Asian­tun­ti­ja-artik­ke­lit 25.1.2018

eJä­sen­kir­jeen 25.1.2018 asiantuntija-artikkelit

Häi­rin­tä­ta­paus­ten sel­vit­tä­mi­nen työpaikalla

Työ­pai­kal­la tapah­tu­nut­ta häi­rin­tää ja epä­asial­lis­ta koh­te­lua on toden­nä­köi­ses­ti ollut työ­pai­koil­la aina, mut­ta vii­me aikoi­na muun muas­sa sosi­aa­li­sen median esil­le nos­ta­man #metoo-kam­pan­jan ansios­ta häi­rin­tä­asioi­hin kiin­ni­te­tään työ­pai­koil­la huo­mio­ta enem­män kuin aikaisemmin.

Työ­tur­val­li­suus­lais­sa kiel­le­tään häi­rin­tä, joka aiheut­taa työn­te­ki­jän ter­vey­del­le hait­taa tai vaa­raa. Häi­rin­tä on jär­jes­tel­mäl­lis­tä ja jat­ku­vaa kiel­teis­tä toi­min­taa tai käyt­täy­ty­mis­tä. Häi­rin­tää on esi­mer­kik­si tois­tu­va uhkai­lu, pelot­te­lu, ilkeät ja vih­jai­le­vat vies­tit, vähek­sy­vät ja pilk­kaa­vat puheet, työn­teon jat­ku­va perus­tee­ton arvos­te­lu ja vai­keut­ta­mi­nen, mai­neen tai ase­man kysee­na­lais­ta­mi­nen, työyh­tei­sös­tä eris­tä­mi­nen sekä sek­su­aa­li­nen häirintä.

Tasa-arvo­lais­sa kiel­le­tään muun muas­sa sek­su­aa­li­nen häi­rin­tä, jol­la tar­koi­te­taan luon­teel­taan sek­su­aa­lis­ta ei-toi­vot­tua käy­tös­tä, jol­la lou­ka­taan hen­ki­lön hen­kis­tä tai fyy­sis­tä koskemattomuutta.

Sek­su­aa­li­nen häi­rin­tä voi pitää sisäl­lään monia eri teko­muo­to­ja, kuten suul­li­sia huo­mau­tuk­sia ja elei­tä, kos­ket­te­lua sekä sopi­mat­to­man aineis­ton esil­lä­pi­toa ja rikos­lain mukaan ran­gais­ta­via teko­ja. Teki­jä­nä voi olla esi­mies tai työ­to­ve­ri, mut­ta myös työ­pai­kan ulko­puo­li­nen hen­ki­lö kuten asia­kas. Jot­ta oli­si kyse tasa-arvo­lain tar­koit­ta­mas­ta häi­rin­näs­tä, teki­jän on olta­va tie­toi­nen tai hänen pitäi­si tavan­omais­ta har­kin­taa käyt­täen tie­tää, että käyt­täy­ty­mi­nen ei ole toivottua.

Vas­tuu ensi sijas­sa häi­rit­si­jäl­lä itsellään

Häi­rin­näs­tä on ensi sijas­sa vas­tuus­sa häi­rit­si­jä itse. Hän voi jou­tua riko­soi­keu­del­li­seen vas­tuuseen teos­taan tai mak­sa­maan vahin­gon­kor­vaus­ta häi­ri­tyl­le. Vas­tuu häi­rin­nän pois­ta­mi­ses­ta siir­tyy työ­nan­ta­jal­le sii­nä vai­hees­sa, kun tie­to häi­rin­näs­tä on saa­tet­tu työ­nan­ta­jan edus­ta­jan tie­toon. Läh­tö­koh­tai­ses­ti tämä edel­lyt­tää, että esi­mies tai muu työ­nan­ta­jan edus­ta­ja havait­see itse tai saa joko hen­ki­löl­tä itsel­tään tai hänen pyyn­nös­tään jon­kun toi­sen kaut­ta tie­tää tämän jou­tu­neen häi­rin­nän koh­teek­si. Tie­to häi­rin­näs­tä voi siis tul­la esi­mer­kik­si työ­ter­veys­huol­lon kaut­ta, luot­ta­mus­mie­hel­tä tai työsuojeluvaltuutetulta.

