Asian­tun­ti­ja-artik­ke­lit eJä­sen­kir­je 19.12.2017

MIS­TÄ ASIA­KIR­JA­NÄYT­TÖÄ ULKO­MAI­SIIN HANKINTAKILPAILUIHIN?

Jul­kis­ten han­kin­to­jen vuo­tui­nen arvo EU:ssa on noin 2000 mil­jar­dia euroa, ja nii­den osuus EU:n BKT:stä on 14%. EU-mai­hin rekis­te­röi­ty­neil­lä yri­tyk­sil­lä on mah­dol­li­suus hyö­dyn­tää EU:n ja ETA:n sisä­mark­ki­noi­ta teke­mäl­lä tar­jouk­sia jul­kis­ten han­kin­to­jen tar­jous­kil­pai­lui­hin koti­maan­sa lisäk­si myös muis­sa jäsen­val­tiois­sa. Rajat ylit­tä­vien han­kin­to­jen osuus onkin vii­me vuo­si­na kas­va­nut, ja nii­den arvo on nyt noin 23% EU:ssa teh­tä­vien han­kin­to­jen koko­nai­sar­vos­ta.  Uudis­te­tuil­la han­kin­ta­di­rek­tii­veil­lä pyrit­tiin paran­ta­maan pk-yri­tys­ten mah­dol­li­suuk­sia osal­lis­tua tar­jous­kil­pai­lui­hin, mut­ta pk-yri­tys­ten saa­ma osuus jul­ki­sis­ta han­kin­nois­ta on edel­leen pie­nem­pi kuin nii­den pai­noar­vo taloudessa.

Han­kin­ta­me­net­te­lyt ovat edel­leen mel­ko moni­mut­kai­sia ja vaa­ti­vat hal­lin­nol­lis­ta osaa­mis­ta. Jo tar­jouk­sen jät­tä­mis­vai­hees­sa voi tul­la esiin eri­lais­ten sovel­tu­vuus­vaa­ti­mus­ten täyt­tä­mi­nen ja näyt­tö sii­tä, ettei ns. pois­sul­ke­mis­pe­rus­teet rasi­ta tar­joa­jaa. Pois­sul­ke­mis­pe­rus­tei­ta ovat mm. yri­tyk­sen kon­kurs­si tai sel­vi­tys­ti­la, vero­jen ja sosi­aa­li­tur­va­mak­su­jen mak­sa­mat­ta jät­tä­mi­nen ja syyl­lis­ty­mi­nen rikok­siin.  Osa pois­sul­ke­mis­pe­rus­teis­ta on har­kin­nan­va­rai­sia ja osa pakol­li­sia, eli han­kin­tayk­si­köl­lä on vel­vol­li­suus sul­kea pois tar­joa­ja täl­lai­sen perus­teen tul­tua ilmi.

Han­kin­tayk­si­köil­lä on käy­tös­sään säh­köi­nen todis­tus­ha­ke­mis­to e‑Certis, jos­ta han­kin­tayk­si­köt saa­vat tie­toa usein tar­vit­ta­vis­ta asia­kir­jois­ta EU-mais­sa sekä Islan­nis­sa, Lich­tens­tei­nis­sa, Nor­jas­sa ja Tur­kis­sa. Hake­mis­to aut­taa han­kin­tayk­si­köi­tä tar­kis­ta­maan toi­ses­ta jär­jes­tel­mään kuu­lu­vas­ta maas­ta saa­dun sel­vi­tyk­sen oikeel­li­suu­den. Han­kin­tayk­si­köi­den on pyy­det­tä­vä ensi­si­jai­ses­ti e‑Certis ‑jär­jes­tel­mään kuu­lu­via todistuksia.

EU-kyn­ny­sar­vot ylit­tä­vien han­kin­to­jen osal­ta han­kin­ta­kil­pai­lu­jen sään­nöt on pit­käl­ti yhden­mu­kais­tet­tu. Tar­jous­ten teke­mi­sen hel­pot­ta­mi­sek­si EU:ssa ja ETA-alu­eel­la on otet­tu vuon­na 2016 käyt­töön Yhtei­nen euroop­pa­lai­nen han­kin­ta-asia­kir­ja (ESPD, Euro­pean Single Procu­re­ment Docu­ment, joka on saa­ta­vil­la kai­kil­la EU-kie­lil­lä. Täl­löin tar­joa­jan ei tar­vit­se tar­jouk­sen jät­tä­mi­sen yhtey­des­sä täyt­tää eri jäsen­mais­sa vaih­te­le­vas­ti käy­tet­ty­jä eri lomak­kei­ta, vaan ESPD-loma­ke toi­mii alus­ta­va­na näyt­tö­nä sii­tä, ettei pois­sul­ke­mis­pe­rus­tei­ta ole. ESPD:n käyt­tö on pakol­lis­ta EU-kyn­ny­sar­vot ylit­tä­vis­sä han­kin­nois­sa ja erityisaloilla.

