MIN­KÄ­LAI­NEN ON VUO­DEN 2026 TALOUSVUOSI?

Kes­kus­kaup­pa­ka­ma­ri pääekonomisti:

MEN­NYT VUO­SI OLI TOR­JUN­TA­VOIT­TO – MIN­KÄ­LAI­NEN ON VUO­DEN 2026 TALOUSVUOSI?

“Pie­leen men­neet talous­en­nus­teet ovat syn­nyt­tä­neet eko­no­mis­tien ammat­ti­kun­nal­le uskot­ta­vuuson­gel­man. Samal­la myön­tei­sen suh­dan­ne­kään­teen odot­ta­mi­nen on vaih­tu­nut lii­al­li­seen syn­kis­te­lyyn. Kulu­nut vuo­si oli tor­jun­ta­voit­to, ensi vuo­des­ta on tulos­sa parem­pi jo sik­si­kin, että läh­tö­ta­so on heik­ko”, sanoo Kes­kus­kaup­pa­ka­ma­rin pää­e­ko­no­mis­ti Juk­ka Appel­qvist.

Vuo­si 2025 ei jää his­to­ri­aan täh­ti­het­ke­nä talous­en­nus­ta­jil­le. Suh­dan­ne-ennus­teet odot­ti­vat talous­kas­vun vauh­dit­tu­mis­ta, mut­ta toi­sin kävi. Vuo­den ede­tes­sä ennus­tei­ta tar­kis­tet­tiin alas­päin, kun­nes lopul­ta kas­vu­lu­vuis­sa pää­dyt­tiin lähel­le nollaa.

”Pää­syy epä­on­nis­tu­mi­sel­le liit­tyy yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen vai­suu­teen. Ennus­teis­sa brut­to­kan­san­tuot­teen suu­rin alae­rä oli­si kään­ty­nyt nousuun, mut­ta koti­ta­lou­det eivät totel­leet ennus­ta­jia, vaan tulo­jen kohen­tu­mi­nen kana­voi­tui kulut­ta­mi­sen sijas­ta sääs­tä­mi­sek­si”, sanoo Kes­kus­kaup­pa­ka­ma­rin pää­e­ko­no­mis­ti Juk­ka Appelqvist.

Ruusun­pu­nai­set lasit ja perus­tee­ton pes­si­mis­mi ennus­ta­jien varusteina 

Appel­qvis­tin mukaan eko­no­mis­tit eivät yleen­sä koros­ta sitä jul­ki­ses­ti, mut­ta talou­den ennus­ta­mi­nen on mahdotonta.

“Ennus­teet eivät sil­ti ole tur­hia, kos­ka ne ker­to­vat talou­den nyky­het­kes­tä ja hah­mot­te­le­vat mah­dol­li­sia kehi­tys­kul­ku­ja tule­vai­suu­des­ta. Sil­lä­kin on oma arvon­sa”, Appel­qvist sanoo.

Vuot­ta 2025 kos­ke­nei­den pie­leen men­nei­den ennus­tei­den taus­tal­la oli hänen mukaan­sa koko ajan jär­ke­viä ole­tuk­sia, jot­ka pitä­vät edel­leen paikkansa.

”Syk­syn talous­kes­kus­te­lua on hal­lin­nut eri­koi­nen väit­te­ly opti­mis­tien ja pes­si­mis­tien välil­lä. Välil­lä tilas­to­ja tul­ki­taan ruusun­pu­nais­ten lins­sien läpi ja välil­lä vai­vu­taan perus­teet­to­maan synk­kyy­teen. Lop­pu­vuo­des­ta pes­si­mis­mi on men­nyt lii­al­li­suuk­siin”, sanoo Appelqvist.

Huo­li­pu­heen kes­kel­le tulee muis­taa, että talou­den fun­da­men­tit eivät lii­ty ennus­ta­jien tai kom­men­taat­to­rien kul­loi­siin­kin tun­nel­miin. Koti­ta­louk­sien osto­voi­ma elpyy ennus­ta­jis­ta riip­pu­mat­ta, mikä tulee lähes var­mas­ti vauh­dit­ta­maan koti­mais­ta kulu­tus­ky­syn­tää ensi vuon­na. Appel­qvis­tin mukaan ei ole uskot­ta­vaa aja­tel­la, että sääs­tä­mi­nen jat­kai­si loput­to­man pit­kään nouse­val­la trendillä.

”Syk­syn synk­kien tilas­to­jen seu­rauk­se­na myös ensi vuot­ta kos­ke­via ennus­tei­ta on hei­ken­net­ty. Seli­tys ennus­tei­den hei­ken­tä­mi­sel­le on jää­nyt epä­sel­väk­si, kos­ka kes­keis­ten kysyn­täe­rien osal­ta näky­mät ovat koh­ta­lai­sen valoi­sia. Voi­si jopa aja­tel­la, että hei­kom­pi läh­tö­ta­so nos­taa toden­nä­köi­syyt­tä sii­hen, että kas­vu vauh­dit­tuu jat­kos­sa”, tote­aa Appelqvist.

Olo­suh­teet vaikuttavat 

Suo­men kal­tai­nen pie­ni avo­ta­lous on myös olo­suh­tei­den armoil­la. Osin pie­leen men­nei­tä ennus­tei­ta selit­tää kan­sain­vä­li­nen ympä­ris­tö. Kaik­ki tie­si­vät odot­taa pro­tek­tio­nis­tis­ta poli­tiik­kaa, jos­ta Trump oli puhu­nut tois­tu­vas­ti vaa­li­kam­pan­jan­sa aika­na, mut­ta mit­ta­luok­ka ja pouk­koi­le­vuus tuli yllä­tyk­se­nä. Appel­qvis­tin mukaan kan­sain­vä­li­sen toi­min­taym­pä­ris­tön suh­teen läh­tö­koh­ta ensi vuo­teen on sil­ti kohtalainen.

”Maa­il­man­ta­lou­den osal­ta men­nyt vuo­si on tor­jun­ta­voit­to. Kun pouk­koi­le­va tul­li­po­li­tiik­ka alkoi, pelät­tiin jopa glo­baa­lia taan­tu­maa. Mark­ki­na­ta­lou­det kui­ten­kin sopeu­tui­vat, ja vaik­ka ris­ki­ta­so on edel­leen kohol­la, on toden­nä­köi­sin vaih­toeh­to se, että ensi vuo­des­ta tulee mel­ko hyvä talous­vuo­si”, sanoo Appelqvist.