Ilmoi­tus häi­rin­näs­tä työnantajalle

Kun esi­mie­hel­le on teh­ty ilmoi­tus häi­rin­näs­tä, tämän on ryh­dyt­tä­vä välit­tö­mäs­ti toi­men­pi­tei­siin tapauk­sen sel­vit­tä­mi­sek­si käy­tet­tä­vis­sä ole­vin kei­noin. Sel­vit­tä­mi­nen suo­si­tel­laan aloi­tet­ta­vak­si kah­den vii­kon sisäl­lä tie­don saa­mi­ses­ta mut­ta jos työ­pai­kal­la on sovit­tu toi­min­ta­ta­vat häi­rin­tä­asian käsit­te­lyyn, tulee nou­dat­taa nii­tä. Mikä­li esi­mies ei tie­don saa­tu­aan ryh­dy toi­miin häi­rin­nän pois­ta­mi­sek­si sel­vit­tä­mäl­lä asi­aa ja esi­mer­kik­si saat­ta­mal­la häi­rit­si­jä vas­tuuseen käy­tök­ses­tään, esi­mies voi syyl­lis­tyä tasa-arvo­lain mukai­seen syrjintään.

Huo­leh­di dokumentoinnista

Esi­mie­hen on syy­tä heti ilmoi­tuk­ses­ta läh­tien huo­lel­li­ses­ti doku­men­toi­da kaik­ki asi­aan liit­ty­vät toi­met ja tapah­tu­mat sekä säi­lyt­tää säh­kö­pos­ti­vies­tit. Näin ollen suul­li­ses­ti teh­ty ilmoi­tus häi­rin­näs­tä kir­ja­taan tar­kas­ti, sil­lä sii­tä alkaa esi­mie­hen toi­min­ta­vel­vol­li­suus. Ilmoi­tuk­ses­ta on kir­jat­ta­va ylös aina­kin, mitä on tapah­tu­nut, mil­loin, mis­sä, mitä puhut­tiin ja kuka on tie­toi­nen asias­ta. Jot­ta asia saa­daan mah­dol­li­sim­man nopeas­ti ja tehok­kaas­ti sel­vi­tet­tyä, on myös ole­tet­tu häi­rit­si­jä nimettävä.

Tämän jäl­keen esi­mies ilmoit­taa esi­mer­kik­si säh­kö­pos­tit­se häi­ri­tyl­le, että hän on vas­taa­not­ta­nut ilmoi­tuk­sen ja ryh­tyy toimenpiteisiin.

”Hei XX, olen tänään vas­taa­not­ta­nut ilmoi­tuk­se­si sii­tä, että koet tul­lee­si häi­ri­tyk­si seu­raa­vil­la tavoilla:… 

Tämän ilmoi­tuk­sen perus­teel­la ryh­dyn toi­men­pi­tei­siin asian sel­vit­tä­mi­sek­si ja pyy­dän sinul­ta myös lisä­tie­to­ja asias­ta myöhemmin.”

Myös ole­te­tul­le häi­rit­si­jäl­le ilmoi­te­taan, että hänes­tä on teh­ty häirintäilmoitus.

Hei YY, olen tänään vas­taa­not­ta­nut ilmoi­tuk­sen sii­tä, että työ­pai­kal­lam­me esiin­tyy häi­rin­tää ja että sinä olet ollut muka­na täs­sä toi­min­nas­sa. Sisäi­nen ohjeem­me sekä laki vel­voit­ta­vat työ­nan­ta­jaa puut­tu­maan kai­ken­lai­seen häi­rin­tään työpaikalla. 

Asian sel­vit­tä­mi­sek­si kut­sun sinut kes­kus­te­lu­ti­lai­suu­teen kans­sa­ni xx.xx., johon osal­lis­tuu myös lähie­si­mie­he­si. Sinul­la on oikeus ottaa tuki­hen­ki­lö (työ­suo­je­lu­val­tuu­tet­tu, luot­ta­mus­mies tai muu hen­ki­lö) mukaasi.

Sel­vi­tys­työ

Ilmoi­tus­ten jäl­keen sel­vi­te­tään, mil­lai­ses­ta asias­ta oikeu­del­li­ses­ti on kyse eli onko kyse lain­vas­tai­ses­ta häi­rin­näs­tä vai ei. Sel­vi­tys­työ tulee teh­dä puo­lu­eet­to­mas­ti ja syyl­lis­tä­mät­tä. Työ­nan­ta­jan tulee kuul­la objek­tii­vi­ses­ti kaik­kia tapah­tu­man osa­puo­lia ja antaa heil­le mah­dol­li­suus ker­toa oma näke­myk­sen­sä asias­ta. Työn­te­ki­jöil­lä on oikeus käyt­tää tuke­naan esi­mer­kik­si työ­suo­je­lu­val­tuu­tet­tua, luot­ta­mus­mies­tä tai muu­ta hen­ki­löä. Jois­sain tapauk­sis­sa myös työ­ter­veys­huol­lon edus­ta­jan mukaan otta­mi­nen voi olla perusteltua.

Esi­mie­hen on syy­tä varau­tua sii­hen, että osa­puol­ten ker­to­muk­set saat­ta­vat ero­ta toi­sis­taan huo­mat­ta­vas­ti­kin. Esi­mie­hen on poh­dit­ta­va asi­aa huo­lel­li­ses­ti ja objek­tii­vi­ses­ti kai­kis­ta näkö­kul­mis­ta ja täs­sä vai­hees­sa on esi­mie­hen­kin hyvä käyt­tää apu­voi­mia, esi­mer­kik­si asian­tun­te­vaa työsuhdelakimiestä.

Mikä­li mah­dol­lis­ta neu­vot­te­lu­ja käy­dään myös siten, että pai­kal­la ovat osa­puo­let ja mah­dol­li­set tuki­hen­ki­löt sekä esi­mies yhdes­sä. Yleen­sä myös työ­suo­je­lu­val­tuu­tet­tu on muka­na. Tavoit­tee­na on neu­vot­te­lu­teit­se rat­kais­ta asia ja saa­vut­taa kaik­kia tyy­dyt­tä­vä sovinto.

Asian rat­kai­se­mi­nen ja seuranta

Työ­tur­val­li­suus­lais­sa ei ole yksi­löi­ty, miten häi­rin­tä on rat­kais­ta­va, ja tär­kein­tä pro­ses­sis­sa onkin, että häi­rin­tä aidos­ti lop­puu eikä häi­ri­tyn ter­veys enää jat­kos­sa vaa­ran­nu. Se, miten sii­hen pääs­tään, on sivuseikka.

Osa­puo­lil­le anne­taan ohjei­ta ja neu­vo­ja. Häi­rit­si­jäl­le voi­daan esi­mer­kik­si antaa ohjeet asial­li­ses­ta käyt­täy­ty­mi­ses­tä ja tie­to kurin­pi­to­toi­mis­ta, mikä­li epä­asial­li­nen käy­tös ei lopu. Jos ohjeet ja neu­vot eivät auta tai ne kat­so­taan riit­tä­mät­tö­mik­si, työ­nan­ta­jal­la on oikeus ryh­tyä kurin­pi­dol­li­siin toi­miin, esi­mer­kik­si antaa häi­rit­si­jäl­le varoi­tus. Vaka­vim­mis­sa tapauk­sis­sa työ­nan­ta­jal­la on vel­vol­li­suus teh­dä ilmoi­tus asias­ta viran­omai­sil­le, ja tie­ten­kin asian­osai­sel­la itsel­lään on aina oikeus ilmoit­taa asias­ta työ­suo­je­lu­vi­ran­omai­sel­le tai poliisille.