EU-kyn­ny­sar­vo­ja pie­nem­piin han­kin­toi­hin sovel­le­taan kan­sal­li­sia sään­tö­jä, joi­den on kui­ten­kin olta­va EU-lain­sää­dän­nön yleis­ten peri­aat­tei­den mukai­sia. Menet­te­lyt voi­vat olla yksin­ker­tai­sem­pia kuin EU:n laa­jui­sis­sa han­kin­nois­sa, mut­ta asia­kir­ja­näyt­töä pois­sul­ke­mis­pe­rus­tei­den osal­ta vaa­di­taan usein jo tar­jous­ta jätet­täes­sä.  Toi­ses­sa EU-maas­sa myön­ne­tyt asia­kir­jat on hyväk­syt­tä­vä, jos ne tar­joa­vat saman­ta­soi­set takeet kuin koti­mai­set asia­kir­jat, mut­ta asia­kir­jat ja nii­den mää­ri­tel­mät vaih­te­le­vat mait­tain ja voi­vat olla eri muo­toi­sia, kuten rekis­te­riot­tei­ta, viran­omai­sen anta­mia todis­tuk­sia, mui­ta kir­jal­li­sia todis­tuk­sia ja vakuu­tuk­sia. Läh­tö­koh­ta­na on kui­ten­kin, että jos ehdo­kas tai tar­joa­ja ei hyväk­syt­tä­väs­tä syys­tä voi toi­mit­taa han­kin­tayk­si­köl­le sen pyy­tä­miä asia­kir­jo­ja, se voi toi­mit­taa näy­tök­si jon­kin muun han­kin­tayk­si­kön hyväk­sy­män asiakirjan.

Alla on lis­tat­tu muu­ta­mia asia­kir­jo­ja, jot­ka voi­vat tul­la ajan­koh­tai­sik­si mui­den EU-mai­den tar­jous­kil­pai­luis­sa, ja nii­den vas­ti­neet Suomessa.

• Legal stan­ding certificate/good stan­ding certificate:

Kaup­pa­re­kis­te­rio­te ja ote Yri­tys- ja yhtei­sö­tie­to­jär­jes­tel­mäs­tä. Mukaan voi liit­tää myös kaup­pa­ka­ma­rin eri­kois­to­dis­tuk­sen, jos­sa tode­taan, että yri­tys on perus­tet­tu ja toi­mii Suo­men lakien mukaan.

• Cri­mi­nal record/police report for all the per­sons who has the right to sign on behalf of the company.

Han­kin­ta­me­net­te­ly­ote eli rikos­re­kis­te­rio­te han­kin­ta­me­net­te­lyä var­ten. Yhtei­sö­sa­kos­ta teh­dään myös mer­kin­tä rikosrekisteriin.

• A cer­ti­fica­te pro­ving the lack of tax obligations

Vero­vel­ka­to­dis­tus

• A cer­ti­fica­te pro­ving the lack of social secu­ri­ty obligations

Sai­raus­va­kuu­tus­mak­sut ilme­ne­vät vero­vel­ka­to­dis­tuk­ses­ta, ja Työt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­tos­ta on mah­dol­lis­ta pyy­tää todis­tus­ta sii­tä, ettei mak­su­ja ole rästissä.

• A cer­ti­fica­te pro­ving that the applicant is not under proce­du­re of liqui­da­tion or bank­ruptcy issued.

Ote kon­kurs­si- ja yrityssaneerausrekisteristä

Lisä­tie­to­ja jul­ki­sis­ta hankinnoista:

https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/

https://tem.fi/julkiset-hankinnat

http://www.hankinnat.fi/fi

http://europa.eu/youreurope/business/public-tenders/rules-procedures/index_fi.htm

https://ec.europa.eu/growth/single-market/public-procurement/strategy_en

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02014L0024-20160101&from=EN

Kir­joit­ta­ja

Mai­ja Kärkäs
pääl­lik­kö
Enterpri­se Euro­pe Network
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

******

10 KYSY­MYS­TÄ JA VAS­TAUS­TA TIETOSUOJA-ASETUKSESTA

1. Mikä tie­to­suo­ja-ase­tus on?

Tie­to­suo­ja-ase­tus (GDPR) on suo­raan kai­kis­sa EU-mais­sa nou­da­tet­ta­va ase­tus, jos­sa mää­rä­tään mm. hen­ki­lö­tie­to­jen kerää­mi­ses­tä, tal­len­ta­mi­ses­ta ja käy­tös­tä. Ase­tus on suo­raan vel­voit­ta­vaa eli sitä ei tar­vit­se saat­taa voi­maan kan­sal­li­sel­la lainsäädännöllä.

