Ete­lä-Kar­ja­lan kauppakamari

eJä­sen­kir­je 28.8.2017

 

KEHIT­TÄ­MIS­ME­NOT KIRJANPIDOSSA

Kehit­tä­mis­me­no­jen käsit­te­ly kir­jan­pi­dos­sa muut­tui vuo­den 2016 alus­sa. Tätä vuot­ta aiem­min tasee­seen sai kir­ja­ja­ta menot eri­tyis­tä varoi­vai­suut­ta nou­dat­taen sekä tuli nou­dat­taa Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön ase­tus­ta kehit­tä­mis­me­no­jen akti­voin­nis­ta. Seu­raa­vas­sa teks­tis­sä käyn läpi miten kehit­tä­mis­me­not kir­jan­pi­dos­sa, vero­tuk­ses­sa ja voi­ton­jaos­sa käsi­tel­lään täl­lä hetkellä.

Mitä kehit­tä­mis­me­not ovat

Kehit­tä­mis­toi­min­ta on tut­ki­mus­tu­los­ten tai muun tie­tä­myk­sen sovel­ta­mi­nen uusien aikai­sem­pia olen­nai­ses­ti parem­pien raa­ka-ainei­den, lait­tei­den, tuot­tei­den, pro­ses­sien, jär­jes­tel­mien ja pal­ve­lu­jen suun­nit­te­luun ennen kau­pal­li­sen tuo­tan­non tai käy­tön aloittamista

Esi­merk­kei­nä

• Pro­to­tyyp­pien ja mal­lien suun­nit­te­lu, raken­ta­mi­nen ja testaus
• Uuteen tek­no­lo­gi­aan perus­tu­vien työ­ka­lu­jen, ohjain­ten, muot­tien, mat­rii­sien suunnittelu
• Suu­ruus­luo­kal­taan sel­lai­sen koe­lai­tok­sen suun­nit­te­lu, raken­ta­mi­nen ja käyt­tö, jol­la ei ole edel­ly­tyk­siä talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaan tuotantoon
• Vali­tun uuden tai entis­tä parem­man raa­ka-aineen, lait­teen, tuot­teen, pro­ses­sin, jär­jes­tel­män tai pal­ve­lun suun­nit­te­lu, toteut­ta­mi­nen tai testaus.

Käsit­te­ly kirjanpidossa

             

             Kir­jan­pi­to­lain luvus­sa Arvos­tus- ja jak­so­tus­sään­nök­sis­tä tode­taan seuraavaa:

 

• KPL 5:8 § Tut­ki­mus- ja kehit­tä­mis­me­no­jen jaksottaminen 
  • Tut­ki­mus­me­not kir­ja­taan tili­kau­den kuluksi 
    • Tut­ki­mus­toi­min­taa on muun muas­sa kehit­tä­mis­toi­min­nan koh­tei­den etsin­tä, arvioin­ti ja valinta
  • Kehit­tä­mis­me­not saa­daan akti­voi­da, jos nii­den odo­te­taan tuot­ta­van tuloa useam­pa­na tilikautena
  • Akti­voi­dut kehit­tä­mis­me­not on pois­tet­ta­va vai­ku­tusai­ka­naan, enin­tään 10 vuodessa
  • Kehit­tä­mis­me­no­ja ei saa akti­voi­da mui­na pit­kä­vai­kut­tei­si­na menoina
• Akti­voi­ta­vat menot ovat 
  • Kehit­tä­mis­toi­min­nas­ta aiheu­tu­neet välit­tö­mät menot mukaan lukien toi­min­taan välit­tö­mäs­ti osal­lis­tu­nei­den hen­ki­löi­den pal­kat ja henkilösivukulut.
  • Kehit­tä­mis­toi­min­taan liit­ty­vän aineet­to­man omai­suu­den pois­to­jen osuus
  • Kehit­tä­mis­toi­min­nas­ta aiheu­tu­neet korkomenot

Kulut tulee kir­jan­pi­dos­sa olla esi­mer­kik­si kus­tan­nus­pai­kal­la ero­tel­tu jot­ta akti­voin­ti voi­daan suorittaa.

 

Käsit­te­ly verotuksessa

• Kehit­tä­mis­me­not verotuksessa 
  • EVL 25 §: Lii­ke­toi­min­nan kehit­tä­mi­seen täh­tää­vät tut­ki­mus­toi­min­nan menot 
    • Lukuun otta­mat­ta pysy­vään käyt­töön tar­koi­te­tun raken­nuk­sen tai raken­nel­man tai näi­den osan hankintamenoja
  • Ovat vero­vuo­den kulua
  • Voi­daan vero­vel­vol­li­sen vaa­ties­sa vähen­tää kah­den tai useam­man vuo­den poistoina.

Vaa­ti­mi­nen tar­koit­taa että kir­jan­pi­to­vel­vol­li­nen on kir­jan­nut kysei­sen kulun taseeseensa.

Huo­mioi­ta­va varojenjaossa

Akti­voi­dut kehit­tä­mis­me­not pie­nen­tä­vät jako­kel­pois­ta omaa pää­omaa, myös van­hat akti­voin­nit jot­ka teh­ty ennen vuotta.2016.

 

Lii­te­tie­dos­sa esi­tet­tä­väs­sä las­kel­mas­sa jako­kel­poi­ses­ta omas­ta pää­omas­ta tulee siis vähen­tää tasees­sa jäl­jel­lä ole­va kehit­tä­mis­me­no­jen mää­rä huo­mioi­mat­ta sitä, kos­ka kehit­tä­mis­me­no on syntynyt.

Net­to­va­ral­li­suut­ta laskettaessa

• Kehit­tä­mis­me­noil­la ei ole aikai­sem­min ollut varal­li­suusar­voa net­to­va­ral­li­suus­las­ken­nas­sa. Oikeus­käy­tän­nön myö­tä vuon­na 2014 myös vero­tus­käy­tän­tö muuttui

 

• KHO 2014:120:totesi pää­tök­ses­sään seuraavaa: 
  • Kir­jan­pi­dos­sa akti­voin­ti sal­lit­tu ase­tuk­sen edel­ly­tys­ten täyt­tyes­sä vain, jos eräl­lä on toden­nä­köis­tä varallisuusarvoa
  • Kun eräl­lä on varal­li­suusar­voa kir­jan­pi­don tiu­koil­la ehdoil­la, niin myös vero­tuk­ses­sa täl­lä eräl­lä kat­so­taan ole­van varallisuusarvoa

 

Vero­lais­ta ei ilme­ne sään­nös­tä, joka estäi­si täl­lai­sen varal­li­suuse­rän otta­mi­sen net­to­va­ral­li­suus­las­kel­maan mukaan

 

Tei­ja Kerbs
Kir­jan­pi­don asiantuntija
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

 

 

 

OPIN­TO­VA­PAA

 

Opin­to­va­paa­ta kos­ke­vat sään­nök­set löy­ty­vät opin­to­va­paa­lais­ta ja opin­to­va­paa-ase­tuk­ses­ta. Sään­nök­set eivät kos­ke oppisopimuskoulutusta.

Mis­tä opin­to­va­paas­sa on kyse?

Opin­to­va­paan aika­na työn­te­ki­jä on omas­ta aloit­tees­taan vapau­tet­tu työs­tään kou­lu­tus­ta tai opis­ke­lua var­ten työ­suh­teen pysyes­sä edel­leen voi­mas­sa. Opin­to­va­paak­si ei kat­so­ta aikaa, jon­ka työn­te­ki­jä on työ­nan­ta­jan mää­rää­mäs­sä kou­lu­tuk­ses­sa; joka työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan rin­nas­te­taan työs­sä­oloon tai, jon­ka työn­te­ki­jä on ammat­tin­sa edel­lyt­tä­mäs­sä laki­sää­tei­ses­sä koulutuksessa.

Opin­to­va­paa myön­ne­tään työn­te­ki­jäl­le yhte­nä tai yhden­jak­soi­ses­ti useam­pa­na koko­nai­se­na vapaa­päi­vä­nä. Lisäk­si opin­to­va­paa voi­daan myön­tää anta­mal­la osia työ­päi­väs­tä vapaak­si tai muo­dos­ta­mal­la vapaa useas­ta vapaa­jak­sos­ta, joi­den välil­lä työn­te­ki­jä on työs­sä. Yhä ylei­sem­pää on, että työn­te­ki­jä opis­ke­lee osa-aikai­ses­ti ja haluai­si samal­la työs­ken­nel­lä osa-aikai­ses­ti. Opin­to­va­paan anta­mi­ses­ta osa-aikai­se­na ei ole tar­kem­paa sään­te­lyä, ja opin­to­va­paa­lain­sää­dän­tö kai­pai­si­kin uudis­ta­mis­ta muun muas­sa täl­tä osin.

Miten opin­to­va­paa­ta haetaan?

Työn­te­ki­jän tulee hakea yli vii­den työ­päi­vän opin­to­va­paa­ta kir­jal­li­ses­ti työ­nan­ta­jal­ta vähin­tään 45 päi­vää ennen suun­ni­tel­tu­jen opin­to­jen alka­mis­ta, ja työ­nan­ta­jan on ilmoi­tet­ta­va rat­kai­sus­taan työn­te­ki­jän opin­to­va­paa­ha­ke­muk­seen kir­jal­li­ses­ti vähin­tään 15 päi­vää ennen opin­to­jen alka­mis­ta. Jos työn­te­ki­jä hakee opin­to­va­paa­ta enin­tään vii­dek­si päi­väk­si, hake­mus tulee teh­dä työ­nan­ta­jal­le suul­li­ses­ti tai kir­jal­li­ses­ti vähin­tään 15 päi­vää ennen opin­to­jak­son alka­mis­ta, ja työ­nan­ta­jan on ilmoi­tet­ta­va rat­kai­sus­taan vähin­tään seit­se­män päi­vää ennen opin­to­jak­son alka­mis­ta. Työn­te­ki­jän pyyn­nös­tä opin­to­va­paa­ha­ke­mus­ta kos­ke­va pää­tös on annet­ta­va tie­dok­si myös työn­te­ki­jää työ­pai­kal­la edus­ta­val­le luottamushenkilölle.

Työn­te­ki­jän opin­to­va­paa­ha­ke­muk­ses­sa tulee olla seu­raa­vat tie­dot: opin­to­jen ja haet­ta­van opin­to­va­paan alka­mi­sen ja päät­ty­mi­sen ajan­koh­ta; kou­lu­tuk­sen ja opis­ke­lun muo­to ja tavoi­te; onko kysy­myk­ses­sä aikai­sem­man opin­to­va­paan aika­na aloi­te­tun kou­lu­tuk­sen tai opis­ke­lun lop­puun­saat­ta­mi­nen; oppi­lai­tos tai muu kou­lu­tuk­sen tai ope­tuk­sen jär­jes­tä­jä; sekä pää­toi­mi­ses­sa itseo­pis­ke­lus­sa opin­to­ja ohjaa­van opet­ta­jan ja opis­ke­li­jan yhtei­ses­ti hyväk­sy­mä opin­to­suun­ni­tel­ma, jos­ta ilme­nee aiot­tu tut­kin­to tai opin­näy­te ja sen edel­lyt­tä­mä opis­ke­luai­ka. Jos opin­to­va­paa­ta hae­taan tut­kin­non suo­rit­ta­mis­ta var­ten, hake­muk­sen liit­tee­nä on olta­va todis­tus ilmoit­tau­tu­mi­ses­ta tutkintoon.

Onko työn­te­ki­jäl­le pak­ko myön­tää opintovapaa?