Suo­si­tel­ta­vaa on sopia myös tilan­teen seu­ran­nas­ta. Voi­daan sopia esi­mer­kik­si jokin tiet­ty päi­vä­mää­rä tai useam­pi­kin, jol­loin istu­taan alas ja kat­so­taan yhdes­sä, onko sovi­tus­sa pysytty.

Rat­kai­su voi myös olla se, että tode­taan, ettei tapauk­ses­sa ole ollut kyse häi­rin­näs­tä. Täl­löin asian käsit­te­ly päät­tyy sii­hen ja rat­kai­su anne­taan kir­jal­li­ses­ti, jot­ta myö­hem­min on näyt­töä sii­tä, että asia on sel­vi­tet­ty ja ratkaistu.

Tie­dot­ta­mi­nen muul­le työyhteisölle

Yleen­sä työyh­tei­sös­sä tie­de­tään vireil­lä ole­vas­ta häi­rin­tä­ta­pauk­ses­ta, joten esi­mie­hen tulee päät­tää, miten ja mil­lä tavoin tapauk­ses­ta ja sen rat­kai­sus­ta voi­daan ker­toa muul­le työyh­tei­söl­le vai ker­ro­taan­ko lain­kaan. Tie­ten­kään mitään työn­te­ki­jän ter­vey­den­ti­laan tai muu­hun hen­ki­lö­koh­tai­seen seik­kaan liit­ty­viä asioi­ta ei saa muil­le ilmais­ta. Työ­nan­ta­ja voi ker­toa esi­mer­kik­si, että työ­pai­kal­la on sel­vi­tet­ty häi­rin­tä­ta­paus­ta, mikä on sel­vi­tet­ty ja rat­kais­tu osa­puol­ten välillä.

Toi­min­taoh­jeet kuntoon

Jos työ­nan­ta­jal­la ei ole toi­min­taoh­jei­ta häi­rin­tä­ti­lan­tei­siin, on sel­lai­set vii­meis­tään täs­sä vai­hees­sa syy­tä teh­dä. Häi­rin­tää ehkäi­se­viä toi­mia ovat esi­mer­kik­si joh­don sel­keä ilmaus ja esi­merk­ki sii­tä, että työ­pai­kal­la ei hyväk­sy­tä häi­rin­tää (nol­la­to­le­rans­si), hyvän työ­käyt­täy­ty­mi­sen peli­sään­tö­jen laa­ti­mi­nen ja menet­te­ly­ta­po­jen, joil­la häi­rin­tään puu­tu­taan joh­don­mu­kai­ses­ti ja tehok­kaas­ti, työn­te­ki­jöi­den pereh­dyt­tä­mi­nen tai kou­lut­ta­mi­nen häi­rin­nän vält­tä­mi­seen ja ehkäi­se­mi­seen sekä esi­mies­ten kou­lut­ta­mi­nen häi­rin­nän havait­se­mi­seen, sel­vit­tä­mi­seen ja poistamiseen.

Laki­mies Kir­si Parnila
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

 

Perus­ta­jau­ra­koin­ti tilin­pää­tök­ses­sä 

Kir­jan­pi­to­lau­ta­kun­nan anta­man uuden yleis­oh­jeen 6/2017 mukaan tulo­jen ja meno­jen koh­dis­ta­mi­nen kuten myös varo­jen arvos­tus voi­daan teh­dä nyt samoil­la peri­aat­teil­la sekä kir­jan­pi­dos­sa että verotuksessa.

Suo­ri­te­pe­rus­tei­nen tulou­tus on pää­sään­tö­nä täs­sä ohjees­sa. Huo­maa myös vaik­ka raken­ta­mis­ta ei oli­si edes vie­lä aloi­tet­tu, kau­pan­te­ko­het­kel­lä teh­dään osak­keen luo­vu­tuk­seen perus­tu­va kir­jaus. Edel­leen on mah­dol­lis­ta myös nou­dat­taa kir­jan­pi­to­lau­ta­kun­nan ohjet­ta Tulon kir­jaa­mi­nen tuo­tok­si val­mis­tusas­teen perus­teel­la 9/2008.