2. Mil­loin ase­tus tulee voimaan?

Ase­tus on tul­lut voi­maan kevääl­lä 2016. Nyt on meneil­lään kah­den vuo­den siir­ty­mä­ai­ka ja tie­to­suo­ja-asu­tus­ta ale­taan sovel­taa 25.5.2018 läh­tien siir­ty­mä­ajan päätyttyä.

3. Mis­tä tie­däm­me, kos­kee­ko ase­tus meitä?

Ase­tus kos­kee viran­omai­sia, sää­tiöi­tä, yri­tyk­siä ja mui­ta yhtei­sö­jä, mikä­li ne käsit­te­le­vät hen­ki­lö­tie­to­ja. Eli mikä­li käsit­te­let­te hen­ki­lö­tie­to­ja, kos­kee ase­tus myös teitä.

4. Mitä hen­ki­lö­tie­doil­la tarkoitetaan?

Yksin­ker­tais­taen hen­ki­lö­tie­to on tie­to tai mer­kin­tä, joka kos­kee luon­nol­lis­ta hen­ki­löä (ihmis­tä) taik­ka hänen omi­nai­suuk­si­aan tai eli­no­lo­suh­tei­taan kuvaa­vat, ja jot­ka voi­daan tun­nis­taa hän­tä tai hänen per­het­tään tai hänen kans­saan yhtei­ses­sä talou­des­sa elä­viä koskeviksi.

5. Pitää­kö hen­ki­lö­tie­to­la­kia edel­leen noudattaa?

Hen­ki­lö­tie­to­la­ki esi­te­tään kumot­ta­vak­si. Jokai­ses­sa maas­sa kuten myös Suo­mes­sa tulee kui­ten­kin ole­maan edel­leen kan­sal­lis­ta lain­sää­dän­töä hen­ki­lö­tie­to­jen käsit­te­lyyn liit­tyen tie­to­suo­ja-ase­tuk­sen lisäk­si. Muu­tok­set Suo­men lain­sää­dän­töön on tar­koi­tus saa­da val­miik­si 25.5.2018 mennessä.

6. Pitäi­si­kö mei­dän val­mis­tau­tua tietosuoja-asetukseen?

Kyl­lä. Jokai­ses­sa yri­tyk­ses­sä tuli­si kar­toit­taa mm. mitä hen­ki­lö­tie­to­ja kerä­tään, säi­ly­te­tään, luo­vu­te­taan ja tuho­taan, sekä mil­lä perus­teel­la suo­ri­te­taan edel­lä lue­tel­tu­ja käsit­te­ly­toi­min­pi­tei­tä. Lisäk­si tulee sel­vit­tää mm. mis­sä tie­dot ovat ja onko huo­leh­dit­tu mm. tie­to­tur­vas­ta ja sii­tä, että vain ne hen­ki­löt käsit­te­le­vät hen­ki­lö­tie­to­ja, joil­la on oikeus käsittelyyn.

7. Voim­me­ko nimit­tää tie­to­suo­ja­vas­taa­van, vaik­ka tie­to­suo­ja-ase­tuk­sen mukaan ei oli­si pakko?

Kyl­lä, tie­to­suo­ja­vas­taa­va voi­daan nimit­tää, vaik­ka tie­to­suo­ja-ase­tuk­sen mukaan sii­hen ei oli­si vel­vol­li­suut­ta. Toi­saal­ta oli­si hyvä perus­tel­la mik­si tie­to­suo­ja­vas­taa­vaa ei nimitetä.

8. Miten hen­ki­lö­tun­nus­ta voi käsi­tel­lä jatkossa?

Tie­to­suo­ja-ase­tuk­ses­sa ei suo­raan sään­nel­lä hen­ki­lö­tun­nuk­sen käyt­töä. Tie­to­suo­ja-ase­tuk­ses­sa on kui­ten­kin mää­räyk­siä eri­tyi­siä hen­ki­lö­tie­to­ryh­miä kos­ke­vien tie­to­jen käsit­te­lys­tä joi­ta saa käsi­tel­lä vain, jos ase­tuk­ses­sa mää­ri­tel­ty perus­te täyt­tyy. Eri­tyi­sen hen­ki­lö­tie­don mää­ri­tel­mä vas­taa pit­käl­ti hen­ki­lö­tie­to­lain mukai­sia arka­luon­tei­sia tietoja.

