eJä­sen­kir­jeen 3.9.2018 asiantuntija-artikkelit

eJä­sen­kir­jeen 3.9.2018 asiantuntija-artikkelit

Vero­tuk­sen päät­ty­mi­sai­koi­hin muutoksia

Tou­ko­kuun alus­ta on tul­lut voi­maan sään­nök­set jon­ka mukaan vero­vuo­den 2018 vero­tuk­ses­ta läh­tien vero­tus päät­tyy tulo­ve­ro­tuk­ses­sa vero­vel­vol­lis­koh­tai­ses­ti. Tar­koi­tuk­se­na on, että vero­tus päät­tyi­si mah­dol­li­sim­man pian sen jäl­keen, kun ilmoit­ta­mis­vel­vol­li­suu­den täyt­tä­mi­sel­le mää­rät­ty aika­ra­ja on päät­ty­nyt ja vero­vel­li­sen vero­tus on toimitettu.

Vero­tuk­sen päät­ty­mi­sel­le on kui­ten­kin enti­set taka­ra­jat ole­mas­sa, jol­loin vero­tus vii­meis­tään päät­tyy. Yhtei­söl­lä ja yhtei­se­tuu­del­la vero­tus päät­tyi­si jat­kos­sa­kin vii­meis­tään 10 kuu­kau­den kulut­tua vero­vuo­den päät­ty­mis­kuu­kau­den lopus­ta lukien. Muil­la vero­vel­vol­li­sil­la vero­tus päät­tyy seu­raa­van kalen­te­ri­vuo­den loka­kuun vii­mei­se­nä päi­vä­nä. Tar­koi­tuk­sen on paran­taa vero­tuk­sen reaaliaikaisuutta.

Vero­vel­vol­lis­koh­tai­nen vero­tuk­sen päät­ty­mi­nen yhteisöllä

Yhtei­sön jätet­tyä veroil­moi­tuk­sen Vero­hal­lin­nos­sa odo­te­taan veroil­moi­tuk­sen viral­li­sen vii­mei­sen jät­tö­päi­vään ja sen jäl­keen toi­mi­te­taan vero­tus. Yhtei­sö saa vero­tuk­sen toi­mit­ta­mi­sen jäl­keen vero­tus­pää­tök­sen, jos­sa on mai­nit­tu päi­vän­mää­rä, mil­loin yhtei­sön vero­tus tulee päät­ty­mään. Vero­tuk­sen päät­ty­mis­päi­vä on muu­ta­ma viik­ko eteen­päin vero­tus­pää­tök­sen teke­mi­ses­tä. Vero­vel­vol­li­sel­la on sii­hen asti aikaa täy­den­tää tai kor­ja­ta vero­tuk­sen tie­to­ja. Jos näi­tä tie­to­ja kor­ja­taan, Vero­hal­lin­to lähet­tää uuden vero­tus­pää­tök­sen, jos­sa on mai­nit­tu uusi vero­tuk­sen päät­ty­mis­päi­vä. Kun ei enää uusia tie­to­ja ilme­ne, vero­tus päät­tyy tuo­na ilmoi­tet­tu­na päivänä.

Vero­hal­lin­to voi myös itse jat­kaa sään­nön­mu­kais­ta vero­tus­ta vero­tus­pää­tök­ses­sä ilmoi­te­tun päät­ty­mis­päi­vän jäl­keen. Vero­vel­vol­li­sel­le on täs­tä ilmoi­tet­ta­va ennen vero­tus­pää­tök­ses­sä mai­nit­tua vero­tuk­sen päät­ty­mis­päi­vää.  Vero­tus päät­tyy täs­sä­kin tilan­tees­sa sit­ten uudes­sa vero­tus­pää­tök­ses­sä mai­nit­tu­na päi­vä­nä Vero­hal­lin­to ei voi jat­kaa sään­nön­mu­kais­ta vero­tus­ta kui­ten­kaan sää­de­tyn vii­mei­sen taka­ra­jan yli.

Täy­den­tä­vä verotuspäätös

Vero­tuk­sen pää­tyt­tyä vero­tuk­seen hae­taan muu­tos­ta oikai­su­vaa­ti­muk­sel­la oikai­su­lau­ta­kun­nal­ta, kuten täl­lä­kin het­kel­lä tapah­tuu.  Jos oikai­su­vaa­ti­mus kos­kee sel­lais­ta tuloa, vähen­nys­tä tai muu­ta tie­toa jota ei ole aikai­sem­min sen vuo­den vero­tuk­ses­sa ilmoi­tet­tu eli vero­tus­pää­tök­ses­sä eivät nämä tie­dot ole olleet muka­na, Vero­hal­lin­to antaa täs­sä tilan­tees­sa rat­kai­sun ja asia ei ete­ne oikai­su­lau­ta­kun­taan. Vero­hal­lin­to tekee täs­sä uudes­sa menet­te­lys­sä aina sen ensias­teen asia­rat­kai­sun eli vero­tus­pää­tök­sen. Vero­hal­lin­non pää­tök­sen jäl­keen voi­daan teh­dä oikai­su­vaa­ti­mus oikaisulautakuntaan.

Mihin kaik­keen tämä vaikuttaa

Vero­tuk­sen nykyis­tä aikai­sem­pi päät­ty­mi­nen aikaan­saa jään­nös­ve­ron tai veron­pa­lau­tuk­sen mak­su­päi­vän aikais­tu­mi­sen. Jään­nös­ve­ron erä­päi­vät ajoit­tu­vat vero­tuk­sen päät­ty­mis­kuu­kaut­ta toi­se­na seu­raa­van kuu­kau­den alkuun. Vero­tuk­sen muu­tok­sen­ha­kuai­ka alkaa myös aikai­sem­min tämän muu­tok­sen joh­dos­ta. Vero­tuk­sen tah­don­val­tai­set vaa­ti­muk­set (pois­tot, vero­tus­pe­rus­tei­set varauk­set ym.) on teh­tä­vä vero­tuk­sen päät­ty­mi­seen men­nes­sä. Tah­don­val­tais­ten vaa­ti­mus­ten tekoai­ka lyhe­nee muu­tok­sen johdosta.

Juk­ka Koivumäki
Veroasiantuntija
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

Muis­ta aina­kin nämä rekrytoinnissa

Ennen kuin työ­nan­ta­ja ryh­tyy uuden työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­seen, on hyvä muis­taa muu­ta­ma rek­ry­toin­tiin liit­ty­vä asia.

Työ­paik­kail­moi­tuk­ses­ta

Työ­nan­ta­jal­la on tasa-arvo­lain mukaan vel­vol­li­suus edis­tää tasa-arvoa ja pyr­kiä sii­hen, että avoi­miin teh­tä­viin hakeu­tui­si sekä nai­sia että mie­hiä. Työ­paik­kail­moi­tus ei saa olla syr­ji­vä eikä tasa-arvo­lain tai yhden­ver­tai­suus­lain vas­tai­nen. Työ­nan­ta­ja ei voi esi­mer­kik­si vaa­tia suo­men kan­sa­lai­suut­ta, suo­men äidin­kiel­tä tai täy­del­lis­tä suo­men kie­len tai­toa, jos työ ei tosia­sias­sa nii­tä edel­ly­tä, vaan riit­tä­vän suju­val­la suo­mel­la pärjää.

Työ­nan­ta­jan täy­tyy ilmoit­taa vapau­tu­vis­ta työ­pai­kois­ta työ­pai­kan ylei­sen käy­tän­nön mukai­ses­ti, jot­ta myös osa-aikai­sil­la ja mää­rä­ai­kai­sil­la työn­te­ki­jöil­lä on samat mah­dol­li­suu­det hakea nii­tä kuin vaki­tui­sil­la ja kokoai­kai­sil­la työntekijöillä.

Työn­ha­ki­jas­ta kerät­tä­vät tiedot

Työ­nan­ta­ja saa kerä­tä työn­ha­ki­jas­ta vain tar­peel­li­sia tie­to­ja. Esi­mer­kik­si per­he­suh­tei­ta kos­ke­vat tie­dot eivät yleen­sä ole tar­peen vie­lä työn­ha­ku­vai­hees­sa, vaik­ka myö­hem­min työ­suh­teen aika­na työ­nan­ta­ja saat­taa nii­tä tar­vi­ta­kin esi­mer­kik­si per­he­va­pai­den vuok­si. Tie­dot kerä­tään ensi­si­jai­ses­ti työn­ha­ki­jal­ta itsel­tään tai muu­al­ta yleen­sä hänen suos­tu­muk­sel­laan. Jos työ­nan­ta­ja hank­kii työn­ha­ki­jan luot­to­tie­dot lais­sa mää­ri­tel­ty­jen edel­ly­tys­ten täyt­tyes­sä, työn­ha­ki­jal­la tulee ilmoit­taa luot­to­tie­to­jen sel­vit­tä­mi­ses­tä sekä sii­tä, mis­tä tie­dot hankitaan.

Jos työ­nan­ta­jal­la on vähin­tään 30 työn­te­ki­jää, tulee yhteis­toi­min­ta­neu­vot­te­luis­sa käy­dä läpi ylei­set peri­aat­teet sii­tä, mitä tie­to­ja työn­ha­ki­jas­ta työ­hön­o­ton yhtey­des­sä kerä­tään ja mil­lai­sia peri­aat­tei­ta ja mene­tel­miä työ­hö­no­tos­sa nou­da­te­taan. Työn­ha­ki­jan hen­ki­lö­tie­to­ja saa säi­lyt­tää vain niin kau­an kuin säi­lyt­tä­mi­sel­le löy­tyy lain­mu­kai­nen peruste.

Ulko­maa­lai­sen työn­te­ki­jän osal­ta työ­nan­ta­jan pitää var­mis­taa, että työn­te­ki­jäl­lä on oles­ke­lu­lu­pa tai että hän ei sel­lais­ta tarvitse.

Kenel­le pitää tar­jo­ta työ­tä ensin

Ennen uuden työn­te­ki­jän palk­kaa­mis­ta työ­an­ta­jan tulee sel­vit­tää, täy­tyy­kö työ­tä tar­jo­ta ensin jo työ­suh­tees­sa ole­val­le tai irti­sa­no­tul­le työn­te­ki­jäl­le. Työ­nan­ta­ja voi lomaut­taa työn­te­ki­jän tuo­tan­nol­li­sil­la ja talou­del­li­sil­la irti­sa­no­mis­pe­rus­teil­la tai työn tila­päi­sen vähen­ty­mi­sen perus­teel­la. Jos muu­ta työn­te­ki­jäl­le sopi­vaa työ­tä on tar­jol­la, sitä tulee tar­jo­ta ensin lomau­te­tul­le työn­te­ki­jäl­le ennen uuden työn­te­ki­jän palk­kaa­mis­ta. Vas­taa­vas­ti jos työ­nan­ta­ja on irti­sa­no­mas­sa työn­te­ki­jää tuo­tan­nol­li­sil­la ja talou­del­li­sil­la perus­teil­la, pitää muis­taa työn tar­joa­mis- ja kou­lu­tus­vel­vol­li­suus. Työ­nan­ta­ja ei voi siten pal­ka­ta uut­ta työn­te­ki­jää tar­joa­mat­ta työ­tä ensin irti­sa­no­mi­su­han alai­sel­le työn­te­ki­jäl­leen, joka pys­tyi­si työ­tä teke­mään suo­raan tai koh­tuul­li­sen kou­lu­tuk­sen jälkeen.

Työ­nan­ta­jal­la on vel­vol­li­suus tar­jo­ta osa-aikai­sil­le työn­te­ki­jöil­leen heil­le sopi­vaa työ­tä sekä jär­jes­tet­tä­vä tar­vit­taes­sa työn edel­lyt­tä­mää koh­tuul­lis­ta kou­lu­tus­ta. Työ­nan­ta­jan pitää tar­jo­ta oma-aloit­tei­ses­ti työ­tä teh­tä­vään sopi­vil­le osa-aika­työn­te­ki­jöil­le tai osoit­taa, mik­si työ­tä ei ole voi­tu tar­jo­ta. Jos työn­te­ki­jä ei ole kiin­nos­tu­nut lisä­työ­tun­neis­ta esi­mer­kik­si sik­si, että osa-aika­työ perus­tuu osit­tai­seen hoi­to­va­paa­seen, ei lisä­työ­tä yleen­sä tar­vit­se tarjota.

Myös tuo­tan­nol­li­sil­la ja talou­del­li­sil­la syil­lä irti­sa­no­tut, takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suu­den pii­ris­sä ole­vat työn­te­ki­jät tulee muis­taa ennen kuin työ­nan­ta­ja voi pal­ka­ta samoi­hin tai saman­kal­tai­siin töi­hin uut­ta työn­te­ki­jää. Takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suusai­ka on työ­suh­teen kes­tos­ta riip­puen nel­jä tai kuusi kuu­kaut­ta, ja myös mah­dol­li­set poik­kea­vat työ­eh­to­so­pi­mus­mää­räyk­set on hyvä tarkistaa.

Per­he­va­paal­la, opin­to­va­paal­la tai vuo­rot­te­lu­va­paal­la ole­vil­la ja ase­vel­vol­li­suut­ta tai sivii­li­pal­ve­lus­ta suo­rit­ta­vil­la työn­te­ki­jöil­lä on oikeus pala­ta vapaan jäl­keen ensi­si­jai­ses­ti enti­seen työhönsä.

Kun­han mää­rä­ai­kai­suu­den perus­teet ovat kun­nos­sa, mää­rä­ai­kai­ses­sa työ­suh­tees­sa ole­val­la työn­te­ki­jäl­lä ei ole etusi­jaa uuteen työ­suh­tee­seen. Työ­suh­det­ta ei saa kui­ten­kaan jät­tää uusi­mat­ta syr­ji­vil­lä perus­teil­la kuten työn­te­ki­jän ras­kau­den vuok­si. Mää­rä­ai­kai­sen työn­te­ki­jän työ­suh­teen uusi­mi­nen tai vaki­nais­ta­mi­nen tar­koit­taa uuden työn­te­ki­jän palkkaamista.

1.7.2018 tulee voi­maan laki­muu­tos, jon­ka mukaan työ­nan­ta­ja voi teh­dä oppi­so­pi­muk­seen perus­tu­van mää­rä­ai­kai­sen työ­so­pi­muk­sen lisä­työn tar­joa­mis­vel­vol­li­suu­den tai takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suu­den estämättä.

Kati Mat­ti­nen
Lakimies
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

Yri­tys­ten tuli­si ottaa kaik­ki hyö­ty irti vapaakauppasopimuksista

Suo­ma­lai­set yri­tyk­set osaa­vat hyö­dyn­tää suh­teel­li­sen hyvin EU:n vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ten tuo­mia hyö­ty­jä, mut­ta paran­ta­mi­sen varaa on vie­lä var­sin­kin kone- ja lai­te­sek­to­ril­la. Eri­tyi­ses­ti pie­net ja kes­ki­suu­ret yri­tyk­set hyö­tyi­si­vät vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ten tuo­mis­ta eduis­ta ja sai­si­vat toi­vot­tua kil­pai­lue­tua. Kaup­pa­so­pi­muk­set alen­ta­vat useim­pien tuot­tei­den tul­lit joko nol­laan tai huo­mat­ta­vas­ti alle WTO:n ylei­sen tason.

EU:n komis­sio tekee kesäl­lä 2018 kyse­lyn EU:n vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ten alku­pe­rä­sään­nöis­tä ja onli­ne-työ­ka­lun toi­mi­vuu­des­ta. Vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­sia ja nii­den tuo­mia hyö­ty­jä käsi­tel­tiin 7.6.2018 Kes­kus­kaup­pa­ka­ma­rin kauppaprosessiryhmässä.

EU:lla ja Suo­mel­la sen osa­na on kaup­pa­so­pi­mus noin 70 maan kans­sa, mukaan lukien Kana­da, Ete­lä-Korea ja Sveit­si. Sopi­mus­ten Japa­nin, Sin­ga­po­ren ja Viet­na­min kans­sa on mää­rä tul­la voi­maan ensi vuon­na. Myös EU:n ja Mek­si­kon väli­sen sopi­mus­päi­vi­tyk­sen voi­maan­tu­loa val­mis­tel­laan ja muun muas­sa Indo­ne­sian, Chi­len ja Merco­su­rin kans­sa neu­vot­te­lut kaup­pa­so­pi­muk­ses­ta ovat par­hail­laan käynnissä.

Tul­lia­len­nus­ten hyö­dyn­tä­mi­sek­si tuot­teen on täy­tet­tä­vä kol­me ehtoa:

1. Vien­ti­tuo­te sisäl­tyy EU:n kaup­pa­so­pi­muk­seen. Ylei­ses­ti ottaen EU:n uusim­mat kaup­pa­so­pi­muk­set kat­ta­vat lähes kaik­ki teol­li­suus- ja maa­ta­lous­tuot­teet sekä elintarvikkeet.
2. Tuo­te on EU:n tai sopi­mus­kump­pa­ni­maan alku­pe­rää. Se on toi­sin sanoen koko­naan tuo­tet­tu tai riit­tä­väs­ti jalos­tet­tu joko EU:ssa tai sopimuskumppanimaassa.
3. Tuot­teen muka­na on alkuperäselvitys.

“Suo­men vien­nis­sä hyö­dyn­ne­tään tava­ra­kau­pan tul­lia­len­nuk­sia suh­teel­li­sen hyvin. Suo­mes­ta vie­täes­sä yri­tyk­set hyö­dyn­tä­vät noin 75 pro­sent­tia tul­lia­len­nuk­sis­ta, mikä vas­taa kuta­kuin­kin EU:n kes­kiar­voa. Luvut ovat kui­ten­kin ainoas­taan suun­taa-anta­via”, ker­too ulko­mi­nis­te­riön mark­ki­noil­le­pää­sy-yksi­kön kau­pal­li­nen neu­vos Heli Sii­ka­luo­ma.

Sii­ka­lou­o­man mukaan tul­lia­len­nus­ten käyt­tö­as­te vaih­te­lee mer­kit­tä­väs­ti sopi­mus- ja sek­to­ri­koh­tai­ses­ti. Esi­mer­kik­si EU:n ja Ete­lä-Korean väli­sen vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­sen osal­ta kone- ja lai­te­sek­to­rin etuuk­sien käyt­tö­as­te on ollut Suo­men koh­dal­la suh­teel­li­sen alhainen.

“Jos vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­sia ei käy­te­tä, yri­tyk­sil­tä jää saa­mat­ta mer­kit­tä­viä tul­lia­len­nus­ten tuo­mia sääs­tö­jä”, huo­maut­taa Siikaluoma.

Vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­set hyö­dyt­tä­vät yri­tyk­siä pal­jon myös muul­la tavoin kuin tul­lia­len­nuk­sin. Ne avaa­vat uusia mah­dol­li­suuk­sia tar­jo­ta pal­ve­lu­ja sekä tuo­vat oikeu­del­lis­ta toi­min­ta­var­muut­ta yri­tyk­sil­le, kun toi­min­taym­pä­ris­tö ei voi enna­koi­mat­to­mas­ti muut­tua syr­ji­väm­mäk­si. “Sopi­muk­sil­la myös suju­voi­te­taan työ­voi­man liik­ku­vuut­ta eli yri­tys voi esi­mer­kik­si hel­pom­min lähet­tää työ­voi­maan­sa sopi­mus­maa­han. Myös jul­ki­siin han­kin­ta­kil­pai­lui­hin osal­lis­tu­mis­ta hel­po­te­taan sekä pyri­tään vähen­tä­mään tava­roi­den tar­pee­ton­ta pääl­lek­käis­tä tes­taus­ta ja ser­ti­fioin­tia”, pai­not­taa Siikaluoma.

Yri­tys­ten kan­nat­taa tutus­tua vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ten tuo­miin hyötyihin

Kaup­pa­pro­ses­si­ryh­män puheen­joh­ta­ja Päi­vi Pie­ta­ri­nen Vai­sa­la Oyj:stä roh­kai­see yri­tyk­siä tutus­tu­maan Tul­lin sivuil­la ole­vaan infor­maa­tioon vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­sis­ta ja tul­lie­tuuk­sis­ta sekä seu­raa­maan tilan­net­ta esi­mer­kik­si luke­mal­la Tul­lin tie­dot­tei­ta. EU:lla on sopi­muk­sia noin 70 maan kans­sa, joten mah­dol­li­suus tul­lie­dun hyö­dyn­tä­mi­seen voi tuo­da yri­tyk­sel­le huo­mat­ta­vaa kil­pai­lue­tua useil­la mark­ki­noil­la tai vas­taa­vas­ti vai­kut­taa kus­tan­nuk­sia alen­ta­vas­ti han­kin­to­ja suunniteltaessa.

“Myös pien­ten ja kes­ki­suur­ten yri­tys­ten, joil­la voi olla hyvin­kin spe­si­fi­nen tuo­te, mark­ki­na­koh­de tai han­kin­ta­ka­na­vat, oli­si hyvä tutus­tua vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ten tuo­miin hyö­tyi­hin. Vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ten tut­ki­mi­nen ja hyö­dyn­tä­mi­nen vaa­ti­vat jon­kin ver­ran vai­van­nä­köä, mut­ta yri­tys myös hyö­tyy sopi­muk­sis­ta monel­la eri taval­la. Esi­merk­kei­nä hyö­dyis­tä voi­daan mai­ni­ta alen­tu­neet kulut, ima­go­te­ki­jät jne.” Pie­ta­ri­nen toteaa.

Miten ulko­mi­nis­te­riö voi aut­taa yri­tyk­siä vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ten hyödyntämisessä?

Ulko­mi­nis­te­riö tar­jo­aa tie­toa käyn­nis­sä ole­vis­ta sopi­mus­neu­vot­te­luis­ta ja aika­tau­luis­ta, jot­ta yri­tyk­set voi­vat varau­tua sopi­mus­ten voi­maan­tu­loon. Tie­toa on tar­jol­la muun muas­sa sekä ulko­mi­nis­te­riön että kan­sain­vä­li­sen kau­pan aika­kaus­leh­ti Kaup­pa­po­li­tii­kan verk­ko­si­vuil­la ja sosi­aa­li­sen median kanavilla.

Mikä­li sopi­muk­sen hyö­dyn­tä­mi­ses­sä on ongel­mia, ulko­mi­nis­te­riö aut­taa nii­den rat­kai­se­mi­ses­sa. Yri­tyk­set voi­vat olla yhtey­des­sä suo­raan ulko­mi­nis­te­riön Talou­del­lis­ten ulko­suh­tei­den osas­tol­le mark­ki­noil­le­pää­sy-yksik­köön, neu­voo Siikaluoma.

EU:n vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ten alku­pe­rä­sään­töi­hin liit­ty­vä kyse­ly ja onli­ne-työ­ka­lun testaus

EU:n vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ten tuo­mien hyö­ty­jen käy­tös­sä on vie­lä paran­net­ta­vaa. EU:n komis­sio on teh­nyt kyse­ly­lo­mak­keen, jon­ka avul­la kerä­tään yksi­tyis­koh­tai­sia tie­to­ja mah­dol­li­sis­ta kysy­myk­sis­tä, jot­ka vai­kut­ta­vat EU:n vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ten etuus­koh­te­luun liit­ty­viin alkuperäsääntöihin.

Euroo­pan komis­sio sel­vit­tää mah­dol­li­suut­ta luo­da onli­ne-työ­ka­lu, joka aut­tai­si kau­pal­li­sia toi­mi­joi­ta ymmär­tä­mään kri­tee­rit, jot­ka on täy­tet­tä­vä, jot­ta EU:n vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ten tar­joa­mis­ta etuus­koh­te­lus­ta voi­daan hyö­tyä. Työ­ka­lun tes­ti­ver­sio­ta täy­den­tää kyse­ly­lo­ma­ke, jon­ka avul­la pyri­tään sel­vit­tä­mään ne alku­pe­rä­sään­töi­hin liit­ty­vät kysy­myk­set, joi­ta vie­jät kohtaavat.

Kut­sum­me sinut vas­taa­maan alku­pe­rä­sään­tö­jä kos­ke­vaan kyse­lyyn ja verk­ko­työ­ka­lun tes­ti­ver­sioon Mar­ket Access Data­ba­se ‑tie­to­kan­nan kaut­ta. Link­ki on voi­mas­sa 31. hei­nä­kuu­ta 2018 asti.

Lisä­tie­toa vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­sis­ta yrityksille:

Ulko­mi­nis­te­riö

• Ohje yri­tyk­sil­le kaup­pa­so­pi­mus­ten tul­lia­len­nus­ten hyö­dyn­tä­mi­sek­si (på svens­ka: Hur dra nyt­ta av han­del­sav­tal?, in English: How to take advan­ta­ge of EU tra­de agree­ments)
• Ulko­mi­nis­te­riön esi­te: EU:n kaup­pa­so­pi­muk­set hyö­dyt­tä­vät suomalaisyrityksiä

Tul­li

• Kat­ta­vam­mat kuvauk­set tullietuuskohtelusta
• Euroo­pan komis­sion kaup­pa­po­li­tii­kan pää­osas­to (DG Trade)
• Ajan­koh­tais­ta tie­toa EU:n kauppasopimuksista

Mark­ki­noil­le­pää­sy­tie­to­kan­ta

• Mark­ki­noil­le­pää­sy­tie­to­kan­nas­sa on hyö­dyl­lis­tä tie­toa yri­tyk­sil­le, jot­ka vie­vät tava­roi­ta EU:n ulko­puo­li­siin mai­hin. Tie­to­kan­nas­ta löy­tyy muun muas­sa yli 120 maan osal­ta tie­to­ja tul­li­ta­sois­ta ja tul­lauk­seen tar­vit­ta­vis­ta asia­kir­jois­ta ja alku­pe­rä­sään­nöis­tä sekä kau­pan esteis­tä. Mark­ki­noil­le­pää­sy­tie­to­kan­taan on lisät­ty yri­tyk­sil­le suun­nat­tua tie­toa EU:n ja Kana­dan väli­ses­tä CETA-sopimuksesta.

Anne Hatan­pää
Kv. asiantuntija
Keskuskauppakamari

Pää­oma­vas­ti­ke

Pää­oma­vas­tik­kei­ta ovat kor­jaus- ja rahoi­tus­vas­tik­keet. Näi­tä vas­ti­ke­tu­lo­ja käy­te­tään lai­no­jen pää­oman takai­sin­mak­suun tai lyhen­tä­mi­seen sekä kor­ko- ja mui­hin rahoitusmenoihin.

Yhtiös­sä voi­daan periä saman­ai­kai­ses­ti usei­ta eri pää­oma­vas­tik­kei­ta lai­no­jen hoi­toa var­ten. Kul­la­kin kate­taan vain kysei­seen vas­tik­kee­seen koh­dis­tu­via tapahtumia.

Yhtiö voi aika ajoin tar­jo­ta mah­dol­li­suut­ta, jos­sa osak­kee­no­mis­ta­ja voi mak­saa koko rahoi­tus (pää­oma) vas­tik­keen ker­ral­la. Pää­oma­vas­ti­ke tyy­pil­li­ses­ti kerä­tään kuu­kausit­tain hoi­to­vas­tik­keen yhteydessä.

Saa­jan kirjanpidossa

Kir­jan­pi­dos­sa seu­ra­taan kuta­kin vas­ti­ket­ta erik­seen sekä sii­hen liit­ty­viä tapahtumia.

Yhtiö­ko­kouk­sen pää­tök­sel­lä tai jos yhtiö­ko­kous on anta­nut hal­li­tuk­sel­le val­tuu­det päät­tää pää­oma­vas­tik­keen rahas­toin­nis­ta ennen tili­kau­den päät­ty­mis­tä, kir­ja­taan saa­tu pää­oma­vas­ti­ke rahoi­tus­tuo­tois­ta siir­to­kir­jauk­sel­la taseen omaan pää­omaan, muut rahas­tot, lainanlyhennysrahasto.

Rahas­toin­ti­pää­tös­tä ei voi teh­dä siis enää tilin­pää­tös­yh­tiö­ko­kouk­ses­sa tili­kau­den päätyttyä.

Kir­jan­pi­to­lau­ta­kun­nan yleis­oh­jees­sa asun­to-osa­keyh­tiöi­den ja mui­den kes­ki­näis­ten kiin­teis­töyh­tiöi­den kir­jan­pi­dos­ta, tilin­pää­tök­ses­tä ja toi­min­ta­ker­to­muk­ses­ta 1.2.2017 on esi­tet­ty tulos­las­kel­man koh­ta Rahoi­tus­tuo­tot- ja kulut. Täs­sä rahas­toi­ta­va osuus esi­te­tään oma­na rivi­nään oikai­sue­rä­nä rahas­toi­dut vas­tik­keet sekä rahas­toi­dut osuudet.

Osak­kai­den mak­sa­mat suo­ri­tuk­set, jot­ka rahas­toi­daan pää­oma­si­joi­tuk­si­na, eivät saa vai­kut­taa yhtiön tili­kau­den tulokseen.

Rahas­toin­tia voi­daan käyt­tää vain, jos han­ke jota var­ten lai­na on nos­tet­tu akti­voi­daan taseeseen.

Lai­nao­suus­las­kel­ma

Jos yhtiön osak­kaal­la on oikeus suo­rit­taa osuu­ten­sa lai­nois­ta, lai­nao­suu­des­ta laa­dit­ta­va sovi­tul­le mak­su­het­kel­le lai­nao­suus­las­kel­ma. Lai­na­no­suus­las­kel­mien ja ‑suo­ri­tus­ten oikeel­li­suu­den var­mis­ta­mi­sek­si lai­nao­suus­kir­jan­pi­to on suo­si­tel­ta­vaa hoi­taa oma­na osakirjanpitonaan.

Lai­nao­suus­las­kel­mas­ta löy­tyy Kir­jan­pi­to­lau­ta­kun­nan  yleis­oh­jees­ta 1.2.2017 asun­to-osa­keyh­tiöi­den ja mui­den kes­ki­näis­ten kiin­teis­töyh­tiöi­den kir­jan­pi­dos­ta, tilin­pää­tök­ses­tä ja toi­min­ta­ker­to­muk­ses­ta esi­merk­ki liit­tees­tä 7

Mak­sa­van kirjanpidossa

Yhtiö­vas­tik­kei­den yhtey­des­sä mah­dol­li­ses­ti perit­tä­vät asun­to- tai kiin­teis­töyh­tiön omaan pää­oman kir­jat­ta­vat rahas­to­suo­ri­tuk­set eivät ole vas­tik­kei­ta vaan pää­oma­si­joi­tuk­sia, jot­ka ovat osa näi­den osak­kei­den han­kin­ta­me­noa. Näi­tä ei siten voi vähen­tää vuo­si­ku­lui­na vaan ne kir­ja­taan ko. osa­ke­sar­jan han­kin­ta­me­non osaksi.

Jos yhtiö ei rahas­toi pää­oma­vas­tik­kei­ta, kir­ja­taan ne vuo­si­ku­lui­na vastikkeisiin.

Isän­nöit­si­jäl­tä saat tie­don sii­tä, onko vas­tik­keet tulou­tet­tu vai rahas­toi­tu. Kir­jaus mak­sa­jan kir­jan­pi­dos­sa riip­puu veloit­ta­van yhtiön tavas­ta käsi­tel­lä pääomavastike.

Tei­ja Kerbs
Kir­jan­pi­don asiantuntija
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

Eri­la­ji­set osak­keet osakeyhtiössä

Osa­keyh­tiö­lain mukai­nen pää­sään­tö on, että kaik­ki osak­keet tuot­ta­vat yhtiös­sä yhtä­läi­set oikeu­det. Tämä tar­koit­taa sitä, että osak­keil­la on yhtä­läi­nen oikeus yhtiön varo­jen­jaos­sa eli osin­gon­jaos­sa ja pää­oman palau­tuk­ses­sa. Lisäk­si osak­keil­la on yhtä­läi­nen äänioi­keus yhtiö­ko­kouk­ses­sa pää­tet­täes­sä yhtiö­ko­kouk­sel­le kuu­lu­vis­ta asioista.

OYL 3 luvun 1 §:ssä sää­de­tään eri­la­ji­sis­ta osak­keis­ta. Lain­koh­dan mukaan yhtiön yhtiö­jär­jes­tyk­ses­sä voi­daan mää­rä­tä, että yhtiös­sä on tai voi olla oikeuk­sil­taan tai vel­vol­li­suuk­sil­taan toi­sis­taan poik­kea­via osak­kei­ta. Täl­löin yhtiö­jär­jes­tyk­ses­tä on käy­tä­vä ilmi osak­kei­den väli­set erot.

Eri­la­ji­sia ovat osak­keet, jotka:

1) poik­kea­vat toi­sis­taan osak­keen tuot­ta­man ääni­mää­rän tai yhtiön varo­ja jaet­taes­sa tuot­ta­man oikeu­den suh­teen; taikka

2) muu­ten yhtiö­jär­jes­tyk­ses­sä mää­rä­tään erilajisiksi.

Osak­kei­den eri­la­ji­suus voi ilme­tä esi­mer­kik­si siten, että eri osa­ke­la­jeil­la on eri­lai­nen oikeus jaet­taes­sa yhtiön varo­ja tai sekä, että toi­sen osa­ke­la­jin tuot­ta­ma äänioi­keus on suu­rem­pi kuin toi­sel­la osa­ke­la­jeil­la. On myös mah­dol­lis­ta, että osak­keel­la ei ole äänioi­keut­ta lai­sin­kaan, tai että osak­keel­le ei jae­ta varo­ja voi­ton­ja­ko­na tai yhtiön pur­kau­tues­sa. Eri­la­ji­suus ei syn­ny kui­ten­kaan esi­mer­kik­si tilan­tees­sa, jos­sa osak­kei­siin liit­ty­vä äänes­tys­ra­joi­tus kos­kee samal­la taval­la kaik­kia osak­kei­ta, eli esi­mer­kik­si että kukaan osak­kee­no­mis­ta­ja ei saa äänes­tää yhtiö­ko­kouk­ses­sa tiet­tyä ääni­mää­rää suu­rem­mal­la osuu­del­la (ääni­leik­ku­ri).

Käyt­tö­ti­lan­tei­ta

Osak­kei­den eri­la­jis­ta­mi­nen voi olla jär­ke­vää esi­mer­kik­si tilan­tees­sa, jos­sa yhtiön omis­ta­ja halu­aa sitout­taa työn­te­ki­jöi­tä anta­mal­la osak­kei­ta, jot­ka ovat eri­la­ji­sia siten, että yhtiös­sä tosia­sial­li­nen pää­tös­val­ta säi­lyy yhtiön pää­omis­ta­jal­la. Eri­la­ji­sia osak­kei­ta voi­daan myös antaa sijoit­ta­jil­le, jot­ka ovat oikeu­tet­tu­ja yhtiön varoi­hin, mut­ta hei­dän pää­tök­sen­te­ko­val­taan­sa on rajoi­tet­tu osak­kei­den tuot­ta­man ääni­mää­rän rajoit­ta­mi­sel­la tai pois­ta­mi­sel­la. Eri­la­ji­sia osak­kei­ta käy­te­tään myös tyy­pil­li­ses­ti asian­ajo- ja kon­sul­toin­ti­toi­min­taa har­joit­ta­vis­sa yhtiöis­sä ja lää­kä­riyh­tiöis­sä, jois­sa osak­keet ovat eri­la­ji­sia ns. kus­tan­nus­pai­kan mukaan. Täl­löin kysei­sen kus­tan­nus­pai­kan osa­ke­la­jil­le mak­se­taan osin­koa kysei­sen kus­tan­nus­pai­kan osa­ke­la­jia kos­ke­van yhtiö­jär­jes­tys­mää­räyk­sen mukaisesti.

Eri­la­ji­suu­des­ta päättäminen

Kos­ka osak­kei­den eri­la­ji­suu­des­ta mää­rä­tään yhtiö­jär­jes­tyk­ses­sä, edel­lyt­tää osak­kei­den muun­ta­mi­nen eri­la­ji­sik­si yhtiö­jär­jes­tyk­sen muut­ta­mis­ta ja siis yhtiö­ko­kouk­sen pää­tös­tä. Yhtiö­jär­jes­tyk­sen muut­ta­mi­nen tulee teh­dä mää­räe­nem­mis­tö­pää­tök­sel­lä, eli vähin­tään 2/3 anne­tuis­ta äänis­tä ja kokouk­ses­sa edus­te­tuis­ta osak­keis­ta. Yhtiö­jär­jes­tyk­sen muut­ta­mi­nen edel­lyt­tää pää­sään­töi­ses­ti nii­den osak­kee­no­mis­ta­jien suos­tu­mus­ta, joi­den osak­kei­ta muu­tos koskee.

Osak­kei­den eri­la­ji­suu­des­ta voi­daan ottaa mää­räys yhtiö­jär­jes­tyk­seen myös yhtiö­tä perustettaessa.

Suun­ni­tel­taes­sa osak­kei­den muut­ta­mis­ta eri­la­ji­sik­si tulee ottaa huo­mioon muun­ta­mi­sen mah­dol­li­set verovaikutukset.

Muun­to­lause­ke

Yhtiö­jär­jes­tyk­ses­sä voi­daan mää­rä­tä edel­ly­tyk­sis­tä ja menet­te­lys­tä, joi­ta nou­dat­taen osak­kei­ta voi­daan muun­taa toi­sen­la­ji­sik­si (muun­to­lause­ke). Yhtiön hal­li­tus tai yhtiö­ko­kous eivät kui­ten­kaan voi mää­rä­tä perus­teis­ta, joil­la muun­ta­mi­nen voi tapahtua.

Muun­ta­mi­nen on vii­vy­tyk­set­tä ilmoi­tet­ta­va rekis­te­röi­tä­väk­si. Muun­ta­mi­nen tulee voi­maan, kun ilmoi­tus on rekisteröity.

Mika Lah­ti­nen
Lakimies
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari