Kauppakamarin talouskatsaus - heinäkuu 2019

8 kiksi Suomi ei talouden rakenteiden valossa pysty kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla matalan työvoimakustannusten maiden kanssa työvoimaintensiivisillä toimialoilla. Toisaalta jos kustannustaso Suomessa kohoaa liikaa, voi kuluttajien ja yritysten olla kannattavaa siirtyä Suomen kaltaiseen, mutta Suomen kanssa kilpaile- vaan maahan – myös monet muut kehittyneet länsimaat kilpailevat Suomen kansa samoilla markkinoilla. Maiden välisen kilpailukyvyn vertailu on hankalaa, mutta se ei tarkoita, etteikö sitä pitäisi tehdä. Onkin olemassa joitain kunnianhimoisia kansainvälisesti projekteja, joissa yritetään vertailukelpoisesti arvioida kansallisvaltioiden kilpailukykyä. Käydään seuraavaksi läpi sekä Maailman talousfoorumin (WEF) että IMD World Competitive- ness Centerin (IMD) tekemät maavertailut. Molempien projektien tavoite on sama eli tarkastella maiden kilpailukykyä, mutta metodologiat ovat hieman toisistaan poikkeavia. Maailman talousfoorumin kilpailukykyvertailu (WEF) WEF:n raportti perustuu laajaan, 148 kysymyksen kyselytutkimukseen, jonka vastaa- jat edustavat kunkin maan elinkeinorakennetta. Kyselytutkimusta on lisäksi täyden- netty vertailukelpoisilla ja kuhunkin aihealueeseen nähden olennaisilla muuttujilla. Kyselyssä vastaajat arvioivat kutakin kysymystä skaalalla 1 (huonoin)-7 (paras). Suomessa vuonna 2018 vastaajia oli 42. Kyselyn tekemisestä ja siten osaltaan myös tulosten luotettavuudesta vastasi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. Vuonna 2018 WEF:n 140 maata kattavassa tutkimuksessa Suomi on 11. kilpailu- kykyisin maa. Muut Pohjoismaat sijoittuvat saman kaltaisesti kuin Suomi ja myös saman suuntaisesti osa-aluekokonaisuuksittain. Toki pieniä eroavaisuuksiakin on, kuten esimerkiksi Tanskan työmarkkinat saavat selkeästi parempia pisteitä muihin Pohjoismaihin verrattuna. Tutkimuksen mukaan Suomi on maailman huippua instituutioiden toimivuudessa, makrotaloudellisessa vakaudessa sekä rahoitusjärjestelmän toimivuudessa. Insti- tuutioiden toimivuus koostuu 20 eri mittarista, kuten järjestäytyneen rikollisuuden vähäisyydestä, poliisiin luottamisesta ja omistusoikeuksien suojasta. Makrotalou- dellinen vakaus rakentuu inflaatiosta sekä julkisen talouden velkadynamiikasta ja rahoitusjärjestelmän toimivuus pitää sisällään muun muassa pankkien eheyden ja pk-sektorin rahoitusmahdollisuudet. Huonot arvosanat Suomi puolestaan sai kotimarkkinan koosta, työmarkkinoiden toimivuudesta sekä hieman yllättäen terveydellisistä tekijöistä. Markkinoiden koko muodostuu bruttokansantuotteesta ja tuonnin bkt-suhteesta. Näihin tekijöihin Suomen on vaikea vaikuttaa. Työmarkkinoiden toimivuus -osio pitää sisällään 12 eri muuttujaa, joissa Suomen sijoitus vaihtelee maailman parhaimman ja lähes