9. Onko rekis­te­röi­dyl­lä oikeus pääs­tä käsik­si henkilötietoihinsa?

Rekis­te­röi­dyl­lä on mm. oikeus saa­da rekis­te­rin­pi­tä­jäl­tä vah­vis­tus sii­tä, että hänen tie­to­jaan käsi­tel­lään tai ei käsi­tel­lä ja lisäk­si oikeus pääs­tä hen­ki­lö­tie­toi­hin sekä tie­to­suo­ja-ase­tuk­sen mukai­set lisätiedot.

10. Onko hen­ki­lö­tie­to­jen käsit­te­li­jäl­lä jos­sain tilan­teis­sa vahingonkorvausvastuu?

Kyl­lä, mikä­li hen­ki­löl­le aiheu­tuu tie­to­suo­ja-ase­tuk­sen rik­ko­mi­ses­ta vahin­koa, on hen­ki­löl­lä oikeus saa­da rekis­te­rin­pi­tä­jäl­tä tai hen­ki­lö­tie­to­jen käsit­te­li­jäl­tä kor­vaus­ta vahingosta.

Kir­joit­ta­ja:

Mika Lah­ti­nen
Laki­mies
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

*****

JUL­KI­SEN HAN­KIN­NAN  HINTA-LAATUKRITEEREISTÄ

Uusi han­kin­ta­la­ki läh­tee sii­tä että tar­jouk­sis­ta on valit­ta­va koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti edul­li­sin tar­jous. Koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti edul­li­sin tar­jous on han­kin­tayk­si­kön näkökulmasta;

• hin­nal­taan halvin
• kus­tan­nuk­sil­taan edul­li­sin tai
• hin­ta-laa­tusuh­teel­taan paras

Han­kin­tayk­sik­kö voi vapaas­ti päät­tää mitä näis­tä käyt­tää. Han­kin­tayk­sik­kö voi siis rat­kais­ta tar­jous­kil­pai­lun pel­kän hin­nan perus­teel­la tai ottaa huo­mioon tuot­teen tai pal­ve­lun elin­kaa­ren aikai­set kus­tan­nuk­set (=kus­tan­nuk­sil­taan edul­li­sin). Valin­ta­pe­rus­te on ker­rot­ta­va han­kin­tail­moi­tuk­ses­sa tai tar­jous­pyyn­nös­sä. Haas­ta­vin­ta on usein par­haan hin­ta-laa­tusuh­teen mää­rit­tä­mi­nen hankinnassa.

Jos hin­ta-laa­tusuh­det­ta käy­te­tään valin­ta­pe­rus­tee­na, on hin­ta-laa­tusuh­teen ver­tai­lu­pe­rus­teet ilmoi­tet­ta­va tar­jous­pyyn­nös­sä. Myös ver­tai­lu­pe­rus­tei­den suh­teel­li­nen pai­no­tus on yksi­löi­tä­vä. Pai­no­tus voi­daan ilmais­ta myös ilmoit­ta­mal­la koh­tuul­li­nen vaih­te­lu­vä­li. Jos ver­tai­lu­pe­rus­tei­den suh­teel­lis­ta pai­no­tus­ta ei objek­tii­vi­ses­ta syys­tä voi­da mää­ri­tel­lä, ver­tai­lu­pe­rus­teet on ilmoi­tet­ta­va ale­ne­vas­sa tärkeysjärjestyksessä.

Han­kin­tayk­si­köl­lä on laa­ja pää­tän­tä­val­ta mil­lai­sia hin­ta-laa­tusuh­teen ver­tai­lu­pe­rus­tei­ta se käyt­tää. Ver­tai­lu­pe­rus­teet voi­vat liit­ty­vä tuot­teen tai pal­ve­lun laa­tuun, ympä­ris­tö­asioi­hin tai  yhtä hyvin inno­va­tii­vi­suu­teen.  Laa­tuun liit­ty­viä perus­tei­ta voi­vat  lain mukaan olla tek­ni­set ansiot, esteet­ti­set ja toi­min­nal­li­set omi­nai­suu­det, esteet­tö­myys, kaik­kien käyt­tä­jien vaa­ti­muk­set täyt­tä­vä suun­nit­te­lu, käyt­tö­kus­tan­nuk­set, kus­tan­nus­te­hok­kuus, myyn­nin jäl­kei­nen pal­ve­lu ja tek­ni­nen tuki, huol­to ja toi­mi­tus­päi­vä tai toi­mi­tus- tai toteu­tusai­ka sekä muut toimitusehdot.