Työn­te­ki­jäl­lä on oikeus opin­to­va­paa­seen, jos hän on työs­ken­nel­lyt pää­toi­mi­ses­ti yhdes­sä tai useam­mas­sa jak­sos­sa saman työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­ses­sa vähin­tään vuo­den. Opin­to­va­paan pituus on täl­löin enin­tään kak­si vuot­ta vii­den vuo­den aika­na. Jos työ­suh­de samaan työ­nan­ta­jaan on kes­tä­nyt vähin­tään kol­men kuu­kaut­ta, työn­te­ki­jäl­lä on oikeus opin­to­va­paa­seen, jon­ka pituus on enin­tään vii­si päi­vää. Työ­nan­ta­ja ei voi kiel­täy­tyä anta­mas­ta opin­to­va­paa­ta. Työ­nan­ta­jal­la on kui­ten­kin oikeus siir­tää opin­to­va­paan alka­mi­sa­jan­koh­taa tie­tyin edellytyksin.

Opin­to­va­paan siirtäminen

Opin­to­va­paa­ta voi­daan siir­tää enin­tään kuu­del­la kuu­kau­del­la, jos opin­to­va­paan myön­tä­mi­nen haet­tu­na ajan­koh­ta­na tuot­tai­si tun­tu­vaa hait­taa työ­nan­ta­jan har­joit­ta­mal­le toi­min­nal­le. Lais­sa ei mää­ri­tel­lä mitä tun­tu­val­la hai­tal­la tar­koi­te­taan. Työ­nan­ta­jan tulee esi­mer­kik­si sijai­sia palk­kaa­mal­la pyr­kiä mah­dol­lis­ta­maan työn­te­ki­jän opin­to­va­paal­le jääminen.

Jos kysees­sä on har­vem­min kuin kuu­den kuu­kau­den välia­join tois­tu­va kou­lu­tus, voi­daan opin­to­va­paa­ta siir­tää enin­tään sii­hen saak­ka, kun­nes seu­raa­va vas­taa­va kou­lu­tus­ti­lai­suus jär­jes­te­tään. Jos työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­ses­sa on sään­nöl­li­ses­ti vähin­tään vii­si työn­te­ki­jää, voi­daan opin­to­va­paa­ta siir­tää edel­lä mai­ni­tul­la perus­teel­la enin­tään kak­si ker­taa peräkkäin.

Työ­nan­ta­jal­la on oikeus siir­tää opin­to­va­paa­ta myös, jos työn­te­ki­jän aikai­sem­mas­ta opin­to­va­paas­ta on kulu­nut vähem­män kuin kuusi kuu­kaut­ta, ellei opin­to­va­paan tar­koi­tuk­se­na ole saat­taa pää­tök­seen aikai­sem­man opin­to­va­paan aika­na aloi­tet­tua opis­ke­lua tai koulutusta.

Jos opin­to­va­paa­ta hakee ker­ral­la useam­pi työn­te­ki­jä ja opin­to­va­paan myön­tä­mi­nen kai­kil­le sitä hake­neil­le tuot­tai­si tun­tu­vaa hait­taa työ­nan­ta­jan har­joit­ta­mal­le toi­min­nal­le eikä vapaa­ta voi­da täs­tä syys­tä myön­tää kai­kil­le, etusi­jan saa­vat amma­til­li­seen kou­lu­tuk­seen ja perus­kou­lun oppi­mää­rän suo­rit­ta­mi­seen hakeu­tu­vat. Vii­me kädes­sä etusi­ja on niil­lä opin­to­va­paa­ta hake­neil­la työn­te­ki­jöil­lä, joil­la on vähi­ten kou­lu­tus­ta. Ennen rat­kai­sun teke­mis­tä työ­nan­ta­jan tulee neu­vo­tel­la asias­ta yhteis­toi­min­nas­sa työn­te­ki­jöi­den luot­ta­mus­hen­ki­löi­den kanssa.

Onko opin­to­jen sisäl­löl­lä vai­ku­tus­ta opintovapaaoikeuteen?

Opin­to­va­paa on tar­koi­tet­tu opis­ke­luun jul­ki­sen val­von­nan alai­ses­sa kou­lu­tuk­ses­sa. Opin­toi­hin voi sisäl­tyä pait­si ope­tuk­sen seu­raa­mis­ta ja kokei­siin osal­lis­tu­mis­ta, myös ohjat­tua käy­tän­nön har­joit­te­lua, ohjat­tua itseo­pis­ke­lua tut­kin­non tai opin­näyt­teen suo­rit­ta­mi­sek­si, sekä tut­kin­non tai opin­näyt­teen suo­rit­ta­mi­seen val­mis­tau­tu­mis­ta. Opin­to­jen ei tar­vit­se liit­tyä työn­te­ki­jän työ­hön, vaan kyse voi olla myös uudel­le alal­le opiskelusta.

Voi­ko työn­te­ki­jä perua opin­to­va­paa­ha­ke­muk­sen­sa tai muut­taa myön­ne­tyn vapaan kestoa?

Työn­te­ki­jä voi tie­tyin edel­ly­tyk­sin siir­tää tai kes­keyt­tää hake­man­sa opin­to­va­paan. Jos opin­to­va­paa on myön­net­ty yli vii­dek­si päi­väk­si, työn­te­ki­jä voi siir­tää myön­ne­tyn opin­to­va­paan käyt­töä, mikä­li sii­tä ei aiheu­du työ­nan­ta­jal­le tun­tu­vaa hait­taa. Työn­te­ki­jän on ilmoi­tet­ta­va opin­to­va­paan käyt­tä­mät­tä jät­tä­mi­ses­tä vähin­tään kak­si viik­koa ennen myön­ne­tyn opin­to­va­paan alkamista.

Työn­te­ki­jä voi kes­keyt­tää yli 50 työ­päi­vän mit­tai­sen opin­to­va­paan­sa ja hänel­lä on läh­tö­koh­tai­ses­ti oikeus pala­ta työ­hön, kun­han hän ilmoit­taa opin­to­va­paan kes­keyt­tä­mi­ses­tä työ­nan­ta­jal­le kir­jal­li­ses­ti vähin­tään nel­jä viik­koa ennen aiot­tua työ­hön paluu­taan. Jos työ­nan­ta­ja kui­ten­kin on pal­kan­nut sijai­sen työn­te­ki­jän opin­to­va­paan ajak­si, ei hänel­lä ole vel­vol­li­suut­ta ottaa opin­to­va­paal­la ollut­ta työn­te­ki­jää työ­hön aika­na, jona sijai­sen mää­rä­ai­kai­nen työ­so­pi­mus on pidet­tä­vä voimassa.

Jos työn­te­ki­jän sai­rau­des­ta, syn­ny­tyk­ses­tä tai tapa­tur­mas­ta aiheu­tu­va työ­ky­vyt­tö­myys alkaa opin­to­va­paan aika­na ja kes­tää yli seit­se­män päi­vää, yli­me­ne­vää osaa työ­ky­vyt­tö­myy­sa­jas­ta ei lue­ta opin­to­va­paa-ajak­si, jos työn­te­ki­jä ilman aihee­ton­ta vii­vy­tys­tä pyy­tää opin­to­va­paan kes­keyt­tä­mis­tä. Työn­te­ki­jäl­lä on hake­muk­ses­taan oikeus käyt­tää työ­ky­vyt­tö­myy­den vuok­si kes­key­ty­nyt opin­to­va­paa myöhemmin.

Kun työ­nan­ta­ja saa opin­to­va­paan kes­keyt­tä­mis­tä kos­ke­van ilmoi­tuk­sen tai pyyn­nön, on työn­te­ki­jäl­le vii­vy­tyk­set­tä ilmoi­tet­ta­va kir­jal­li­ses­ti työ­nan­ta­jan rat­kai­sus­ta ja sii­tä, mil­loin työn­te­ki­jä voi pala­ta työhön.

Laki­mies Reet­ta Riihimäki
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

 

HYÖ­DYN­NÄ EU:N KAUP­PA­SO­PI­MUK­SIA JA SÄÄS­TÄ TULLIMAKSUISSA

EU:lla on kaup­pa­so­pi­muk­sia noin kuu­den­kym­me­nen unio­nin ulko­puo­li­sen maan kans­sa. Yri­tyk­set eivät kui­ten­kaan ole aina tie­toi­sia sopi­muk­sis­ta ja nii­den tuo­mis­ta eduista. 

Kaup­pa­so­pi­muk­set joko pois­ta­vat tava­roi­den kaup­paa kos­ke­vat tul­lit tai las­ke­vat nii­tä mer­kit­tä­väs­ti. Yri­tyk­set eivät kui­ten­kaan auto­maat­ti­ses­ti väl­ty tul­li­mak­suil­ta. Hyö­dyn­tääk­seen EU:n kaup­pa­so­pi­mus­ten mah­dol­lis­ta­mat sääs­töt yri­tys­ten vien­nin on täy­tet­tä­vä kol­me perusehtoa.

• Vien­ti­tuo­te sisäl­tyy EU:n kaup­pa­so­pi­muk­seen. Ylei­ses­ti ottaen EU:n uusim­mat kaup­pa­so­pi­muk­set kat­ta­vat lähes kaik­ki teol­li­suus- ja maa­ta­lous­tuot­teet sekä elintarvikkeet.
• Tuo­te on EU:n tai sopi­mus­kump­pa­ni­maan alku­pe­rää. Se on toi­sin sanoen koko­naan tuo­tet­tu tai riit­tä­väs­ti jalos­tet­tu joko EU:ssa tai sopimuskumppanimaassa.
• Tuot­teen muka­na on alkuperäselvitys.

Ehto 1: Sisäl­ty­vät­kö tuot­teet EU:n kauppasopimukseen?

EU:n kaup­pa­so­pi­muk­set pois­ta­vat tul­lit lähes kai­kil­ta tuot­teil­ta tai alen­ta­vat tul­le­ja mer­kit­tä­väs­ti. Tul­li­mak­su­jen tar­kat mää­rät ja mah­dol­li­set tul­lin­alen­nuk­sia kos­ke­vat siir­ty­mä­ajat vaih­te­le­vat sopimuksittain.

EU:n mark­ki­noil­le­pää­sy­tie­to­kan­nas­ta voi tar­kis­taa, kuu­luu­ko yri­tyk­sen tuo­te kaup­pa­so­pi­muk­sien pii­riin sekä näh­dä tuot­teen tul­li­ta­son. Tuot­teen tul­li­ni­mik­keen on olta­va tie­dos­sa, jot­ta se löy­tyy tie­to­kan­nas­ta. Nimi­ke (har­mo­ni­soi­dun nimik­keis­tön HS-koo­di) on sama nume­ro­koo­di, jota yri­tys käyt­tää täyt­täes­sään tuon­ti- ja vientiselvityksiä.

Tilan­teis­sa, jois­sa tuot­teen tul­li­ni­mi­ke ei ole tie­dos­sa, voi yhteyt­tä ottaa Tul­li­neu­von­taan tai sel­vit­tää asia Tul­lin inter­net­si­vuil­ta.  Myös EU:n komis­sion TARIC-tie­to­kan­taa voi käyt­tää apu­vä­li­nee­nä tul­li­ni­mik­keen selvittämisessä.

Ehto 2: Onko tuot­teen alku­pe­rä EU:sta tai sopimuskauppamaasta?

Vien­ti­tuo­te voi täyt­tää alku­pe­rä­vaa­ti­muk­sen kah­del­la eri tavalla:
• Tuo­te on koko­naan tuo­tet­tu EU:ssa tai sopi­mus­kump­pa­ni­maas­sa (esim. maataloustuotteet).
• Tuo­te on riit­tä­vis­sä mää­rin val­mis­tet­tu EU:ssa tai sopimuskumppanimaassa.
Kri­tee­rit voi yleen­sä tar­kis­taa EU:n kaup­pa­so­pi­muk­sis­ta löy­ty­vis­tä tuo­te­koh­tai­sis­ta luet­te­lo­sään­nöis­tä, joi­hin riit­tä­vän val­mis­tuk­sen ehdot on sisäl­ly­tet­ty. Myös Tul­li­neu­von­ta aut­taa tuot­teen alku­pe­rän mää­rit­te­lyyn liit­ty­vis­sä kysymyksissä.

Useim­mis­sa tapauk­sis­sa tuo­te on riit­tä­vis­sä mää­rin val­mis­tet­tu ja näin ollen oikeu­tet­tu tul­lie­tuus­koh­te­luun eli pois­tet­tuun tai alen­net­tuun tul­li­mak­suun, jos se täyt­tää yhden seu­raa­vis­ta kol­mes­ta kriteeristä:
• Val­mis tuo­te saa eri tul­li­ni­mik­keen kuin val­mis­tuk­ses­sa käy­tet­ty­jen aines­ten tul­li­ni­mik­keet (nimik­keen muu­tos neli­nu­me­roi­sen pää­ni­mik­keen tasolla)
• Val­mis tuo­te täyt­tää pro­sent­ti­sään­nön kri­tee­rit (ulko­puo­lis­ten aines­ten mak­si­mio­suus ei yli­ty tai alku­pe­rä­ai­nes­ten tuo­ma vähim­mäi­sar­von­li­sä ylittyy)
• Val­mis tuo­te täyt­tää tie­tyt mate­ri­aa­lien pro­ses­soin­tia kos­ke­vat tek­ni­set kri­tee­rit, kuten riit­tä­vän usean val­mis­tus­vai­heen (esim. tekstiilituotteet).
EU:n kaup­pa­so­pi­muk­set mah­dol­lis­ta­vat lisäk­si niin sano­tun kumu­laa­tion. Tämä tar­koit­taa sitä, että suo­ma­lai­nen val­mis­ta­ja voi tie­tyin edel­ly­tyk­sin hyö­dyn­tää tuot­tei­den­sa val­mis­tuk­ses­sa sopi­mus­kump­pa­ni­maas­ta peräi­sin ole­via raa­ka-ainei­ta myös ilman, että riit­tä­vän val­mis­tuk­sen ehdot täyt­ty­vät, jol­loin lop­pu­tuot­teen alku­pe­rän voi­daan sil­ti kat­soa ole­van Suomessa/EU:ssa. Lisäk­si on hyvä huo­mioi­da se, että luon­nol­li­ses­ti EU:n alu­eel­ta peräi­sin ole­via Suo­meen tuo­tu­ja raa­ka-ainei­ta koh­del­laan samal­la taval­la kuin koti­mai­sia raa­ka-ainei­ta eli ne kar­tut­ta­vat tuot­teen suo­ma­lais­ta/EU-alku­pe­rää.

Ehto 3: Sel­vi­tys alkuperästä

Alku­pe­rän osoit­ta­mi­nen on ver­rat­tain help­poa, mikä­li tava­ra­toi­mi­tuse­rän arvo on enin­tään 6 000 euroa. Useim­mat EU:n kaup­pa­so­pi­muk­set sal­li­vat täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa vie­jien itse laa­tia arvo­ra­jal­li­sen kaup­pa­las­ku- tai alku­pe­räil­moi­tuk­sen. Tämä tar­koit­taa sitä, että vie­jä täy­den­tää kaup­pa­las­kua mää­rä­muo­toi­sel­la lausek­keel­la, jos­sa ilmoi­te­taan tuot­teen ole­van peräi­sin Suomesta/EU:sta.

Toi­mi­tuk­sen arvon ylit­täes­sä 6 000 euroa yri­tyk­sel­lä on kak­si vaih­toeh­toa. Se voi pyy­tää Tul­lia anta­maan alku­pe­rä­to­dis­tuk­sen jokai­sel­le 6 000 euroa ylit­tä­väl­le toi­mi­tuk­sel­le. Suo­mes­sa vien­nin etuus­koh­te­luun oikeut­ta­vaan alku­pe­rän toden­ta­mi­seen tar­vit­ta­va EUR.1 –tava­ra­to­dis­tus (tyh­jä loma­ke) on ostet­ta­vis­sa osoit­tees­ta www.kopistore.fi.

Jois­sain tapauk­sis­sa alku­pe­rän todis­ta­mi­seen tar­vi­taan EUR-MED-tava­ra­to­dis­tus. Yri­tys voi vaih­toeh­toi­ses­ti hakea Tul­lil­ta val­tuu­te­tun vie­jän lupaa laa­tia itse mää­rä­muo­toi­nen kaup­pa­las­ku- tai alku­pe­räil­moi­tus kaup­pa­las­kuun. Hakeu­tu­mis­ta val­tuu­te­tuk­si vie­jäk­si suo­si­tel­laan, kun alku­pe­rä­tuot­tei­den vien­ti on tois­tu­vaa, sil­lä se hel­pot­taa sekä vie­jää että Tul­lia. Hake­mus laa­di­taan Tul­lin lomak­keel­la 295s. Huo­mion arvois­ta on, että vien­nis­sä Ete­lä-Kore­aan EUR.1 –tava­ra­to­dis­tus­ta ei voi käyt­tää. Tul­lie­tuu­den saa­mi­sek­si yri­tyk­sen tulee aina hakea Tul­lil­ta val­tuu­te­tun vie­jän lupaa, jos toi­mi­tus­ten arvo ylit­tää 6 000 euroa.

Kun val­tuu­te­tun vie­jän lupa on saa­tu, voi vie­jä itse laa­tia lähe­tys­asia­kir­joi­hin (esim. kaup­pa­las­ku tai kul­je­tus­asia­kir­ja) mää­rä­muo­toi­sen alku­pe­räil­moi­tuk­sen riip­pu­mat­ta toi­mi­tuk­sen arvos­ta. Alku­pe­räil­moi­tuk­ses­sa ilmoi­te­taan Tul­lil­ta saa­tu lupa­nu­me­ro ja tuot­teen alku­pe­rä­maa. Näin vas­taa­not­ta­ja­maan viran­omai­set tie­tä­vät, että saa­pu­vil­le tuot­teil­le hae­taan EU:n ja sopi­mus­kump­pa­ni­maan väli­sen kaup­pa­so­pi­muk­sen mukais­ta tul­lie­tuut­ta. Lisäk­si maa­han­tuon­nin yhtey­des­sä teh­tä­väs­sä tul­li-ilmoi­tuk­ses­sa on käy­tä­vä ilmi tul­lie­tuu­den hake­mi­nen, esi­mer­kik­si ilmoit­ta­mal­la tullietuuskohtelukoodi.

Muut ehdot

Edel­lä lue­tel­tu­jen kol­men perus­eh­don lisäk­si EU:n kaup­pa­so­pi­muk­siin liit­ty­vis­sä alku­pe­rä­sään­nöis­sä on myös mui­ta ehto­ja ja sään­tö­jä, kuten suo­ran kul­je­tuk­sen sään­tö. Tämä edel­lyt­tää, että tuot­teet vie­dään suo­raan EU:sta sopi­mus­kump­pa­ni­maa­han. Tuot­teet voi­daan kui­ten­kin kul­jet­taa mui­den aluei­den kaut­ta ja tar­vit­taes­sa väli­va­ras­toi­da ja uudel­leen las­ta­ta. Ehto­na on, että tuot­tei­den on pysyt­tä­vä tul­li­val­von­nas­sa kul­je­tuk­sen ja väli­va­ras­toin­nin aika­na, eikä tuot­teil­le saa teh­dä mui­ta kuin nii­den pur­ka­mi­seen, uudel­leen las­tauk­seen ja kun­non yllä­pi­tä­mi­seen tar­vit­ta­via toimenpiteitä.

Alku­pe­rä­sään­töi­hin liit­ty­vät ehdot voi tar­kis­taa kaup­pa­so­pi­mus­koh­tai­ses­ti EU:n komis­sion inter­net­si­vuil­ta.

Lisä­tie­to­ja antavat

Tul­li­neu­von­ta
Puh. + 358 295 5202
yritysneuvonta.vienti@tulli.fi

Kat­ta­vam­mat kuvauk­set tul­lie­tuus­koh­te­lus­ta löy­ty­vät esi­mer­kik­si Tul­lin sivuilta:
tulli.fi/yritysasiakkaat/vienti/viennin-etuuskohtelut
tulli.fi/yritysasiakkaat/tuonti/etuuskohtelut-ja-tavaran-yleinen-alkupera

Ulkoa­siain­mi­nis­te­riö
Talou­del­lis­ten ulko­suh­tei­den osasto
Markkinoillepääsy-yksikkö
TUO-20@formin.fi