Kauppakamarin talouskatsaus - heinäkuu 2019

11 Vertailut ovat erilaisia, mutta niistä piirtyy selkeä kokonaiskuva • Kansainvälisiä vertailuja on useampia ja ne poikkeavat toisistaan sekä metodo- logian että painotusten suhteen. Monet vertailut eivät keskity kilpailukykyyn kokonaisuutena, kuten WEF ja IMD, vaan arvioivat jotain kilpailukyvyn osakom- ponenttia, kuten työmarkkinoiden toimivuutta tai yrittämisen helppoutta. • Maailmanpankki tuottaa kattavaa Ease of Doing Business -projektia, joka ni- mensä mukaisesti mittaa yrittämisen vaivattomuutta eri maissa. • Ease of Doing Business -projekti pitää sisällään myös laajan joukon työmarkki- noita koskevia muuttujia, joita hyödynnetään Lithuanian Free Market Instituten kokoamassa Employment Flexibility Indexissä sekä Heritage säätiön Labor Freedom -indeksissä. • The Lisbon Council for Economic Competitiveness and Social Renewal -nimi- nen ajatushautomo julkaisee Euro Plus Monitoria, joka tarkastelee Euroopan maiden taloudellista asemaa kasvupotentiaalin, kilpailukyvyn, julkisen talouden kestävyyden ja yllättävien shokkien sietokyvyn näkökulmasta. • Myös Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), Taloudellisen yhteistyön ja kehi- tyksen järjestö (OECD), Euroopan Komissio (EC) sekä kansainväliset luottoluo- kittajat, kuten Moody’s, Standard & Poor’s ja Fitch, arvioivat jatkuvasti Suomen talouden tilaa sekä kilpailukykyä ja antavat sen perusteella talouspoliittisia suosituksia. Kaikki edellä mainitut kansainväliset kilpailukykyvertailut ovat tavalla tai toisella puutteellisia, mutta niistä piirtyy yhdenmukainen kokonaiskuva. Suomi menestyy hyvin yhteiskunnan vakautta, instituutioiden uskottavuutta, koulutusta tai suku- puolten tasa-arvoa koskevissa osa-alueissa. Sen sijaan sijoitusta tyypillisesti heiken- tää työmarkkinoiden jäykkyydet ja ansiotuloverotukseen liittyvät muuttujat. Jos vain yksi tutkimus tulisi tähän johtopäätökseen, voisi kyseessä olla onnenkanta- moinen tai vertailun metodologiaan liittyvä pulma. Mutta sekä kilpailukykyvertailut että kansainvälisten organisaatioiden maakohtaiset suositukset kaikki piirtävät samantyyppisen kuvan Suomen valteista ja haasteista, jolloin ulkopuolelta Suomea objektiivisesti katsovien asiantuntijoiden analyyseihin olisi syytä suhtautua vakavasti. Mauri Kotamäki johtava ekonomisti Keskuskauppakamari @Mau_And