Han­kin­ta­lain mukaan ver­tai­lu­pe­rus­tei­den on lii­tyt­tä­vä han­kin­nan koh­tee­seen, ne eivät saa antaa han­kin­tayk­si­köl­le rajoit­ta­ma­ton­ta valin­nan­va­paut­ta ja nii­den on olta­va syr­ji­mät­tö­miä ja var­mis­tet­ta­va todel­li­sen kil­pai­lun mah­dol­li­suus. Han­kin­tayk­si­kön on ase­tet­ta­va ver­tai­lu­pe­rus­teet siten, että tar­joa­ja pys­tyy toden­ta­maan nii­hin perus­tu­vat tie­dot tar­jous­ten ver­tai­lua var­ten. Epä­sel­vis­sä tapauk­sis­sa han­kin­tayk­si­kön on tosia­sial­li­ses­ti tar­kis­tet­ta­va tar­joa­jien anta­mien tie­to­jen ja näy­tön paikkansapitävyys.

Usein han­ka­la kysy­mys on tar­joa­jan hen­ki­lös­tön päte­vyy­den ja koke­muk­sen käyt­tä­mi­nen hin­ta-laa­tusuh­teen ver­tai­lu­pe­rus­tee­na. Läh­tö­koh­tai­ses­ti tek­nil­li­seen tai amma­til­li­seen osaa­mi­seen liit­ty­viä seik­ko­ja ei tuli­si käyt­tää tar­jous­ten ver­tai­lus­sa hin­ta-laa­tusuh­teen ver­tai­lu­pe­rus­tee­na. Kui­ten­kin han­kin­ta­lain 93 §:n 2 momen­tin mukaan  ”han­kin­tayk­sik­kö voi ottaa huo­mioon myös han­kin­ta­so­pi­muk­sen toteu­tuk­seen osoi­te­tun hen­ki­lös­tön päte­vyy­den ja koke­muk­sen sekä hen­ki­lös­tön orga­ni­soin­nin, jos osoi­te­tun hen­ki­lös­tön laa­dul­la voi olla mer­kit­tä­vä vai­ku­tus han­kin­ta­so­pi­muk­sen toteut­ta­mi­ses­sa.”

Päte­vyys ja koke­mus ovat enem­män tar­joa­jan sovel­tu­vuu­den arvioi­mi­seen liit­ty­viä seik­ko­ja, jot­ka han­kin­tayk­si­kön oli­si sel­vi­tet­tä­vä ennen tar­jous­ver­tai­lua. Kor­kein hal­lin­to-oikeus on myös rat­kai­suis­saan pai­not­ta­nut sitä että kel­poi­suus­vaa­ti­muk­set (tar­joa­jan sovel­tu­vuu­den arvioin­ti) ja laa­tua kos­ke­vat arvioin­ti­kri­tee­rit eivät voi olla samo­ja. Oikeus­käy­tän­nös­sä on myös pidet­ty kiel­let­ty­nä tar­jous­ten ver­tai­lu­pe­rus­tee­na sel­lai­sen tar­joa­jan refe­rens­si­luet­te­lon vaa­ti­mis­ta jos­ta ilme­ne­vät ainoas­taan tar­joa­jan asiak­kai­den nimet ja luku­mää­rä, ilman tar­kem­pia täs­men­nyk­siä mitä näil­le on toimitettu.

Kir­joit­ta­ja:

Mar­ko Silen
Joh­ta­ja
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

*****

KIL­PAI­LU­KIEL­TO- JA SALASSAPITOSOPIMUKSET

Työn­te­ki­jäl­lä on työ­suh­teen aika­na kil­pai­le­van toi­min­nan kiel­to. Kil­pai­lu­kiel­to­vel­voi­tet­ta on mah­dol­lis­ta jat­kaa työ­suh­teen päät­ty­mi­sen jäl­keen kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sel­la, jon­ka käyt­töä on kui­ten­kin työ­so­pi­mus­lais­sa rajoi­tet­tu. Työ­suh­tee­seen liit­tyy myös salas­sa­pi­to­vel­voi­te, jota voi­daan niin ikään jat­kaa työ­suh­teen jäl­keen salassapitosopimuksella.