Ohjet­ta noudatettava

Uusi yleis­oh­je huo­mioi kir­jan­pi­to­la­kiin ja ‑ase­tuk­seen vuon­na 2016 tul­leet muu­tok­set sekä uuden pien- ja mik­ro­y­ri­tys­ten tilin­pää­tök­ses­tä anne­tun ase­tuk­sen mää­räyk­set. Pakol­li­sek­si yleis­oh­jeen nou­dat­ta­mi­nen tulee kol­men vuo­den siir­ty­mä­ajan jäl­keen. Uut­ta ohjeis­tus­ta voi vapaa­eh­toi­ses­ti sovel­taa jo tili­kau­del­ta 2017 teh­tä­väs­sä tilin­pää­tök­ses­sä tai ohjeen anta­mi­sen jäl­keen 1.7.2017 alka­vil­ta tilikausilta.

Lii­te­tie­to­vaa­ti­mus

Kir­jan­pi­to- ja yri­tys­muo­to­koh­tai­sen lain­sää­dän­nön perus­teel­la tulee kir­jan­pi­to­vel­vol­li­sen esit­tää lii­te­tie­toi­na asian­omai­ses­sa tilan­tees­sa tar­vit­ta­vat sei­kat oikean ja riit­tä­vän kuvan anta­mi­sek­si tulok­ses­ta ja talou­del­li­ses­ta ase­mas­ta olen­nai­suus­pe­ri­aat­teen mukai­ses­ti toi­min­nan laa­tu ja laa­juus huo­mioi­den (KPL 3:2.1—2 §)

Lii­te­tie­toi­na tulee siten ker­toa mitä mene­tel­mää on käytetty.

Onko tilin­pää­tös­tä laa­dit­taes­sa noudatettu:

- Suo­ri­te­pe­rus­tei­nen perustajaurakointimenettely

- IFRS-perus­teis­ta menet­te­ly­ta­paa, vai

- aiem­man yleis­oh­jeen mukais­ta toimintamallia.

Lue myös: Kir­jan­pi­toai­neis­ton säilyttäminen

https://www.kauppakamarilehti.fi/wp-admin/post.php?post=4102&action=edit

Esi­merk­ki liitetiedosta:

Suo­ri­te­pe­rus­tei­nen perustaja-urakointimenettely

Asun­to-osak­kei­den hankintameno:

Vaih­to-omai­suu­teen kuu­lu­van asun­to-osa­keyh­tiön osak­kei­den han­kin­ta­me­no­na on akti­voi­tu koh­deyh­tiön yhtiö­jär­jes­tyk­sen mukai­sen osa­ke­pää­oma- ja raken­nus­ra­has­to­suo­ri­tus­ten yhteismäärä.

Lii­ke­toi­met lähi­pii­rin kanssa

Yhtiö on tili­kau­del­la myy­nyt ja luo­vut­ta­nut perus­ta­mal­leen ja aluk­si täy­sin omis­ta­mal­leen Asun­to Oy Pari­ta­lol­le – tavan­omai­sin ehdoin – ton­tin ja uudis­ra­ken­nusu­ra­kan. Ton­tin ja urak­ka­sum­man koko­nai­sar­vo oli 2 milj. €

Lii­ke­vaih­don raken­ne ja myyn­nin jaksotus

Tilin­pää­tök­ses­sä perus­ta­jau­ra­koin­ti­toi­min­nan myyn­ti­nä on tulou­tet­tu ja lii­ke­vaih­to­na esitetty

- raken­nus­hank­kei­siin liit­ty­vien asun­to-osa­keyh­tiöi­den ja kes­ki­näis­ten kiin­teis­tö­osa­keyh­tiöi­den (koh­deyh­tiöi­den) osak­kei­den myyn­ti­tuo­tot (= osak­kei­den kaup­pa­hin­ta, ilman osta­jal­le siir­ty­vää huo­neis­to­koh­tais­ta vel­kao­suut­ta) osa­ke­kau­pan toteu­tu­mis­ti­li­kau­del­le tuloutettuna.

- urak­ka­so­pi­muk­sen mukai­nen raken­nusu­rak­ka lisä­töi­neen tulou­tet­tu­na sen luovutustilikaudella.

Saa­ta­vien ja vel­ko­jen netottaminen

Yhtiön vaih­to-omai­suu­teen kuu­lu­van asun­to-osa­keyh­tiön raken­nus­ra­has­to-osuuk­sien han­kin­taan liit­ty­vät velat 1690 t€ ja urak­kaen­nak­ko­vel­ka 310 t€ sekä asun­to-osa­keyh­tiöl­le suo­ri­tet­ta­van raken­nusu­ra­kan suo­rit­ta­mi­sen perus­teel­la syn­ty­vät urak­ka­saa­ta­vat 2 milj.€ on neto­tet­tu keskenään.

Jako­kel­poi­nen vapaa oma pääoma

Jos kate pro­jek­tis­ta tulou­tuu osit­tain tai koko­naan osa­ke­myyn­nis­tä, tulee tämä seik­ka ottaa huo­mioon jako­kel­poi­sia varo­ja ilmoi­tet­taes­sa tilin­pää­tök­ses­sä, joka laa­di­taan ennen raken­nusu­ra­kan luo­vut­ta­mis­ta, esi­mer­kik­si seuraavasti:

Jako­kel­poi­sen vapaan oman pää­oman mää­rän arvioin­nin yhtey­des­sä on huo­mioi­ta­va, että vapaa oma pää­oma käsit­tää ennen raken­ta­mis­pal­ve­lun luo­vut­ta­mis­ta myy­ty­jen osak­kei­den kaup­pa­hin­to­jen ja nii­den han­kin­ta­me­no­jen ero­tuk­sen perus­teel­la tulou­tu­nut­ta katetta.

Kir­jan­pi­don asian­tun­ti­ja Tei­ja Kerbs
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

 

Kaup­pa­ka­ma­rin vien­tia­sia­kir­jo­jen kysyn­tä kas­vaa – Kii­na hipoo jo kärkeä

Suo­men kaik­kien kaup­pa­ka­ma­rien alku­pe­rä­to­dis­tus­ten kysyn­tä on tänä vuon­na nous­sut ennä­tys­ta­sol­le. Alku­pe­rä­to­dis­tuk­sia on myön­net­ty mar­ras­kuun lop­puun men­nes­sä yli 64 000 kap­pa­let­ta. Vas­taa­vin lukui­hin ollaan pääs­ty vii­mek­si vuon­na 2013. Kehi­tys myö­täi­lee tul­lin vien­ti­kau­pan tilas­to­ja. Alku­pe­rä­to­dis­tus­ten koh­de­mai­den kär­jes­sä on jo pit­kään ollut Venä­jä, mut­ta kak­kos­pai­kal­la on nyt tois­ta vuot­ta Kii­na. Kaup­pa­ka­ma­rien todis­tuk­sil­la suju­voi­te­taan suo­ma­lais­yri­tys­ten vien­tiä EU:n ulkopuolelle.

“Euroo­pan unio­nin ylei­nen alku­pe­rä­to­dis­tus on vien­nin asia­kir­ja, jol­la osoi­te­taan tava­roi­den alku­pe­rä Euroo­pan unio­nin ja kol­man­sien mai­den väli­ses­sä kau­pas­sa. Alku­pe­rä­to­dis­tus vaa­di­taan jois­sa­kin mais­sa maa­han­tuon­nin yhtey­des­sä tullaus‑, tilas­toin­ti- tai eri­lais­ten kau­pal­lis­ten vaa­ti­mus­ten täyt­tä­mi­sek­si”, Kes­kus­kaup­pa­ka­ma­rin asian­tun­ti­ja Han­ne­le Visu­ri kertoo.

Kaup­pa­ka­ma­rit ovat myön­tä­neet alku­pe­rä­to­dis­tuk­sia mar­ras­kuun lop­puun men­nes­sä 10 pro­sent­tia enem­män kuin vas­taa­va­na aika­na 2016. Kehi­tys myö­täi­lee vien­nin kas­vua Euroo­pan unio­nin ulko­puo­lel­le. Tul­lin tilas­to­jen mukaan ulko­kau­pan vien­ti kas­voi tammi–lokakuussa 13 pro­sent­tia. Suo­men tär­keim­mät kaup­pa­kump­pa­nit EU:n ulko­puo­li­sis­ta mais­ta ovat USA, Venä­jä ja Kii­na. Alku­pe­rä­to­dis­tuk­sis­sa Venä­jän kär­ki­paik­kaa hipoo Kii­na, jos­sa talous­kas­vu jat­kuu muu­ten­kin vah­va­na. Kysyn­nän kas­vu on kui­ten­kin ollut suu­rin­ta Ara­bie­mii­ri­kun­nat, joka on kivun­nut tilas­tois­sa tänä vuon­na kol­mo­sek­si. Vuon­na 2016 alku­pe­rä­to­dis­tuk­sia meni sin­ne kuu­den­nek­si eniten.

“Ara­bie­mii­ri­kun­nat ovat sol­mu­koh­ta monen suo­ma­lais­yri­tyk­sen vien­nis­sä. Alu­een talou­den raken­tei­den uudis­ta­mi­nen öljyn­tuo­tan­toa moni­puo­li­sem­mak­si lisää sen mer­ki­tys­tä sekä Suo­men vien­nil­le että asia­kir­jo­jen kysyn­näl­le. Myös Ira­nin kaup­paa käy­dään Dubain kaut­ta” Visu­ri taustoittaa.

Seu­raa­vak­si eni­ten alku­pe­rä­to­dis­tuk­sia menee Sau­di-Ara­bian, Intian ja Tur­kin vientiin.

“Vaa­ti­mus alku­pe­rä­to­dis­tuk­ses­ta saat­taa sisäl­tyä lain­sää­dän­töön. Toi­saal­ta se voi olla myös tapaan ja kult­tuu­riin perus­tu­va asia. Alku­pe­rä­to­dis­tus on luo­tet­ta­va, edul­li­nen ja hyvin tun­net­tu kei­no todis­taa tuot­teen alku­pe­rä”, kuvai­lee Visuri.

Kaup­pa­ka­ma­rien säh­köi­ses­sä e‑Vientiasiakirjat ‑pal­ve­lus­sa asia­kir­joi­hin saa säh­köi­sen alle­kir­joi­tuk­sen ja lei­man, mut­ta ne tulos­te­taan nor­maa­liin tapaan lomakepohjalle.

“Vaik­ka säh­köi­ses­ti vah­vis­te­tut asia­kir­jat ovat maa­il­mal­la laa­jas­ti käy­tös­sä ja ylei­ses­ti hyväk­syt­ty­jä, vaa­ti­vat eräät maat kuten Iran ja Egyp­ti toi­si­naan yhä mär­kä­lei­mal­lis­ta kap­pa­let­ta. Käym­me jat­ku­vaa vuo­ro­pu­he­lua esi­mer­kik­si suur­lä­he­tys­tö­jen kans­sa, jot­ta säh­köi­nen vah­vis­ta­mi­nen koet­tai­siin yhtä luo­tet­ta­vak­si”, Visu­ri sanoo.

Alku­pe­rä­to­dis­tuk­sia myön­tä­vät kaik­ki Suo­men 19 kaup­pa­ka­ma­ria. Kes­kus­kaup­pa­ka­ma­ri vas­taa alku­pe­rä­to­dis­tus­jär­jes­tel­mäs­tä ja sen kehit­tä­mi­ses­tä. Lisä­tie­to­ja alku­pe­rä­to­dis­tuk­sis­ta e‑Vientiasiakirjat –pal­ve­lun kaut­ta www.e‑vientiasiakirjat.fi.

Asian­tun­ti­ja Han­ne­le Visu­ri, Keskuskauppakamari