Kauppakamarin talouskatsaus - heinäkuu 2019

7 asti, jonka jälkeen se nousi jyrkästi kaksi vuotta. Vasta vuonna 2017 REER-kurssilla mitattu kustannuskilpailukyky lähti kohenemaan. Kilpailukykysopimus vaikutti osaltaan lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyvyn parantumiseen, mutta pitkällä ai- kavälillä Kiky-sopimuksella ei todennäköisesti ole suurtakaan vaikutusta – kyseessä on enemmänkin suhdanneluontoinen kuin rakenteellinen eli pysyvä toimenpide. Muita usein käytettyjä kustannuskilpailukyvyn mittareita ovat nimellisten ja reaalis- ten yksikkötyökustannusten kehitys (NULC ja RULC) suhteessa muihin maihin. Täs- säkin tapauksessa tarina on pitkälti samanlainen kuin edellä eli sekä nimelliset että reaaliset yksikkötyökustannukset kehittyivät maltillisesti aina vuoteen 2008 asti, jonka jälkeen ne nousivat jyrkästi lyhyessä ajassa. Vasta vuonna 2016 kustannuskilpailuky- ky lähti kohenemaan ja vuonna 2018 oltiin suurin piirtein finanssikriisiä edeltävällä tasolla. Sopeutuminen on siis ollut kovin hidasta, joka heijastelee suomalaisen työmarkkinan rakenteita. Kuvio 6 Nimellisten ja reaalisten yksikkötyökustannusten (NULC ja RULC) kehitys suhteessa muihin teollisuusmaihin. Lähde: AMECO ja Tilastokeskus Suomen asema kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa Edellä tarkasteltu kustannuskilpailukyky on olennainen osa kansantalouden koko- naiskilpailukykyä, muttei kuitenkaan ainut tai välttämättä edes olennaisin osatekijä; myös muilla osatekijöillä, kuten yhteiskunnan vakaudella, on merkitystä. Esimer- 80 85 90 95 100 105 110 115 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Indeksin arvo, 2010=100 Talouskasvu, % 1995 1996 1997 1998 1999 nULC RULC talouskasvu -6% -4% -2% 0% 2% 4% 6% 8% -10% -8%