. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu vahvana, koska kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat hyvää vauhtia. Tulojen kasvua ylläpitää hyvä työllisyyden kehitys sekä ansiotason nousu. Maltillisen inflaation ansiosta myös reaalitulojen kasvu jatkuu nopeana. Tilastokeskuksen tuottaman kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien luottamus talouteen vahvistui maaliskuussa ja on hyvällä tasolla. Kuluttajien luottamusindikaattori oli maaliskuussa 16,1 kun se oli helmikuussa 15,5. Luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä kuluttajien odotus sekä omasta että Suomen taloudesta vahvistui maaliskuussa helmikuuhun verrattuna. Kuva omasta taloudesta oli hyvällä tasolla, kun taas näkemys Suomen talouden tulevaisuudesta oli vahvistumisesta huolimatta hieman pessimistinen. Arvio yleisestä työttömyyskehityksestä heikkeni hieman mutta oli edelleen luottavaisella tasolla. Kun kuluttajien luottamusta verrataan viime vuoden vastaavaan aikaan nähden, niin ainoastaan näkemys säästämismahdol- lisuuksista parani maaliskuussa. Muut osatekijät omaa taloutta lukuun ottamatta heikkenivät vuodessa selvästi. Työllisyysnäkymät ovat hyvät. Työllisyys on kasvanut niin viime kuin kuluvanakin vuonna vahvasti. Odotettavissa on, että työttömyysaste laskee alle 7 prosenttiin tämän ja ensi vuoden kuluessa. Viimeksi työttömyysaste on ollut näin alhainen 1990-luvun alussa ennen lamaa. Samalla kuin työttömyysaste laskee, niin työvoiman kohtaanto-ongelma tuo lisää haasteita ja vaikuttaa jo merkittävästi yritysten kasvumahdollisuuksiin ja investointeihin erityisesti kasvualueiden ulkopuolella. Yhtäaikainen pula työntekijöistä ja työpaikoista on muodostumassa entistä haasteellisemmaksi, sillä osaajien löytäminen on vaikeaa. Haasteita luovat myös väestön ikääntyminen ja muuttotappio kasvukeskusten ulkopuolella. Etelä-Karjala menetti maakuntana viime vuonna lähes tuhat asukasta. Vaikka naapurimaakunnat Etelä-Savo ja Kymenlaakso menettivät molemmat liki tuplaten eivät meidän haasteemme ole yhtään helpommat. Keskeisintä maakuntamme vetovoiman ylläpitämisessä ovat elinvoimaiset ja kasvavat yritykset. Yritystoiminnan kannalta ratkaisevassa asemassa ovat kuntien ja kaupunkien elinkeinopolitiikka ja sujuva infrastruktuuri ja osaavan työvoiman saatavuus. Entistä tärkeämmäksi nousevat myös meillä Etelä- Karjalassa maakunnan vetovoimaisuus niin asumisen kuin vapaa-ajan matkailun osalta, näitä tukeva infra, erilaiset tapahtumat ja niiden markkinointi. Etelä-Karjalan kauppakamarin 78. toimintavuosi oli niin jäsenten kuin luottamushenkilöiden näkökulmasta mitä menestyksekkäin. Siitä osoituksen on ensimmäinen sija kauppakamarien keskinäisessä tyytyväisyyskyselyssä (tuloksista enemmän jäljempänä vuosikertomuksessa). Mottomme mukaisesti: Yhdessä yritysten puolesta! Mervi Sillanpää-Jaatinen Hallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja, Etelä-Karjalan Osuuskauppa