Kauppakamarin talouskatsaus - heinäkuu 2019

6 Kilpailukyky jakaantuu kustannuskilpailukykyyn ja muihin tekijöihin Yksi selitys vientimarkkinan laimealle kehitykselle tällä vuosikymmenellä on kustan- nuskilpailukykyyn liittyvät pulmat. Tarkastellaan seuraavaksi kahta mittaria, joiden avulla pystytään arvioimaan kotimaisten kustannusten ja tuotannon kannattavuu- den kehitystä suhteessa muihin maihin. Valuuttakurssin kehitys vaikuttaa ulkoisen kilpailukyvyn määräytymiseen. Kenties yleisimmin käytetyt kustannuskilpailukyvyn mittareita ovat nimelliset sekä reaaliset efektiiviset valuuttakurssit (NEER ja REER). NEER on yhdelle maalle laskettu valuut- takurssi, joka on laskettu suhteessa muiden maiden valuuttakursseihin. REER on puolestaan sama asia kuin nimellinen valuuttakurssi, jossa on lisäksi huomioitu erilaisten kustannustekijöiden, kuten hintatason, vientihintojen tai yksikkötyökus- tannusten kehityksen vaikutus. Kuviosta nähdään, että esimerkiksi yksikkötyökus- tannuksilla deflatoitu REER:n muutos korreloi vahvasti talouskasvun kanssa. Kuvio 5 Nimellinen efektiivinen valuuttakurssi (NEER) ja yksikkötyökustannuksilla deflatoitu reaalinen efektiivinen valuuttakurssi (REER) suhteessa EU28-maihin sekä Suomen talouskasvu. Lähde: AMECO ja Tilastokeskus. Valuuttakurssin vahvistuessa maan kustannuskilpailukyky heikkenee. Suomen NEER-kurssi on vahvistunut tällä vuosituhannella suhteessa muihin EU-maihin. Valuuttakurssikehityksen lisäksi myös hintojen ja kustannusten kehitys vaikuttaa maan kustannuskilpailukykyyn. Yksikkötyökustannuksilla deflatoitu nimellinen efektiivinen valuuttakurssi eli REER alentui 1990-luvun lopulta aina vuoteen 2007 80 85 90 95 100 105 110 115 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Indeksin arvo, 2010=100 Talouskasvu, % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 neer reer (yksikkötyökustannukset) talouskasvu -6% -4% -2% 0% 2% 4% 6% 8% -10% -8% KiKy tuli voimaan 2017