Ajan­koh­tais­ta

Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö ilmoit­ti vas­ti­kään tilan­neen­sa kil­pai­lu­kiel­to- ja salas­sa­pi­to­so­pi­mus­ten käyt­töä kos­ke­van sel­vi­tyk­sen. Sel­vi­tyk­sen tar­koi­tuk­se­na on kar­toit­taa nykyis­tä oikeus­ti­laa kyseis­ten sopi­mus­ten käy­tön osal­ta, sekä sel­vit­tää mah­dol­li­sia kehitystarpeita.

Kesäl­lä 2016 tuli voi­maan lii­ke­sa­lai­suus­di­rek­tii­vi, jon­ka kan­sal­li­sel­le täy­tän­töön­pa­nol­le ase­tet­tu mää­rä­ai­ka päät­tyy kesäl­lä 2018. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön aset­ta­ma työ­ryh­mä on ehdot­ta­nut uuden lii­ke­sa­lai­suus­lain sää­tä­mis­tä ja samal­la työ­so­pi­mus­lain sään­nös­ten täs­men­tä­mis­tä. Hal­li­tuk­sen esi­tys­tä edus­kun­nal­le laki­muu­tok­sis­ta ei ole vie­lä annet­tu. Sel­vi­tys­työ­ryh­män ehdo­tuk­sen mukaan voi­mas­sa ole­van lain mukai­nen ter­mi työ­nan­ta­jan ”ammat­ti- ja lii­ke­sa­lai­suu­det” kor­vat­tai­siin ”lii­ke­sa­lai­suu­det” ‑ter­mil­lä. Työ­so­pi­mus­lais­sa myös vii­tat­tai­siin uuteen lii­ke­sa­lai­suus­la­kiin, jos­sa lii­ke­sa­lai­suu­den käsi­te mää­ri­tel­täi­siin. Yhte­näi­nen lii­ke­sa­lai­suu­den mää­ri­tel­mä sel­kiyt­täi­si kil­pai­lu­kiel­to- ja salas­sa­pi­toeh­to­jen tulkintaa.

Ehdo­tuk­sen mukaan uudes­sa lii­ke­sa­lai­suus­lais­sa sää­det­täi­siin myös poik­keus­ti­lan­teis­ta, jois­sa lii­ke­sa­lai­suu­den sai­si ilmais­ta. Esi­mer­kik­si tilan­tees­sa, jos­sa lii­ke­sa­lai­suus on ilmais­tu ylei­sen edun suo­jaa­mis­ta var­ten vää­rin­käy­tök­sen tai lait­to­man toi­min­nan pal­jas­ta­mi­sek­si, sen ilmai­se­mi­nen oli­si oikeu­tet­tua. Työn­te­ki­jä sai­si lisäk­si ilmais­ta lii­ke­sa­lai­suu­den työn­te­ki­jän edus­ta­jal­le, jos se oli­si vält­tä­mä­tön­tä edus­ta­jan lakiin tai työ­eh­to­so­pi­muk­seen perus­tu­vien teh­tä­vien hoitamiseksi.

Kil­pai­le­van toi­min­nan kiel­to työ­suh­teen aikana

Työ­so­pi­mus­lain mukaan työn­te­ki­jä ei saa teh­dä toi­sel­le työ­nan­ta­jal­le sel­lais­ta työ­tä tai har­joit­taa itse sel­lais­ta toi­min­taa, joka työn luon­ne ja työn­te­ki­jän ase­ma huo­mioi­den ilmei­ses­ti vahin­goit­taa työ­nan­ta­jaa hyvän tavan vas­tai­se­na kil­pai­lu­te­ko­na. Kiel­let­tyä on myös ryh­tyä työ­suh­teen aika­na kil­pai­le­van toi­min­nan val­mis­te­le­mi­sek­si sel­lai­siin toi­men­pi­tei­siin, jot­ka voi­vat ilmei­ses­ti vahin­goit­taa työ­nan­ta­jaa. Toi­min­nan vahin­gol­li­suut­ta työ­nan­ta­jal­le täy­tyy arvioi­da tapaus­koh­tai­ses­ti. Työ­suh­teen aikai­nen kil­pai­le­van toi­min­nan kiel­to kos­kee kaik­kia työn­te­ki­jöi­tä teh­tä­väs­tä ja ase­mas­ta riippumatta.

Työn­te­ki­jäl­lä on vahin­gon­kor­vaus­vel­vol­li­suus kil­pai­le­van toi­min­nan kiel­lon rik­ko­mi­ses­ta työ­nan­ta­jal­le aiheu­tu­vas­ta vahin­gos­ta. Työ­so­pi­mus­lais­sa ase­te­taan työn­te­ki­jän ohel­la vahin­gon­kor­vaus­vas­tuu sil­le työ­nan­ta­jal­le, joka ottaa työn­te­ki­jän työ­hön tie­täen, että työn­te­ki­jä samal­la rik­koo kil­pai­le­van toi­min­nan kiel­toa aikai­sem­paa työ­nan­ta­jaan­sa kohtaan.

Kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus

Kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sel­la rajoi­te­taan työn­te­ki­jän oikeut­ta men­nä työ­suh­teen päät­ty­mi­sen jäl­keen kil­pai­li­jan pal­ve­luk­seen tai har­joit­taa itse kil­pai­le­vaa toi­min­taa. Kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus voi­daan sol­mia vain työ­nan­ta­jan toi­min­taan tai työ­suh­tee­seen liit­ty­väs­tä eri­tyi­sen pai­na­vas­ta syys­tä, jon­ka on olta­va käsil­lä sekä kil­pai­lu­kiel­toeh­dos­ta sovit­taes­sa, että myö­hem­min sii­hen vedottaessa.

Eri­tyi­sen pai­na­van syyn ole­mas­sao­loa arvioi­taes­sa on huo­mioi­ta­va muun muas­sa työ­nan­ta­jan toi­min­nan laa­tu ja suo­jan tar­ve (suo­jat­ta­vat lii­ke- ja ammat­ti­sa­lai­suu­det), työ­nan­ta­jan työn­te­ki­jäl­le jär­jes­tä­mä eri­tyis­kou­lu­tus sekä työn­te­ki­jän ase­ma ja teh­tä­vät. Kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus voi olla mah­dol­li­nen esi­mer­kik­si työn­te­ki­jän työs­ken­nel­les­sä tut­ki­mus- ja tuo­te­ke­hi­tys­teh­tä­vis­sä. Pel­käs­tään suo­rit­ta­vaa työ­tä teke­vän työn­te­ki­jän työ­so­pi­muk­ses­sa kil­pai­lu­kiel­toeh­to ei yleen­sä ole perus­tel­tu. Kil­pai­lu­kiel­toeh­don sal­lit­ta­vuut­ta arvioi­taes­sa ote­taan huo­mioon myös se, onko työ­nan­ta­ja voi­nut suo­ja­ta lii­ke­sa­lai­suuk­sia riit­tä­väs­ti salassapitosopimuksella.

Kil­pai­lu­kiel­lon pituus voi pää­sään­töi­ses­ti olla enin­tään kuusi kuu­kaut­ta. Jos työn­te­ki­jäl­le kui­ten­kin mak­se­taan koh­tuul­li­nen kor­vaus kil­pai­lu­kiel­toeh­dos­ta aiheu­tu­vas­ta sidon­nai­suu­des­ta, voi­daan ehdon pituu­dek­si sopia enin­tään vuo­si. Kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­ses­sa on mah­dol­lis­ta sopia vahin­gon­kor­vauk­sen sijaan tule­vas­ta sopi­mus­sa­kos­ta, jol­loin aiheu­tu­neen vahin­gon mää­rää ei tar­vit­se osoit­taa. Sopi­mus­sak­ko voi olla enin­tään työn­te­ki­jän työ­suh­teen päät­ty­mis­tä edel­tä­neen kuu­den kuu­kau­den palk­kaa vas­taa­va sum­ma. Kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sen kes­ton rajoi­tuk­set ja sopi­mus­sa­kon enim­mäis­mää­rä eivät kos­ke työn­te­ki­jää, joka toi­mii yri­tyk­sen, yhtei­sön tai sää­tiön tai sen itse­näi­sen osan joh­ta­mis­teh­tä­vis­sä tai sel­lai­seen teh­tä­vään välit­tö­mäs­ti rin­nas­tet­ta­vas­sa itse­näi­ses­sä asemassa.

Kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus on mitä­tön sil­tä osin kuin se on teh­ty vas­toin työ­so­pi­mus­lais­sa sää­det­tyä.  Esi­mer­kik­si, jos sopi­muk­ses­sa sovit­tu kil­pai­lu­kiel­toeh­to on lain sal­li­maa aikaa pidem­pi tai on sovit­tu suu­rem­mas­ta sopi­mus­sa­kos­ta, nou­da­te­taan lais­sa sää­det­tyä. Kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus ei sido työn­te­ki­jää sii­nä tapauk­ses­sa, että työ­suh­de on päät­ty­nyt työ­nan­ta­jas­ta joh­tu­vas­ta syys­tä, esi­mer­kik­si tuo­tan­nol­li­sin ja talou­del­li­sin irtisanomisperustein.

Osa­keyh­tiön, osuus­kun­nan ja sää­tiön toi­mi­tus­joh­ta­jiin ei sovel­le­ta työ­so­pi­mus­lain sään­nök­siä kil­pai­le­van toi­min­nan kiel­los­ta ja kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­ses­ta, kos­ka he eivät ole työ­suh­tees­sa. Toi­mi­tus­joh­ta­jan koh­dal­la kil­pai­lu­kiel­los­ta onkin syy­tä sopia erikseen.

Työ­nan­ta­jan lii­ke- ja ammat­ti­sa­lai­suuk­sien ilmaisukielto

Työn­te­ki­jä ei saa työ­suh­teen aika­na hyö­dyn­tää itse eikä ilmais­ta muil­le työ­nan­ta­jan ammat­ti- ja lii­ke­sa­lai­suuk­sia. Salas­sa­pi­to­vel­vol­li­suus on voi­mas­sa suo­raan työ­so­pi­mus­lain nojal­la ja kos­kee kaik­kia työn­te­ki­jöi­tä. Jos työn­te­ki­jä on saa­nut tie­dot oikeu­det­to­mas­ti, salas­sa­pi­to­vel­voi­te jat­kuu myös työ­suh­teen päät­ty­mi­sen jälkeen.

Lii­ke- ja ammat­ti­sa­lai­suu­den ilmai­su­kiel­toa rik­ko­nut työn­te­ki­jä on vel­vol­li­nen kor­vaa­maan työ­nan­ta­jal­le aiheut­ta­man­sa vahin­gon. Jos työn­te­ki­jä ilmai­see salas­sa­pi­to­vel­voit­teen alais­ta tie­toa, on myös se, kenel­le tie­dot ilmais­tiin työn­te­ki­jän ohel­la vas­tuus­sa työ­nan­ta­jal­le aiheu­tu­neen vahin­gon kor­vaa­mi­ses­ta, mikä­li hän tie­si tai hänen oli­si pitä­nyt tie­tää työn­te­ki­jän menet­te­lyn ole­van lainvastaista.

Salas­sa­pi­to­so­pi­mus

Salas­sa­pi­to­so­pi­muk­ses­sa voi­daan mää­ri­tel­lä tar­kem­min salas­sa pidet­tä­vät tie­dot, ja salas­sa­pi­to­vel­voi­te voi­daan ulot­taa myös työ­suh­teen päät­ty­mi­sen jäl­kei­seen aikaan. Salas­sa­pi­to­so­pi­muk­ses­ta ei ole mää­räyk­siä työ­so­pi­mus­lais­sa. Toi­sin kuin kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus, salas­sa­pi­to­so­pi­mus voi­daan peri­aat­tees­sa teh­dä työn­te­ki­jän työ­teh­tä­vis­tä ja ase­mas­ta riip­pu­mat­ta, ja ilman työ­nan­ta­jan toi­min­taan liit­ty­vää eri­tyi­sen pai­na­vaa syytä.

Salas­sa­pi­to­so­pi­muk­ses­sa voi­daan sopia sopi­mus­sa­kos­ta. Vaik­ka salas­sa­pi­to­so­pi­muk­ses­ta ei ole mää­räyk­siä lais­sa, käy­tän­nös­sä sakon mää­rään sovel­tu­ne­vat kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus­ta kos­ke­vat rajoi­tuk­set, eli se voi läh­tö­koh­tai­ses­ti olla mak­si­mis­saan kuu­den kuu­kau­den palk­kaa vas­taa­va mää­rä. Salas­sa­pi­to­so­pi­mus ei saa olla työn­te­ki­jän kan­nal­ta koh­tuu­ton. Laa­jas­ti mää­ri­tel­ty salas­sa­pi­toeh­to voi­daan toi­si­naan tul­ki­ta kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sek­si, jol­loin sii­hen sovel­le­taan työ­so­pi­mus­lais­sa sää­det­ty­jä rajoituksia.

Työ­nan­ta­jan lii­ke­sa­lai­suu­det saa­vat suo­jaa myös rikos­lain perus­teel­la. Rikos­lais­sa on sää­det­ty ran­gais­ta­vak­si esi­mer­kik­si yri­tys­sa­lai­suu­den rik­ko­mi­nen ja väärinkäyttö.

Kir­joit­ta­ja:

Reet­ta Riihimäki
Laki­mies
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari