Asian­tun­ti­ja-artik­ke­lit eJä­sen­kir­je 7.9.2021

ASIAN­TUN­TI­JA-ARTIK­KE­LIT

eJä­sen­kir­je 7.9.2021

ARTIK­KE­LI 1: Mitä jos osa­keyh­tiö pois­te­taan rekisteristä?

ARTIK­KE­LI 2: Vuo­si­lo­maa täy­den­tä­vät lisävaapapäivät

ARTIK­KE­LI 3: Tuot­tei­ta kos­ke­va sää­te­ly EU:ssa

ARTIK­KE­LI 1

Mitä jos osa­keyh­tiö pois­te­taan rekisteristä?

Osa­keyh­tiöt rekis­te­röi­dään kaup­pa­re­kis­te­riin. Kaup­pa­re­kis­te­riot­teen ja YTJ ‑pal­ve­lun kaut­ta voi­daan hakea muun muas­sa yhtiön perus­tie­dot. Jos­kus yhtiö on kui­ten­kin voi­tu pois­taa rekis­te­ris­tä, ja täl­löin on hyvä huo­mioi­da, että yhtiö ei voi käy­tän­nös­sä toi­mia eikä sen kans­sa voi­da esi­mer­kik­si teh­dä sopi­muk­sia. On siis hyvä ymmär­tää, mitä rekis­te­ris­tä pois­ta­mi­nen merkitsee.

Osa­keyh­tiön toi­min­nan päättyminen

Yhtiö voi lopet­taa toi­min­tan­sa käy­tän­nös­sä eli laka­ta har­joit­ta­mas­ta lii­ke­toi­min­taa. Täl­löin puhu­taan usein ns. pöy­tä­laa­tik­ko­yh­tiöis­tä. Täl­lai­nen yhtiö ei kui­ten­kaan lak­kaa ole­mas­ta, vaan sen tulee huo­leh­tia esi­mer­kik­si kir­jan­pi­dos­ta ja sii­tä, että yhtiö­ko­kouk­set pide­tään ajal­laan. Yhtiön rekis­te­röin­nit esi­mer­kik­si työ­nan­ta­ja- ja alv-rekis­te­ris­sä on yleen­sä syy­tä päät­tää, jos yhtiöl­lä ei ole toimintaa.

Osa­keyh­tiön toi­min­ta voi päät­tyä myös kon­kurs­siin, yhtiö voi pur­kau­tua sulau­tu­mi­sen tai koko­nais­ja­kau­tu­mi­sen seu­rauk­se­na tai sen toi­min­ta voi päät­tyä sel­vi­tys­me­net­te­lyn päät­tyes­sä. Osa­keyh­tiö voi­daan myös mää­rä­tä selvitystilaan.

Osa­keyh­tiö voi­daan myös pois­taa tie­tyis­sä tapauk­sis­sa rekisteristä.

Mil­loin osa­keyh­tiö voi­daan pois­taa rekisteristä?

Patent­ti- ja rekis­te­ri­hal­li­tus (PRH) voi mää­rä­tä osa­keyh­tiön pois­tet­ta­vak­si kaup­pa­re­kis­te­ris­tä tai ase­tet­ta­vak­si sel­vi­tys­ti­laan seu­raa­vis­sa tilanteissa:

• Kaup­pa­re­kis­te­riin ei ole mer­kit­ty toi­mi­kel­pois­ta hallitusta.
• Tilin­pää­tös­asia­kir­jo­ja ei ole PRH:n keho­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta toi­mi­tet­tu rekis­te­röi­tä­vik­si vuo­den kulues­sa tili­kau­den päättymisestä.
• Osa­keyh­tiö tai osuus­kun­ta on ase­tet­tu kon­kurs­siin, joka on rau­en­nut varo­jen puutteeseen.
• Elin­kei­non har­joit­ta­mi­sen oikeu­des­ta anne­tun lain mukais­ta edus­ta­jaa ei ole mer­kit­ty kaupparekisteriin.

Myös toi­min­tan­sa lopet­ta­nut osa­keyh­tiö ja osuus­kun­ta voi­daan pois­taa kaup­pa­re­kis­te­ris­tä. PRH pois­taa kaup­pa­re­kis­te­ris­tä toi­min­tan­sa lopet­ta­neen yri­tyk­sen, jos

• yri­tys ei ole teh­neet kaup­pa­re­kis­te­ri-ilmoi­tus­ta 10 vuo­teen ja
• sil­lä ei ole voi­mas­sa ole­vaa yri­tys­kiin­ni­tys­tä ja
• sil­lä ei ole vireil­lä yri­tys­kiin­ni­tys­ha­ke­mus­ta tai ‑ilmoi­tus­ta ja
• yri­tys on Vero­hal­lin­non mukaan toimimaton.

Rekis­te­ris­tä pois­ta­mi­sen vaiheet

PRH kehot­taa osa­keyh­tiö­tä kor­jaa­maan kaup­pa­re­kis­te­ris­sä ole­van puut­teen kah­den vii­kon kulues­sa. Jos yhtiö ei kor­jaa kaup­pa­re­kis­te­ris­sä ole­vaa puu­tet­ta, PRH kehot­taa uudes­taan kir­jal­li­ses­ti kor­jaa­maan puut­teen mää­rä­päi­vään men­nes­sä. Tähän toi­seen keho­tuk­seen liit­tyy sel­vi­tys­ti­laan mää­rää­mi­sen tai rekis­te­ris­tä pois­ta­mi­sen uhka. Samal­la PRH kehot­taa nii­tä osa­keyh­tiön osak­kee­no­mis­ta­jia ja vel­ko­jia tai osuus­kun­nan jäse­niä, mui­ta osuu­den tai osak­keen omis­ta­jia ja vel­ko­jia, jot­ka halua­vat esit­tää sel­vi­tys­ti­laan mää­rää­mis­tä tai kaup­pa­re­kis­te­ris­tä pois­ta­mis­ta kos­ke­via huo­mau­tuk­sia, teke­mään huo­mau­tuk­set kir­jal­li­ses­ti mää­rä­päi­vään mennessä.

PRH jul­kai­see keho­tuk­sen myös Viral­li­ses­sa leh­des­sä vii­meis­tään kol­me kuu­kaut­ta ennen mää­rä­päi­vää. Viral­li­ses­sa leh­des­sä jul­kais­ta­vas­ta keho­tuk­ses­ta teh­dään mer­kin­tä kaupparekisteriin.

Jos osa­keyh­tiö ei kor­jaa puut­tei­ta kaup­pa­re­kis­te­riin mer­kit­tyyn mää­rä­päi­vään men­nes­sä, PRH mää­rää yhtiön pois­tet­ta­vak­si kaup­pa­re­kis­te­ris­tä tai aset­ta­vak­si sel­vi­tys­ti­laan. PRH voi rat­kais­ta asian, vaik­ka osa­keyh­tiön ei voi­si näyt­tää vas­taa­not­ta­neen kehotusta.

Rekis­te­ris­tä pois­ta­mi­sen vaikutukset

Kun osa­keyh­tiö on pois­tet­tu rekis­te­ris­tä, se ei voi käy­tän­nös­sä enää har­joit­taa toi­min­taan­sa. Rekis­te­ris­tä pois­tet­tu yri­tys menet­tää myös suo­jan, jon­ka se on saa­vut­ta­nut rekis­te­röi­mäl­lä toi­mi­ni­men­sä kaupparekisteriin.

Osa­keyh­tiö ei rekis­te­ris­tä pois­ta­mi­sen jäl­keen voi hank­kia oikeuk­sia tai teh­dä sitou­muk­sia, kuten sopi­muk­sia. Yhtiön edus­ta­jat voi­vat kui­ten­kin ryh­tyä toi­miin, jot­ka ovat vält­tä­mät­tö­miä velan mak­sa­mi­sek­si tai omai­suu­den arvon säilyttämiseksi.

Rekis­te­ris­tä pois­tet­tua osa­keyh­tiö­tä edus­taa tar­vit­taes­sa yksi tai useam­pi osa­keyh­tiön osak­kee­no­mis­ta­jien kokouk­ses­sa valit­tu edustaja.

Yhtiön varo­ja ei voi­da jakaa ilman sel­vi­tys­me­net­te­lyä. Edus­ta­jat voi­vat kui­ten­kin vii­den vuo­den kulut­tua kaup­pa­re­kis­te­ris­tä pois­ta­mi­ses­ta jakaa yri­tyk­sen varat jako-osuu­teen oikeu­te­tuil­le, jos varat eivät yli­tä 8 000:ta euroa eikä yri­tyk­sel­lä ole tun­net­tu­ja vel­ko­jia. Varo­ja saa­neet vas­taa­vat saa­mien­sa varo­jen mää­räl­lä yri­tyk­sen vel­ko­jen maksamisesta.

Mika Lah­ti­nen
Lakimies
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

ARTIK­KE­LI 2

Vuo­si­lo­maa täy­den­tä­vät lisävapaapäivät 

Työn­te­ki­jä voi ansai­ta niin sanot­tu­ja vuo­si­lo­maa täy­den­tä­viä lisä­va­paa­päi­viä, jos hän ei ole ansain­nut vuo­si­lo­maa vähin­tään nel­jää viik­koa (24 loma­päi­vää) loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den aika­na ja syy sii­hen on esi­mer­kik­si pit­kä sai­raus­pois­sao­lo tai lää­kin­näl­li­nen kuntoutus.

Jos työ­suh­de on päät­ty­nyt kes­ken loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den, työn­te­ki­jäl­lä on oikeus sai­raus- tai kun­tou­tus­pois­sao­loai­kaa vas­taa­vaan osaan 24 päi­väs­tä. Käy­tän­nös­sä lomaa ker­ryt­tä­vä aika sekä sai­raus­pois­sao­loai­kaan sijoit­tu­vien kalen­te­ri­päi­vien mää­rä jae­taan loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den kalen­te­ri­päi­vil­lä ja ker­ro­taan 24:llä.

Oikeut­ta lisä­va­paa­päi­viin ei ole enää sen jäl­keen, kun pois­sao­lo on yhden­jak­soi­ses­ti jat­ku­nut yli 12 kuukautta.

Pois­sao­lon yhden­jak­soi­suu­den kat­kai­se­vat pois­sao­lo­jak­so­jen väliin sijoit­tu­vat työs­sä­olo­päi­vät tai ‑tun­nit, jot­ka oikeut­ta­vat täy­teen loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kau­teen. Työn­te­ki­jän on siis palat­ta­va työ­hön niin pit­käk­si aikaa, että lomaa ker­tyy vähin­tään yhdel­tä kuu­kau­del­ta. Täl­lai­sen työs­ken­te­ly­jak­son jäl­keen 12 kuu­kau­den las­ke­mi­nen alkaa uudel­leen sen jäl­keen alka­van sai­raus- tai kun­tou­tus­pois­sao­lon johdosta.

Yhden­jak­soi­suu­den mää­rit­te­lys­sä mer­ki­tyk­sel­lis­tä on työ­ky­vyt­tö­myy­den kes­key­tyk­se­tön jat­ku­mi­nen, ei diag­noo­si. Työn­te­ki­jän sai­raus­pois­sao­lon aika­na diag­noo­si voi siis vaih­tua. Vuo­si­lo­man sijoit­ta­mi­nen pääl­lek­käin sai­raus­lo­man kans­sa ei kat­kai­se sai­raus­jak­son yhden­jak­soi­suut­ta, ei myös­kään osa­sai­raus­päi­vä­ra­ha tai sai­raus­lo­man kans­sa pääl­lek­käi­nen perhevapaa.

Työn­te­ki­jäl­lä on oikeus saa­da lisä­va­paa­päi­vil­tä sään­nön­mu­kais­ta tai kes­ki­mää­räis­tä palk­kaan­sa vas­taa­va korvaus. 

Kor­vaus ei siis ole vuo­si­lo­ma­palk­kaa, eikä sii­tä yleen­sä mak­se­ta työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukais­ta loma­ra­haa, jol­lei toi­sin ole sovit­tu. Kor­vauk­sen perus­tee­na on lisä­va­paa­päi­vien pitä­mi­sen alka­mis­het­ken mukai­nen palk­ka. Lisä­va­paa­kor­vaus­ta ei siis las­ke­ta loma­palk­ka­sään­nöil­lä, vaan työn­te­ki­jä saa läh­tö­koh­tai­ses­ti kor­vauk­se­na sen, min­kä oli­si saa­nut palk­ka­na, jos oli­si lisä­va­paan ajan­koh­ta­na ollut työ­ky­kyi­se­nä työssä.

Lisä­va­paa­päi­vät anne­taan samal­la taval­la kuin vuosiloma. 

Lisä­va­paa­päi­vien anta­mi­seen sovel­le­taan vuo­si­lo­man anta­mis­ta kos­ke­via sään­nök­siä. Lisä­va­paa­päi­vät anne­taan arki­päi­vi­nä kuten vuo­si­lo­ma­kin, ja arki­lau­an­tait sisäl­ty­vät siten myös lisävapaapäiviin.

Vuo­si­lo­ma­päi­vät ja lisä­va­paa­päi­vät on siten annet­ta­va yhden­jak­soi­se­na loma­kau­del­la, jol­lei työn­te­ki­jän kans­sa ole muu­ta sovit­tu. Laki ei mää­rää sii­tä, mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä loma ja lisä­va­paat pide­tään. Työ­nan­ta­ja voi siis asias­ta päät­tää, kun­han tas­a­puo­li­sen koh­te­lun nimis­sä nou­dat­taa kaik­kiin työn­te­ki­jöi­hin samaa sään­töä. Usein sovi­taan pidet­tä­väk­si ensin vuo­si­lo­mat ja lisä­va­paat sen jälkeen.

Työ­nan­ta­ja ja työn­te­ki­jä saa­vat sopia, että työn­te­ki­jä pitää 12 arki­päi­vää ylit­tä­vät loma­päi­vät ja lisä­va­paa­päi­vät yhdes­sä tai useam­mas­sa jak­sos­sa tai siir­tää myö­hem­min pidet­tä­vik­si loman siir­to­sään­tö­jä noudattaen.

Työ­nan­ta­ja voi mää­rä­tä lisä­va­paa­päi­vät irti­sa­no­mi­sa­jal­le loma­kau­del­la lain mukais­ta ilmoi­tusai­kaa (kuu­kausi tai kak­si viik­koa) nou­dat­taen. Työ­nan­ta­ja ja työn­te­ki­jä saa­vat aina sopia lisä­va­pai­den pitä­mi­ses­tä irtisanomisaikana.

Työ­nan­ta­ja ja työn­te­ki­jä saa­vat sopia 18 päi­vää ylit­tä­vän osan lomas­ta pidet­tä­väk­si seu­raa­val­la loma­kau­del­la tai sen jäl­keen säästövapaana.

Lisä­päi­viin sovel­le­taan myös oikeut­ta siir­tää vuo­si­lo­maa työ­ky­vyt­tö­myy­den joh­dos­ta, mut­ta jos työn­te­ki­jä halu­aa pitää loman­sa ja lisä­va­paan­sa saman­ai­kai­ses­ti sai­raus­pois­sao­lon kans­sa, se toki on mah­dol­lis­ta. Täl­löin työn­te­ki­jäl­le mak­se­taan nor­maa­lis­ti loma­palk­ka, mah­dol­li­nen loma­ra­ha ja kor­vaus lisävapaapäiviltä.

Vuo­si­lo­maa täy­den­tä­vät lisä­va­paa­päi­vät eivät ole työs­sä­olon verois­ta aikaa loman ansainnassa. 

Pidet­ty­jä lisä­va­paa­päi­viä ei lue­ta työs­sä­olon veroi­sik­si päi­vik­si uuden vuo­si­lo­man ansain­nas­sa. Nii­den ajal­ta ei siis ker­ry uut­ta vuosilomaa.

Esi­merk­ki: Työn­te­ki­jä on hei­nä­kuus­sa työs­sä 10 päi­vää ja pitää 15 lisä­va­paa­päi­vää. Hän ei ansait­se vuo­si­lo­maa, kos­ka työ­päi­viä ja työs­sä­olon veroi­sia päi­viä on vain 10.

Työ­nan­ta­jan on jäl­ki­kä­teen pys­tyt­tä­vä osoit­ta­maan, mit­kä päi­vät työn­te­ki­jä on ollut vuo­si­lo­mal­la ja mit­kä lisä­va­paa­päi­vil­lä. Vuo­si­lo­mat ja lisä­va­paa­päi­vät on siis pidet­tä­vä eril­lään vuosilomakirjanpidossa.

Kir­si Parnila
Lakimies
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

ARTIK­KE­LI 3

Tuot­tei­ta kos­ke­va sää­te­ly EU:ssa

EU:n ase­tuk­sil­la ja direk­tii­veil­lä mää­rä­tään useil­le eri tuo­te­ryh­mil­le vaa­ti­muk­sia koko EU:n alu­eel­la.  Tar­koi­tuk­se­na on suo­jel­la mm. ter­veyt­tä, tur­val­li­suut­ta, ympä­ris­töä, omai­suut­ta ja yleis­tä etua. Tois­ten tuot­tei­den vaa­ti­muk­set taas ovat puh­taas­ti kan­sal­li­sia eli yhden­mu­kais­te­tut EU-vaa­ti­muk­set eivät kos­ke nii­tä. Joi­den­kin tuot­tei­den, kuten esim. kemi­kaa­lien osal­ta sään­te­ly perus­tuu pit­käl­ti EU-sään­töi­hin, jota kan­sal­li­nen lain­sää­dän­tö täydentää.

Vas­tuu tuot­tei­den vaa­ti­mus­ten­mu­kai­suu­des­ta on val­mis­ta­jil­la, maa­han­tuo­jil­la ja myy­jil­lä sekä pal­ve­lu­jen osal­ta nii­den tarjoajilla.

Mark­ki­na­val­von­ta

EU:n hei­nä­kuus­sa 2021 kai­kil­ta osin voi­maan­tul­lut mark­ki­na­val­von­ta-ase­tus (EU) 2019/1020 kos­kee suu­rin­ta osaa niis­tä 70:stä tuo­te­sek­to­reis­ta, jois­ta on yhden­mu­kais­tet­tua EU-sääntelyä.

Mark­ki­na­val­von­taa teke­vät viran­omai­set eri hal­lin­no­na­loil­la, ja ase­tus ohjaa viran­omais­ten menet­te­ly­ta­po­ja. Jokais­ta tuo­tet­ta ei tar­kas­te­ta, vaan mark­ki­na­val­von­ta perus­tuu ris­ki­nar­vioin­tiin, on jäl­ki­kä­teis­tä ja tapah­tuu kan­sal­li­sel­la tasolla.

Mark­ki­na­val­von­nal­la pyri­tään sekä tehos­ta­maan sisä­mark­ki­noi­ta että osal­taan vas­taa­maan nii­hin haas­tei­siin, joi­ta kol­man­sis­ta mais­ta verk­ko­kau­pan kaut­ta tai muu­ten EU-alu­eel­le pää­ty­vät vaa­ti­mus­ten­vas­tai­set tuot­teet voi­vat aiheut­taa. Tuot­teet voi­vat olla tur­val­li­suus­ris­ki käyt­tä­jäl­leen, ja EU-sään­te­lyn nou­dat­ta­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä saat­taa aiheu­tua kil­pai­lue­tua EU-alu­een ulko­puo­lel­le sijoit­tu­neil­le toi­mi­joil­le. Tuot­tei­den EU-alu­een mark­ki­noil­le saat­ta­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä on, että tuot­teel­le on nimet­ty EU-alu­eel­le sijoit­tau­tu­nut talou­den toi­mi­ja, joka vas­taa tuot­teen vaa­ti­mus­ten­mu­kai­suu­teen liit­ty­vis­tä teh­tä­vis­tä. Ensi­si­jai­ses­ti val­mis­ta­ja tai maa­han­tuo­ja toi­mii täs­sä roo­lis­sa, mut­ta tar­vit­taes­sa val­mis­ta­jan val­tuut­ta­ma edus­ta­ja taik­ka vii­me­si­jai­ses­ti huo­lin­ta­pal­ve­lu­jen tar­joa­ja voi olla ase­tuk­ses­sa tar­koi­tet­tu talou­del­li­nen toimija.

Ver­kos­sa tai muun etä­myyn­nin kaut­ta myy­tä­väk­si tar­jot­ta­vien tuot­tei­den kat­so­taan ole­van ase­tet­tu saa­ta­vil­le EU:n mark­ki­noil­la, jos tar­jous on koh­den­net­tu lop­pu­käyt­tä­jil­le unio­nis­sa. Myyn­ti­tar­jouk­sen kat­so­taan ole­van koh­den­net­tu lop­pu­käyt­tä­jil­le unio­nis­sa, jos asi­aan­kuu­lu­va talou­den toi­mi­ja suun­taa mil­lä tahan­sa taval­la toi­min­tan­sa jäsenvaltioon.

Vas­ta­vuo­roi­nen tunnustaminen

Vas­ta­vuo­rois­ta tun­nus­ta­mis­ta kos­ke­va ase­tus (EU) 2019/515 sovel­tuu nii­hin tuot­tei­siin, joi­den sään­te­lyä ei ole EU-tasol­la yhden­mu­kais­tet­tu. Ase­tus kos­kee arviol­ta alle puol­ta sisä­mark­ki­noil­la ole­vis­ta tuotteista.

Tava­rat, jot­ka on lain­mu­kai­ses­ti ase­tet­tu Euroo­pan unio­nin sisä­mark­ki­noil­le, voi­vat pää­sään­töi­ses­ti liik­kua vapaas­ti mark­ki­noil­la, vaik­ka ne eivät vas­tai­si jäsen­val­tion aset­ta­mia tek­ni­siä tai laa­dul­li­sia määräyksiä.

Yri­tyk­set voi­vat teh­dä viran­omai­sel­le vapaa­eh­toi­sen itseil­moi­tuk­sen sii­tä, että tava­rat ovat lail­li­ses­ti kau­pan toi­ses­sa jäsen­val­tios­sa. Jos ilmoi­tus­ta ei teh­dä, viran­omai­nen voi pyy­tää yri­tys­tä toi­mit­ta­maan tava­roi­den arvioin­nin kan­nal­ta vält­tä­mät­tö­mät asia­kir­jat ja tiedot.

Perus­tel­luis­ta syis­tä tuot­teen mark­ki­noil­le pää­sy voi­daan estää. Täl­lai­sia syi­tä ovat muun muas­sa ihmis­ten, eläin­ten ja kas­vien ter­vey­den ja elä­män suo­je­lu sekä ympä­ris­tön­suo­je­lu. Jos tava­roi­den liik­ku­vuut­ta rajoi­te­taan tai mark­ki­noil­le pää­sy kiel­le­tään, on viran­omai­sen teh­tä­vä täs­tä eril­li­nen perus­tel­tu pää­tös, jos­ta on ilmoi­tet­ta­va yri­tyk­sel­le, komis­siol­le ja muil­le jäsen­mail­le. Pää­tös voi olla mikä tahan­sa toi­mi, joka rajoit­taa tuot­teen mark­ki­noil­le pää­syä ja se voi perus­tua esi­mer­kik­si kan­sal­li­seen tek­ni­seen mää­räyk­seen. Pää­tök­ses­tä voi valit­taa hal­lin­to-oikeu­teen, tai jois­sain tapauk­sis­sa asian voi saat­taa SOL­VIT-menet­te­lyyn, jos­sa eri mai­hin sijoit­tau­tu­nei­den yri­tys­ten ja viran­omais­ten väli­siä ongel­mia rat­ko­taan epä­vi­ral­li­sel­la viran­omai­syh­teis­työl­lä. Pal­ve­lu ei kor­vaa viral­lis­ta muutoksenhakumenettelyä.

Tuo­teyh­teys­pis­te

Tuke­sin sivuil­ta löy­tyy tie­toa tuot­tei­ta kos­ke­vas­ta sään­te­lys­tä, mm. tau­luk­ko tuo­te­vaa­ti­muk­sis­ta Suo­mes­sa. Tuke­sin yhtey­des­sä toi­mi­va tuo­teyh­teys­pis­te myös neu­voo tuot­tei­den vaa­ti­muk­sia kos­ke­vis­sa kysy­myk­sis­sä. Tuo­teyh­teys­pis­teen neu­von­ta osoit­tees­sa pcp.finland@tukes.fi vas­taa yhtey­den­ot­toon 15 työ­päi­vän kulues­sa, ja pal­ve­lu on maksuton.

Lisä­tie­toa myös komis­sion sivuil­ta ja Your Euro­pe Busi­ness ‑sivuil­ta.

Mai­ja Kärkäs
Päällikkö
Enterpri­se Euro­pe Network