eJä­sen­kir­je 19.2.2018

eJä­sen­kir­jeen 19.2.2018 asiantuntija-artikkelit

REKLA­MAA­TIO­AJAS­TA

Kun osta­ja havait­see osta­mas­saan tuot­tees­sa tai pal­ve­lus­sa vir­heen, on osta­jal­la vel­vol­li­suus rekla­moi­da asias­ta myy­jäl­le. Jos osta­ja lai­min­lyö rekla­maa­tion teke­mi­sen tai tekee sen lii­an myö­hään, menet­tää se oikeu­ten­sa vedo­ta vir­hee­seen. Vir­he havai­taan yleen­sä vas­taan­ot­to­tar­kas­tuk­ses­sa, jon­ka osta­ja on vel­vol­li­nen teke­mään niin pian kuin mah­dol­lis­ta saa­tu­aan myy­jän suo­ri­tuk­sen. Yleen­sä rekla­maa­tios­sa esi­te­tään omat vaa­ti­muk­set sopi­mus­rik­ko­muk­sen osal­ta. Mah­dol­lis­ta on teh­dä myös ns. neut­raa­li rekla­maa­tio, jos­sa ainoas­taan ilmoi­te­taan sopi­mus­rik­ko­muk­ses­ta ja pidä­te­tään oikeus vaa­ti­mus­ten esit­tä­mi­seen myö­hem­min. Rekla­maa­tio on hyvä teh­dä todis­teel­li­ses­ti, jot­ta myö­hem­min pys­ty­tään osoit­ta­maan mil­loin rekla­maa­tio on teh­ty. Säh­kö­pos­ti­kin riit­tää jos myy­jä vas­taa reklamaatioon.

Rekla­maa­tio­ai­ka voi olla yllät­tä­vän lyhyt

Rekla­maa­tios­ta ja rekla­maa­tio­ajas­ta on sää­dök­siä useis­sa laeis­sa, sopi­museh­dois­sa ja sii­tä voi­daan myös sopia kau­pan osa­puol­ten kes­ken erik­seen­kin. Rekla­maa­tios­ta sää­tä­vät esi­mer­kik­si kan­sal­li­nen – ja kan­sain­vä­li­nen kaup­pa­la­ki, maa­kaa­ri, asun­to­kaup­pa­la­ki, oikeus­toi­mi­la­ki ja tie­kul­je­tus­so­pi­mus­la­ki. Useim­mi­ten laeis­sa käy­te­tään rekla­maa­tio­ajas­ta ilmaus­ta ”koh­tuul­li­ses­sa ajas­sa”, ”ilman aihee­ton­ta vii­väs­tys­tä” tai ”vii­py­mät­tä”. Kan­sain­vä­li­ses­sä kaup­pa­lais­sa ja kul­je­tusoi­keu­des­sa voi olla ehdot­to­mia taka­ra­jo­ja tai mini­miai­ko­ja rekla­maa­tioil­le. Kan­sain­vä­li­ses­sä kaup­pa­lais­sa on kan­sal­li­ses­ta lais­ta poi­ke­ten ehdo­ton kah­den vuo­den aika­ra­ja reklamoinnille.

Seu­raa­vas­sa käy­dään läpi muu­ta­mia esi­merk­ki­ta­pauk­sia suo­ma­lai­ses­ta oikeus­käy­tän­nös­tä sii­tä mikä on koh­tuul­li­nen rekla­maa­tio aika.

Raken­nuse­le­ment­tien kau­pas­sa osta­ja tar­kas­ti kak­kos­laa­tua ole­vat tava­rat vas­ta noin kuu­kau­den kulut­tua toi­mi­tuk­ses­ta ja rekla­moi vir­heis­tä.  Hovioi­keus kat­soi että alal­la val­lit­se­va käy­tän­tö edel­lyt­ti rekla­maa­tio­ta 1–2 vii­kos­sa ja rekla­maa­tio teh­tiin siten myöhässä.

Ohjel­mis­to­jen toi­mi­tus­ta kos­ke­vas­sa kau­pas­sa osta­ja rekla­moi kah­den kuu­kau­den pääs­tä toi­mi­tuk­ses­ta. Hovioi­keus kat­soi rekla­moin­nin tapah­tu­neen myöhässä.

Ken­kien toi­mi­tus­ta kos­ke­vas­sa rii­das­sa osta­ja rekla­moi 19 päi­vän kulut­tua toi­mi­tuk­ses­ta. Sopi­muk­ses­sa oli sovit­tu seit­se­män päi­vän ”muis­tu­tusa­jas­ta”. Hovioi­keus kat­soi rekla­maa­tion tapah­tu­neen myöhässä.

Oikeus­käy­tän­nös­sä on voi­tu kat­soa rekla­maa­tio­ajan ole­van eri­tyi­sis­sä olo­suh­teis­sa vie­lä­kin edel­lä esi­tet­ty­jä aiko­ja lyhyem­män. Hovioi­keus kat­soi tapauk­ses­sa jos­sa sak­sa­lai­nen myy­jä oli tuo­nut suo­ma­lai­sel­le osta­jal­le käy­te­tyn kuor­ma-auton ja aggre­gaat­te­ja että tava­ra oli­si tul­lut tar­kas­taa heti ja tar­vit­taes­sa rekla­moi­da välit­tö­mäs­ti. Hovioi­keus perus­te­li tätä sil­lä että lait­teet oli­vat käy­tet­ty­jä, myy­jäl­lä ei ollut lii­ke­paik­kaa Suo­mes­sa ja molem­mat kau­pan osa­puo­let oli­vat läs­nä luovutuksessa.

Edel­lä esi­te­tyt tapauk­set koros­ta­vat sitä että osta­jan on teh­tä­vä rekla­maa­tio mah­dol­li­sim­man pikai­ses­ti havait­tu­aan vir­heen. Tava­ra tai pal­ve­lu on myös tar­kas­tet­ta­va heti kun se on mah­dol­lis­ta.  Oikeus­käy­tän­nös­sä on edel­leen kat­sot­tu että rekla­maa­tiok­si ei rii­tä että osta­ja ilmoit­taa yleis­luon­toi­ses­ti ole­van­sa tyy­ty­mä­tön toi­mi­tuk­seen, vaan myy­jän on saa­ta­va tie­tää mis­sä suh­tees­sa tuo­te osta­jan käsi­tyk­sen mukaan poik­ke­aa sovi­tus­ta. Eli vir­he tuli­si yksi­löi­dä riit­tä­väs­ti reklamaatiossa.

Mar­ko Silen
joh­ta­ja
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

MIL­LOIN TYÖ­NAN­TA­JA SAA KÄSI­TEL­LÄ TYÖN­TE­KI­JÄN TERVEYDENTILATIETOJA?

Hen­ki­lön ter­vey­den­ti­la on arka­luon­tei­nen hen­ki­lö­tie­to, samoin kuin hen­ki­lön sai­raut­ta tai vam­maa, sekä häneen koh­dis­tet­tu­ja hoi­to­toi­men­pi­tei­tä ja nii­hin ver­rat­ta­via toi­mia kos­ke­vat tie­dot (hen­ki­lö­tie­to­la­ki 11 § 4 koh­ta). Arka­luon­teis­ten hen­ki­lö­tie­to­jen käsit­te­ly on läh­tö­koh­tai­ses­ti kiel­let­ty. Yksi­tyi­syy­den suo­jas­ta työ­elä­mäs­sä anne­tus­sa lais­sa (jäl­jem­pä­nä YksitL) sää­de­tään mil­lä edel­ly­tyk­sin työ­nan­ta­ja saa käsi­tel­lä työn­te­ki­jän ter­vey­den­ti­laa kos­ke­via tie­to­ja, ja miten näi­tä tie­to­ja käsi­tel­täes­sä tulee toi­mia. Hen­ki­lö­tie­to­jen käsit­te­lys­sä on lisäk­si nou­da­tet­ta­va täl­lä het­kel­lä vie­lä hen­ki­lö­tie­to­lain sään­nök­siä. EU:n ylei­sen tie­to­suo­ja-ase­tuk­sen sovel­ta­mi­nen alkaa 25.5.2018 ja hen­ki­lö­tie­to­la­ki tul­laan sen myö­tä kumoamaan.

Tie­to­jen kerää­mi­nen ja käsit­te­lyn tarve

Työ­nan­ta­ja saa käsi­tel­lä ainoas­taan välit­tö­mäs­ti työn­te­ki­jän työ­suh­teen kan­nal­ta tar­peel­li­sia hen­ki­lö­tie­to­ja, jot­ka liit­ty­vät työ­suh­teen osa­puol­ten oikeuk­sien ja vel­vol­li­suuk­sien hoi­ta­mi­seen tai työ­nan­ta­jan työn­te­ki­jöil­le tar­joa­miin etuuk­siin taik­ka joh­tu­vat työ­teh­tä­vien eri­tyis­luon­tees­ta. Täs­tä tar­peel­li­suus­vaa­ti­muk­ses­ta ei ole mah­dol­lis­ta poi­ke­ta edes työn­te­ki­jän nimen­omai­ses­ti anta­mal­la suos­tu­muk­sel­la (YksitL 3 §).

Työ­nan­ta­ja saa käsi­tel­lä työn­te­ki­jän ter­vey­den­ti­laa kos­ke­via tie­to­ja vain, jos ne on kerät­ty työn­te­ki­jäl­tä itsel­tään tai hänen kir­jal­li­sel­la suos­tu­muk­sel­laan muu­al­ta. Lisäk­si edel­ly­te­tään, että jokin seu­raa­vis­ta käsit­te­lyn perus­teis­ta täyt­tyy: tie­to­ja tar­vi­taan sai­rausa­jan pal­kan tai sii­hen rin­nas­tet­ta­vien ter­vey­den­ti­laan liit­ty­vien etuuk­sien suo­rit­ta­mi­sek­si tai sen sel­vit­tä­mi­sek­si, onko työs­tä pois­sao­loon perus­tel­tu syy; tai työn­te­ki­jä nimen­omai­ses­ti halu­aa, että hänen työ­ky­kyi­syyt­tään sel­vi­te­tään ter­vey­den­ti­laa kos­ke­vien tie­to­jen perus­teel­la; tai käsit­te­ly perus­tuu muu­hun lakiin (YksitL 5.1 §).

Sai­raus­pois­sao­lo­ti­lan­tees­sa lää­kä­rin­to­dis­tuk­ses­ta ilme­ne­vien työn­te­ki­jän ter­vey­den­ti­la­tie­to­jen käsit­te­ly on oikeu­tet­tua sai­rausa­jan pal­kan mak­sa­mi­sek­si ja työn­te­ki­jän pois­sao­lo-oikeu­den var­mis­ta­mi­sek­si. Tilan­ne, jos­sa työn­te­ki­jä halu­aa työ­ky­ky­ään sel­vi­tet­tä­vän, voi syn­tyä esi­mer­kik­si sil­loin, kun työn­te­ki­jäl­lä on työn teke­mis­tä rajoit­ta­va vam­ma tai sai­raus. Työ­ky­vyn arvioin­tia ter­vey­den­ti­la­tie­to­jen perus­teel­la tar­vi­taan lisäk­si tilan­tees­sa, jos­sa työ­nan­ta­ja har­kit­see työ­suh­teen päät­tä­mis­tä työn­te­ki­jän sai­rau­den vuok­si. Työn­te­ki­jän ter­vey­den­ti­la­tie­to­jen käsit­te­ly voi perus­tua myös työ­tur­val­li­suut­ta ja ‑ter­veyt­tä kos­ke­vaan lainsäädäntöön.

Käsit­te­lyn rajoittaminen

Ainoas­taan ne hen­ki­löt, jot­ka työn­te­ki­jän ter­vey­den­ti­la­tie­to­jen perus­teel­la val­mis­te­le­vat tai teke­vät työ­suh­det­ta kos­ke­via pää­tök­siä taik­ka pane­vat nii­tä toi­meen, ovat oikeu­tet­tu­ja käsit­te­le­mään kysei­siä tie­to­ja. Työ­nan­ta­jan on etu­kä­teen nimet­tä­vä käsit­te­lyyn oikeu­te­tut hen­ki­löt tai mää­ri­tel­tä­vä ne teh­tä­vät, joi­hin sisäl­tyy ter­vey­den­ti­laa kos­ke­vien tie­to­jen käsit­te­lyä. Tie­to­ja käsit­te­le­viä hen­ki­löi­tä kos­kee salas­sa­pi­to­vel­vol­li­suus eli he eivät saa ilmais­ta tie­to­ja sivul­li­sil­le työ­suh­teen­sa aika­na tai sen päät­ty­mi­sen jäl­keen (YksitL 5.2 §).

Tie­toa työn­te­ki­jän sai­raus­pois­sao­los­ta ei tule ylei­ses­ti ilmoit­taa työ­pai­kal­la. Pel­käs­tään tie­to sii­tä, että työn­te­ki­jä on sai­raa­na, ei ole arka­luon­tei­nen hen­ki­lö­tie­to, mut­ta se on kui­ten­kin hen­ki­lö­tie­to. Sai­rau­den syy puo­les­taan on arka­luon­tei­nen hen­ki­lö­tie­to. Esi­mer­kik­si hen­ki­lös­tö­pääl­lik­kö, esi­mies ja pal­kan­las­ki­ja voi­vat olla oikeu­tet­tu­ja käsit­te­le­mään työn­te­ki­jän ter­vey­den­ti­laa ja sai­raus­pois­sao­loa kos­ke­via tie­to­ja. Ter­vey­den­ti­la­tie­toi­hin pää­se­vien hen­ki­löi­den mää­rä tulee raja­ta mah­dol­li­sim­man sup­peak­si tar­peel­li­suus­vaa­ti­mus­ta noudattaen.

Työn­te­ki­jän työ­nan­ta­jal­le luo­vut­ta­man työ­ky­ky­ään kos­ke­van lää­kä­rin­to­dis­tuk­sen tai ‑lausun­non saa lain nojal­la luo­vut­taa työ­ter­veys­huol­lon pal­ve­lu­jen tuot­ta­jal­le lais­sa sää­det­ty­jen työ­ter­veys­huol­lon teh­tä­vien toteut­ta­mis­ta var­ten, ellei työn­te­ki­jä ole erik­seen kiel­tä­nyt luo­vut­ta­mis­ta (YksitL 5.3 §). Työ­nan­ta­jan tulee infor­moi­da työn­te­ki­jöi­tä mah­dol­li­suu­des­ta kiel­tää luovuttaminen.

Ter­vey­den­ti­la­tie­to­jen säilyttäminen

Työn­te­ki­jän ter­vey­den­ti­laa kos­ke­vat tie­dot on säi­ly­tet­tä­vä eril­lään muis­ta työ­nan­ta­jan kerää­mis­tä hen­ki­lö­tie­dois­ta (YksitL 5.4 §). Työn­te­ki­jän ter­vey­den­ti­laa kos­ke­via tie­to­ja (esi­mer­kik­si diag­noo­si­tie­toa) ei saa tal­let­taa mui­hin työ­nan­ta­jan hen­ki­lö­re­kis­te­rei­hin, kuten palk­ka­hal­lin­non rekis­te­riin. Ter­vey­den­ti­la­tie­to­ja voi­daan säi­lyt­tää erik­seen pape­ri­muo­dos­sa, tai esi­mer­kik­si säh­köi­seen muo­toon skan­nat­tu­na tai tal­len­net­tu­na. Tie­dot on suo­jat­ta­va säi­lyt­tä­mäl­lä nii­tä luki­tus­sa tilas­sa. Tie­to­jär­jes­tel­miin tal­len­net­tu­jen tie­to­jen on olta­va esi­mer­kik­si käyt­tä­jä­tun­nus­ten ja sala­sa­no­jen avul­la suojattuja.

Hen­ki­lö­tie­to­la­ki edel­lyt­tää, että arka­luon­tei­set hen­ki­lö­tie­dot pois­te­taan välit­tö­mäs­ti, kun nii­den käsit­te­lyl­le ei enää ole lais­sa edel­ly­tet­tyä perus­tet­ta. Arka­luon­teis­ten tie­to­jen käsit­te­lyn perus­tet­ta ja tar­vet­ta on lain nojal­la arvioi­ta­va vähin­tään vii­den vuo­den välein (hen­ki­lö­tie­to­la­ki 12.2 §). Lais­sa ei ole tar­kem­pia sään­nök­siä tämän arvion suo­rit­ta­mi­seen. Tie­to­suo­ja­val­tuu­te­tun suo­si­tuk­sen mukaan lää­kä­rin­to­dis­tuk­sia ja työn­te­ki­jän ter­vey­den­ti­la­tie­to­ja saa läh­tö­koh­tai­ses­ti säi­lyt­tää enin­tään kak­si vuot­ta. Kah­den vuo­den säi­ly­ty­sa­jas­ta voi­daan kui­ten­kin poi­ke­ta, mikä­li se on tar­peel­li­suus­vaa­ti­mus huo­mioi­den työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän oikeuk­sien ja vel­vol­li­suuk­sien vuok­si perusteltua.

Tie­to­suo­ja-ase­tus

Tie­to­suo­ja-ase­tus ei tiet­tä­väs­ti tuo suu­ria muu­tok­sia työn­te­ki­jän ter­vey­den­ti­la­tie­to­jen käsit­te­lyyn. Ase­tuk­sen mukai­set hen­ki­lö­tie­to­jen käsit­te­lyä kos­ke­vat ylei­set peri­aat­teet (5 art. 1 koh­ta) sisäl­ty­vät käy­tän­nös­sä jo hen­ki­lö­tie­to­la­kiin. Hen­ki­lön ter­vey­den­ti­laa kos­ke­vien tie­to­jen käsit­te­lys­sä on kyse ase­tuk­ses­sa sää­de­tys­tä eri­tyi­siä hen­ki­lö­tie­to­ryh­miä kos­ke­vas­ta käsit­te­lys­tä (9 art.), joka vas­taa pit­käl­ti arka­luon­teis­ten hen­ki­lö­tie­to­jen käsit­te­lyä kos­ke­vaa voi­mas­sa ole­vaa sään­te­lyäm­me. Eri­tyi­siin hen­ki­lö­tie­to­ryh­miin kuu­lu­vien tie­to­jen käsit­te­ly on läh­tö­koh­tai­ses­ti kiel­let­ty, mut­ta se sal­li­taan kui­ten­kin työ­oi­keu­den alal­la, kun käsit­te­ly perus­tuu jäsen­val­tion lain­sää­dän­töön tai lain­sää­dän­nön mukai­seen työ­eh­to­so­pi­muk­seen (9 art. 2 b kohta).

Tie­to­suo­ja­val­tuu­te­tun lausun­to­ja kos­kien työn­te­ki­jän ter­vey­den­ti­la­tie­to­jen käsittelyä:

http://www.tietosuoja.fi/fi/index/ratkaisut/sairauspoissaolotiedonilmaiseminentyopai.html

http://www.tietosuoja.fi/fi/index/ratkaisut/tyontekijoidenterveydentilatietojensekas.html

Tie­to­suo­ja­uu­dis­tuk­ses­ta:

http://www.tietosuoja.fi/fi/index/euntietosuojauudistus.html

Reet­ta Riihimäki
Laki­mies
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

SAK­SA TAR­JO­AA SUO­MA­LAIS­YRI­TYK­SIL­LE VÄY­LÄN KAN­SAIN­VÄ­LI­SIL­LE MARKKINOILLE

Sak­sa on pit­kään ollut maa­il­man suu­rim­pia talouk­sia ja Suo­men tär­kein tuon­ti- ja vien­ti­kump­pa­ni. Suo­ma­lai­set yri­tyk­set ovat tart­tu­neet Sak­san tar­joa­miin mah­dol­li­suuk­siin ja Suo­men vien­ti Sak­saan kas­voi 20 pro­sent­tia vuo­den 2017 kol­men ensim­mäi­sen nel­jän­nek­sen aika­na. Sak­san kaup­pa­ka­ma­rin kat­ta­va ulko­maan­ver­kos­to on nyky­ään myös suo­ma­lais­ten yri­tys­ten käytettävissä.

Sak­san talous jat­kaa ennus­tei­den mukaan vakaa­ta kas­vua ja yltää tänä­kin vuon­na lähes kah­den pro­sen­tin kas­vuun. Vah­van talou­den ja vien­nin salai­suu­te­na on muun muas­sa 90 maas­sa toi­mi­va kaup­pa­ka­ma­rien ver­kos­to, jota suo­ma­lai­set yri­tyk­set ovat voi­neet hyö­dyn­tää maa­lis­kuus­ta 2017 alkaen Sak­san lisäk­si myös ympä­ri maailmaa.

“Suo­malaisten yri­tys­ten kan­nat­tai­si har­ki­ta kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen aloit­ta­mis­ta Sak­sas­ta pie­nem­män Poh­jois­maan ase­mas­ta. Pää­sy Sak­san mark­ki­noil­le antaa mer­kit­tä­vää talou­del­lis­ta selkä­nojaa ja uskot­ta­vuut­ta läh­teä mil­le tahan­sa muul­le mark­ki­nal­le. Esi­mer­kik­si Kii­nan val­loi­tus voi onnis­tua hel­pom­min sak­sa­lai­sen kump­pa­nin kans­sa kuin yksin”, sanoo Sak­sa­lais-Suo­ma­lai­sen Kaup­pa­ka­ma­rin Mar­ket Ent­ry and Busi­ness Deve­lop­ment ‑osas­ton joh­ta­ja Kai­su Halonen.

Sak­san kaup­pa­ka­ma­ri­ver­kos­to on ollut muka­na sak­sa­lais­ten yri­tys­ten arjes­sa aina vuo­des­ta 1665 läh­tien. Se koor­di­noi oppi­so­pi­mus­kou­lu­tus­ta, edus­taa sak­sa­lais­ten yri­tys­ten int­res­se­jä ja edis­tää kan­sain­vä­lis­tä kaup­paa. Käy­tän­nös­sä kaik­ki Sak­san 3,7 mil­joo­naa yri­tys­tä ovat pai­kal­li­sen kaup­pa­ka­ma­rin jäse­niä. Sak­sas­sa on 79 kaup­pa­ka­ma­ria (IHK) ja Sak­san ulko­puo­lel­la 130 kaup­pa­ka­ma­ria 90 maas­sa (AHK:ta).

Sak­sa­­lais-Suo­ma­lai­nen Kaup­pa­ka­ma­ri juh­lii 40-vuo­tis­ta tai­val­taan Suo­men ja Sak­san väli­sen kau­pan edis­tä­jä­nä tänä vuon­na. Se on yksi Sak­san ulko­maan­kaup­pa­ka­ma­reis­ta (AHK). Helsin­gissä toi­mi­va kaup­pa­ka­ma­ri tekee tii­vis­tä yhteis­työ­tä suo­ma­lais­ten kump­pa­nei­den ku­ten Kes­kus­kaup­pa­ka­ma­rin ja Busi­ness Fin­lan­din kans­sa. Sak­sa­lais-Suo­ma­lai­nen Kauppa­ka­ma­ri aut­taa suo­ma­lai­sia yri­tyk­siä löy­tä­mään liiketoiminta­mahdollisuuksia Sak­sas­sa ja 90 maas­sa ulko­maan­kaup­pa­ver­kos­ton­sa kautta.

“Tyy­pil­lis­tä on, että työ aloi­te­taan teke­mäl­lä mark­ki­na-ana­lyy­si, jot­ta saam­me kat­ta­van kuvan suo­ma­lai­sen yri­tyk­sen tuot­teis­ta, poten­ti­aa­lis­ta ja ase­mas­ta Sak­sas­sa. Tämän jäl­keen sel­vi­täm­me par­haat mah­dol­li­set yhteis­työ­kump­pa­nit kuten asiak­kaat, jake­li­jat, joint ven­tu­re ‑kump­pa­nit, joi­hin otam­me yhteyt­tä omis­sa nimis­sämme”, Halo­nen sanoo. Sak­sa­lais-Suo­ma­lai­nen kaup­pa­ka­ma­ri tar­jo­aa yri­tyk­sel­le myös val­men­nus­ta ja tukea neuvottelutilanteisiin.

Kump­pa­nuus­hank­kei­ta yrityksille

Halo­sen mukaan käy­tän­nös­sä kaik­ki saksa­laiset yri­tyk­set ovat kaup­pa­ka­ma­ri­ver­kos­ton jäse­niä Sak­sas­sa. “Tämä tekee projekteis­tamme tehok­kai­ta. Olem­me sak­sa­lai­sil­le yri­tyk­sil­le ‘yksi hei­dän omis­taan’. Näin myös pie­net yri­tyk­set voi­vat saa­da kaut­tam­me teho­kas­ta pal­ve­lua ja hyviä tulok­sia”, sanoo Halonen.

Esimer­kiksi yrit­tä­jä­ve­toi­nen Comed Oy otti Sak­sa­lais-Suo­ma­lai­seen Kaup­pa­ka­ma­riin yhteyt­tä kevääl­lä 2017 ravin­to­li­sän vie­mi­sek­si Sak­saan. Tuo­te oli jo kesäl­lä verk­ko­kau­pas­sa ja puo­len vuo­den kulut­tua apteekkijakelussa.

Sak­sa­lais-Suo­ma­lai­sel­la Kaup­pa­ka­ma­ril­la on yri­tyk­sil­le tar­koi­tet­tu­jen rää­tä­löi­ty­jen palve­luiden lisäk­si Kes­kus­kaup­pa­ka­ma­rin ja Tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den kans­sa yhtei­nen digikump­panuushanke. Kump­pa­nuus­hank­keen ensim­mäi­nen ohjel­ma, kak­si­vuo­ti­nen Industrie 4.0, on vii­mei­ses­sä vai­hees­sa. Ohjel­mas­sa 15 suo­ma­lai­sel­le osal­lis­tu­jal­le hae­taan rää­tä­löi­dys­ti asiak­kai­ta val­mis­ta­van teol­li­suu­den pii­ris­tä. Tapaa­mi­sia on nyt jär­jes­tet­ty lähes 300. Niis­tä noin 30 on joh­ta­nut jat­ko­neu­vot­te­lui­hin. Seu­raa­va digikumppanuus­hankkeen ohjel­ma on nimel­tään eHealth, ja se alkaa tänä vuonna.

“Sak­san talous­mi­nis­te­riön tuel­la tuom­me vuo­sit­tain sak­sa­lai­sia dele­gaa­tioi­ta Suo­meen tutus­tu­maan suo­ma­lai­seen osaa­mi­seen. Seu­raa­van puo­len vuo­den aika­na tutus­tu­tam­me sak­sa­lai­set yri­tyk­set suo­ma­lai­siin älyk­käi­siin säh­kö­verk­koi­hin ja nyky­tai­tee­seen”, Halo­nen kertoo.

Halo­sen mukaan suo­ma­lai­set yri­tyk­set ovat entis­tä kiin­nos­tu­neim­pia Sak­san mark­ki­nois­ta vuo­den­vaih­teen tie­dus­te­lu­jen perus­teel­la. Sak­sa­lai­set yri­tyk­set ovat myös suu­ria vai­kut­ta­jia ja työl­lis­tä­jiä Suo­mes­sa. Esi­merk­kei­nä voi mai­ni­ta seu­raa­vat: Lidl, Bayer Nor­dic ja Meyer Turun telak­ka. Sak­sa­lai­nen auto­teol­li­suus on myös pit­kään ollut Val­met Auto­mo­ti­ven mer­kit­tä­vä asia­kas ja työllistäjä.

Sak­san mark­ki­noi­den tuo­mia lii­ke­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia ja kaup­pa­ka­ma­ri­ver­kos­ton tar­joa­mia pal­ve­lui­ta käsi­tel­lään laa­jem­min 14.3.2018 Hel­sin­gis­sä Euroop­pa-salis­sa jär­jes­tet­tä­väs­sä semi­naa­ris­sa ”Busi­ness Oppor­tu­ni­ties in Ger­ma­ny – and Bey­ond”. Semi­naa­ri on mak­su­ton. Se jär­jes­te­tään yhteis­työs­sä Enterpri­se Euro­pe Networ­kin, Kes­kus­kaup­pa­ka­ma­rin ja Sak­sa­lais-Suo­ma­lai­sen Kaup­pa­ka­ma­rin kanssa.

Lisä­tie­to­ja:

Kai­su Halo­nen, Sak­sa­lais-Suo­ma­lai­nen Kaup­pa­ka­ma­ri kaisu.halonen@dfhk.fi

Anne Hatan­pää, Kes­kus­kaup­pa­ka­ma­ri anne.hatanpaa@chamber.fi

Johan­na Nie­mis­tö, Hel­sin­gin seu­dun kaup­pa­ka­ma­ri, Enterpri­se Euro­pe Network johanna.niemisto@chamber.fi