Jäsen­kir­jeen 12.4.2017 asian­tun­ti­ja- ja lakiartikkelit

Ete­lä-Kar­ja­lan kaup­pa­ka­ma­rin eJä­sen­kir­je 12.4.2017

Asian­tun­ti­ja- ja lakiartikkelit

Kan­sain­vä­li­sen kaup­pa­so­pi­muk­sen muistilista 

 1. Kir­jal­li­nen sopimus

Kan­sain­vä­li­set kaup­pa­so­pi­muk­set tuli­si aina teh­dä kir­jal­li­ses­ti, mitä myös joi­den­kin val­tioi­den lain­sää­dän­nös­sä edel­ly­te­tään. Usein lii­ke­toi­min­taa voi­daan har­joit­taa jon­kun aikaa ongel­mit­ta ilman kir­jal­li­sia sopi­muk­sia, mut­ta jos­sain vai­hees­sa eteen tulee ris­ti­rii­ta­ti­lan­tei­ta. Aina­kin sopi­muk­sen kes­kei­set ehdot on syy­tä tal­len­taa kir­jal­li­ses­ti, jot­ta osa­puo­lil­le jää sel­vä kuva sii­tä, mitä on sovit­tu. Sopi­muk­sen koh­tees­ta ja kes­tos­ta riip­puu, miten yksi­tyis­koh­tai­ses­ti sopi­mus on tar­peen laatia.

Kaup­pa­so­pi­mus voi­daan laa­tia joko yksi­löl­li­ses­ti ko. tilan­tee­seen rää­tä­löi­ty­nä, mikä on usein suo­si­tel­ta­vin vaih­toeh­to, tai val­mii­ta sopi­mus­poh­jia käyt­täen tai nii­tä muo­ka­ten. Yri­tyk­set voi­vat halu­tes­saan käyt­tää myös vakioehtoja.

2. Sel­keä sisältö

Sopi­muk­ses­ta tuli­si käy­dä sel­keäs­ti ilmi sopi­ja­puo­let ja sopi­muk­sen koh­tee­na ole­va asia ml. aika­tau­lu, toi­mi­tuseh­dot, irti­sa­no­mi­seh­dot, mak­sueh­dot, vahin­gon­kor­vauk­set ja mah­dol­li­set sopimussakot.

Rii­ta­ti­lan­tees­sa sopi­museh­toon vetoa­val­la osa­puo­lel­la on läh­tö­koh­tai­ses­ti vel­vol­li­suus esit­tää näyt­töä koh­dan sisäl­lös­tä. Epä­sel­viä tai moni­se­lit­tei­siä lausek­kei­ta tul­ki­taan sopi­museh­dot laa­ti­neen sopi­mus­puo­len vahingoksi.

3. Oikeus­paik­ka

Rii­to­jen rat­kai­su­ta­vas­ta ja oikeus­pai­kas­ta voi­daan yleen­sä vapaas­ti sopia osa­puol­ten kes­ken.  Enna­koin­ti sopi­muk­sen­te­ko­vai­hees­sa sekä sel­kiyt­tää osa­puol­ten tilan­net­ta että sääs­tää aikaa ja kustannuksia.

Valin­ta teh­dään useim­mi­ten tuo­miois­tuin­me­net­te­lyn ja väli­mie­soi­keu­den välil­lä, mut­ta myös vapaa­muo­toi­sia sovit­te­lu­me­net­te­ly­jä käytetään.

Sopi­muk­ses­sa rii­to­jen rat­kai­sus­ta ylei­ses­sä tuo­miois­tui­mes­sa voi­daan käyt­tää esi­mer­kik­si seu­raa­vaa mal­lia: In case of dis­pu­te the courts of (place) shall have jurisdiction.

Kes­kus­kaup­pa­ka­ma­rin väli­mies­lau­ta­kun­nan mal­li­vä­li­tys­lausek­keet löy­ty­vät täs­tä.

Tär­ke­ää on huo­mioi­da mah­dol­li­suu­det saa­da tuo­mio tun­nus­te­tuk­si toi­ses­sa maas­sa. Ns. Brys­sel I ase­tuk­sen mukaan toi­ses­sa EU-maas­sa annet­tu tuo­mio tulee tun­nus­taa ja pan­na täy­tän­töön samal­la taval­la kuin kan­sal­li­nen tuo­mio. EU- ja Luga­no-val­tioi­den ulko­puo­lel­la annet­tu­jen tuo­mioi­den tun­nus­ta­mi­nen on kui­ten­kin huo­mat­ta­vas­ti rajallisempaa.

Väli­mies­me­net­te­lyn käyt­tö kau­pal­lis­ten rii­to­jen rat­kai­su­ta­pa­na perus­tuu pit­käl­ti sii­hen, että väli­tys­tuo­miot ovat useim­mis­sa mais­sa täy­tän­töön pan­ta­vis­sa, väli­mies­me­net­te­ly on nopeam­paa kuin tuo­miois­tui­me­net­te­ly, se ole jul­kis­ta eikä sii­tä voi valittaa.

Jos oikeus­pai­kas­ta ei ole sovit­tu, yleen­sä kan­ta­ja nos­taa kan­teen alioi­keu­des­sa vas­taa­jan koti­maas­sa tai maas­sa, jos­sa vas­taa­jal­la on liiketoimintaa.

4. Lain­va­lin­ta­sään­nöt

Sopi­muk­sen päte­vyy­den, koh­tuul­li­suu­den ja tul­kin­nan mää­rit­te­ly edel­lyt­tää jon­kun aineel­li­soi­keu­del­li­sen nor­mis­ton sovel­ta­mis­ta. Kau­pan osa­puo­let voi­vat kan­sain­vä­li­ses­sä kau­pas­sa läh­tö­koh­tai­ses­ti vapaas­ti vali­ta, min­kä maan lakia hei­dän kaup­pa­so­pi­muk­seen­sa sovel­le­taan. Lain­va­lin­nal­la on sitä suu­rem­pi mer­ki­tys, mitä sup­peam­min osa­puol­ten oikeu­det ja vel­vol­li­suu­det on mää­ri­tel­ty kauppasopimuksessa.

Sovel­let­ta­vak­si laik­si voi­daan vali­ta osta­jan, myy­jän tai jon­kin kol­man­nen maan laki. Sel­vää on, että sopi­mus­os­a­puo­li hyö­tyy, jos saa sovel­let­ta­vak­si laik­si oman koti­maan­sa lain. Usein jou­du­taan kui­ten­kin tyy­ty­mään maan valin­nas­sa kom­pro­mis­sei­hin. Läh­tö­koh­ta­na on täl­löin­kin pidet­tä­vä sitä, että vali­tun maan lain­sää­dän­nös­tä on mah­dol­li­suus saa­da vai­keuk­sit­ta tie­toa, jot­ta vas­tuut ja ris­kit ovat hallittavissa.

Sopi­mus­va­paus ei kui­ten­kaan ole täy­sin rajoi­tuk­se­ton­ta. Esi­mer­kik­si tava­roi­den vien­nin koh­de­maan kil­pai­lua, tuo­te­tur­val­li­suut­ta ja kulut­ta­jan­suo­jaa kos­ke­va sään­nöt ovat usein pakot­ta­via. Kiin­te­ää omai­suut­ta kos­ke­viin sopi­muk­siin sovel­le­taan yleen­sä sijain­ti­pai­kan muotomääräyksiä.

Laki­viit­tauk­sen teks­ti­nä voi­daan käyt­tää esi­mer­kik­si muo­toa: ”Any ques­tion not cove­red by this cont­ract will be gover­ned by the law of X“ (maan nimi).

Jos osa­puol­ten tar­koi­tuk­se­na on, että sopi­muk­seen sovel­le­taan Suo­men (kan­sal­lis­ta) kaup­pa­la­kia eikä kan­sain­vä­lis­tä kaup­pa­la­kia CISG:iä (Con­ven­tion on Cont­racts for the Inter­na­tio­nal Sale of Goods), hei­dän tulee tode­ta tämä sel­keäs­ti sopi­muk­ses­saan esi­mer­kik­si viit­tauk­sel­la: ”This cont­ract is gover­ned by the domes­tic law of Fin­land, inclu­ding the Sales Act 1987.” Jos kan­sain­vä­li­ses­sä kaup­pa­so­pi­muk­ses­sa vii­ta­taan vain ylei­ses­ti Suo­men lain sovel­ta­mi­seen, sovel­le­taan sopi­muk­seen CISG:iä.

Jos sovel­let­ta­vaa lakia ei ole valit­tu, tuo­miois­tuin tai väli­mies rat­kai­see asian kan­sain­vä­lis­ten lain­va­lin­ta­kon­ven­tioi­den avul­la tai mah­dol­li­sen eri­tyis­lain perus­teel­la. Jois­sain tapauk­sis­sa jou­du­taan sovel­ta­maan usei­ta sään­nök­siä limit­täin, ja kysy­mys voi sil­ti olla har­kin­nan­va­rai­nen. Kus­tan­nus­ten vält­tä­mi­sek­si lain­va­lin­nas­ta on hyvä sopia nimenomaisesti.

Mai­ja Kärkäs

pääl­lik­kö, Enterpri­se Euro­pe Network

 

Joh­ta­jat, joi­hin ei sovel­le­ta työaikalakia

 Työ­ai­ka­lain soveltamisala

Työ­ai­ka­la­kia sovel­le­taan työ­suh­tees­sa teh­tä­vään työ­hön. Työ­suh­tees­ta on kyse, kun teh­dään työ­tä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, työ­nan­ta­jan lukuun, tämän joh­don ja val­von­nan alai­se­na, palk­kaa tai muu­ta vas­ti­ket­ta vas­taan. Esi­mer­kik­si sil­loin, kun työ­suo­ri­tus tila­taan itse­näi­sel­tä yrit­tä­jäl­tä, ei ole kysy­mys työ­suh­tees­ta. Lisäk­si osa­keyh­tiön ja osuus­kun­nan toi­mi­tus­joh­ta­jat eivät ole työ­suh­tees­sa mai­nit­tui­hin yhtei­söi­hin, sil­lä he ovat yhtei­sö­jen laki­sää­tei­siä toimielimiä.

Työ­ai­ka­lain 2 §:ssä sää­de­tään työ­ai­ka­lain sovel­ta­mi­sa­las­ta poik­kea­mi­ses­ta. Kysei­ses­sä pykä­läs­sä on lis­tat­tu kym­me­nen poik­keus­ti­lan­net­ta, jois­sa työ­ai­ka­la­kia ei sovel­le­ta lukuun otta­mat­ta sen 15 §:n 3 moment­tia. Kysei­nen lain­koh­ta kos­kee työ­nan­ta­jan vel­vol­li­suut­ta ensi­si­jai­ses­ti jär­jes­tää työt niin, että työn­te­ki­jä voi teh­dä osa-aika­työ­tä halu­tes­saan lyhen­tää työ­ai­kaan­sa siir­tyäk­seen osit­tai­sel­le var­hen­ne­tul­le vanhuuseläkkeelle.

Työ­ai­ka­lain sovel­ta­mi­nen tar­koit­taa esi­mer­kik­si sitä, että sään­nöl­li­sen työ­ajan ylit­tä­väs­tä työs­tä on sovit­ta­va erik­seen työn­te­ki­jän kans­sa ja yli­työs­tä on mak­set­ta­va työ­ai­ka­lain tai työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­nen yli­työ­kor­vaus. Työ­nan­ta­jan on laa­dit­ta­va työ­vuo­ro­luet­te­lo ja työ­ai­ka­kir­jan­pi­to työ­ai­ka­lain pii­riin kuu­lu­vien työn­te­ki­jöi­den osal­ta. Jos työn­te­ki­jään ei sovel­le­ta työ­ai­ka­la­kia, ei työ­nan­ta­jan tar­vit­se seu­ra­ta hänen työ­ai­kaan­sa. Työ­ai­ka­lain sovel­ta­mi­sa­lan ulko­puo­lel­le jää­vän työn­te­ki­jän kans­sa voi­daan sopia koko­nais­palk­ka, joka ei ole sidok­sis­sa teh­tyyn työmäärään.

Työ­ai­ka­lain sovel­ta­mi­sa­lan ulko­puo­lel­le jää­vät johtamistehtävät

Ensim­mäi­nen poik­keus työ­ai­ka­lain sovel­ta­mi­ses­ta kos­kee työ­tä, ”jota sii­hen kuu­lu­vien teh­tä­vien ja muu­toin työn­te­ki­jän ase­man perus­teel­la on pidet­tä­vä yri­tyk­sen, yhtei­sön tai sää­tiön taik­ka sen itse­näi­sen osan joh­ta­mi­se­na tai täl­lai­seen joh­ta­mis­teh­tä­vään välit­tö­mäs­ti rin­nas­tet­ta­va­na itse­näi­se­nä teh­tä­vä­nä”.

Pel­käs­tään työn­te­ki­jän esi­mies­a­se­ma tai roo­li asian­tun­ti­ja­na ei joh­da sii­hen, että työ­ai­ka­la­kia ei häneen sovel­let­tai­si. Asi­aa on arvioi­ta­va tapaus­koh­tai­ses­ti ottaen huo­mioon hen­ki­lön ase­ma ja teh­tä­vät. Mer­ki­tys­tä on sil­lä, kuin­ka pal­jon työn­te­ki­jä todel­la osal­lis­tuu yri­tyk­sen, yhtei­sön tai sää­tiön joh­ta­mi­seen ja min­kä­lai­set toi­mi­val­tuu­det hänel­lä on. Lais­sa mai­nit­tu­ja joh­ta­mis­teh­tä­vään välit­tö­mäs­ti rin­nas­tet­ta­via itse­näi­siä teh­tä­viä ovat teh­tä­vät, jois­sa joh­de­taan ihmis­ten sijaan asioi­ta joh­ta­mis­teh­tä­vää vas­taa­vas­sa ase­mas­sa ja itse­näi­ses­ti. Työ­ai­ka­lain sovel­ta­mi­sa­lan ulko­puo­lel­le jää­vät esi­mer­kik­si osa­keyh­tiös­sä välit­tö­mäs­ti toi­mi­tus­joh­ta­jan alai­suu­des­sa työs­ken­te­le­vät joh­ta­jat. Yri­tyk­sen kes­ki­joh­to puo­les­taan kuu­luu työ­ai­ka­lain sovel­ta­mi­sa­laan, vaik­ka työ­teh­tä­viin sisäl­tyi­si vaa­ti­via­kin joh­ta­mis- ja suunnittelutehtäviä.

Eril­li­set kuukausikorvaukset

Työ­ai­ka­lain 39 §:n 2 momen­tin mukaan ”Joh­ta­vas­sa ase­mas­sa ole­va työn­te­ki­jä sekä työn­te­ki­jä, jon­ka pää­asial­li­se­na teh­tä­vä­nä on välit­tö­mäs­ti joh­taa tai val­voa työ­tä ja joka ei ota osaa tai vain tila­päi­ses­ti ottaa osaa joh­det­ta­vien­sa tai val­vot­ta­vien­sa työn­te­ki­jöi­den työ­hön, saa­vat kui­ten­kin sopia, että 22 ja 33 §:ssä tar­koi­te­tut kor­vauk­set mak­se­taan eril­li­se­nä kuukausikorvauksena.”

Kysei­sen lain­koh­dan mukaan joh­ta­vas­sa ase­mas­sa ole­vat työn­te­ki­jät, jot­ka pää­työ­nään joh­ta­vat ja val­vo­vat työ­tä, eivät­kä yleen­sä ota osaa alais­ten­sa työ­hön, voi­vat sopia työ­nan­ta­jan kans­sa työ­ai­ka­lais­ta poi­ke­ten, että heil­le mak­se­taan kiin­te­ää kuu­kausi­kor­vaus­ta lisä‑, yli- ja sun­nun­tai­työs­tä. Tämän sään­nök­sen mukai­set joh­ta­mis­teh­tä­vät tulee erot­taa työ­ai­ka­lain sovel­ta­mi­sa­lan ulko­puo­lel­le jää­vis­tä joh­ta­mis­teh­tä­vis­tä. Työ­ai­ka­lain 39.2 §:n mukai­sis­sa teh­tä­vis­sä sovel­le­taan muu­toin työ­ai­ka­la­kia. Kuu­kausi­kor­vauk­ses­ta on sovit­ta­va työn­te­ki­jän kans­sa, se mak­se­taan muus­ta pal­kas­ta eril­li­se­nä sum­ma­na ja aina kuu­kausit­tain riip­pu­mat­ta sii­tä, pal­jon­ko työn­te­ki­jä on teh­nyt lisä‑, yli- tai sun­nun­tai­työ­tä kuu­kau­den aikana.

Työ­ai­ka­lain uudistus

Työ­ai­ka­la­kia uudis­ta­maan on ase­tet­tu työ­ryh­mä, jon­ka esi­tyk­sen on tar­koi­tus olla val­mis kesä­kuun 2017 lop­puun men­nes­sä. Työ­ryh­mä sel­vit­tää muun muas­sa työ­ai­ka­lain sovel­ta­mi­sa­laa ja sen poik­keus­ten ajantasaisuutta.

Reet­ta Rii­hi­mä­ki, lakimies

 

Rahoi­tus­ta yri­tyk­sen kan­sain­vä­lis­ty­mi­seen ja kasvuun

 

Yri­tys­ten rahoi­tus­tar­peet ovat kovas­sa kas­vus­sa. Team Fin­land ‑toi­mi­joi­den tar­joa­ma rahoi­tus koh­dis­tuu eri­tyi­ses­ti uudis­tu­mis­ta, kas­vua ja kan­sain­vä­lis­ty­mis­tä tavoit­te­le­vien yri­tys­ten kehit­tä­mis­hank­kei­siin. Hank­kei­den rahoit­ta­mi­ses­sa pai­no­te­taan uusin­ta tek­no­lo­gi­aa sekä yri­tyk­sen lii­ke­toi­min­nan muu­ta mer­kit­tä­vää uudis­tu­mis­ta ja kehit­tä­mis­tä, kuten tuot­tei­den ja pal­ve­lu­jen kehit­tä­mis­tä ja kan­sain­vä­lis­ty­mis­tä. Rahoi­te­tuil­la hank­keil­la tavoi­tel­laan lii­ke­vaih­don ja vien­nin kas­vua sekä uusien työ­paik­ko­jen syntymistä.

 

Team Fin­lan­dis­sa kysy­tään ensin yri­tyk­sel­tä, mikä on kas­vu­vi­sio­si. Sen mukaan yri­tys voi asian­tun­ti­jan kans­sa poh­tia, mil­lai­nen tuki on tar­peen. Tar­vi­taan­ko esi­mer­kik­si tuo­te­ke­hi­tyk­seen tai kan­sain­vä­lis­ty­mi­seen rahoi­tus­ta vai puut­tuu­ko yri­tyk­sel­tä jota­kin olen­nais­ta osaa­mis­ta, joka on kas­vun edel­ly­tys? Yri­tys­ten kas­va­neet rahoi­tus­tar­peet eivät kos­ke­ta pel­käs­tään suu­ry­ri­tyk­siä, vaik­ka Suo­men vien­ti onkin pit­käl­ti nii­den har­teil­la. Rahoi­tus­ta on tar­jol­la myös pk- ja midcap-yrityksille.

 

Yhte­nä Team Fin­land ‑toi­mi­ja­na esi­mer­kik­si Teke­sin rahoi­tuk­sel­la on ollut suu­ri vai­ku­tus yri­tys­ten kas­vuun ja menes­ty­mi­seen. Yli 80 % inno­vaa­tio­toi­min­nas­saan onnis­tu­neis­ta Teke­sin asiak­kais­ta sanoo, että Teke­sin rahoi­tus on ollut mer­kit­tä­vä teki­jä menes­tyk­ses­sä. Työ­pai­kat lisään­tyi­vät 16 pro­sent­tia Teke­sin rahoit­ta­mis­sa pk-yri­tyk­sis­sä kau­del­la 2012–2015.

 

Vuon­na 2016 Tekes teki myön­tei­sen rahoi­tus­pää­tök­sen 3 760 pro­jek­tiin yhteen­sä 467 mil­joo­nal­la eurol­la. Hake­muk­sia tuli kaik­ki­aan 6 830. Vii­me vuon­na päät­ty­neis­sä pro­jek­teis­sa syn­tyi 2 250 tuo­tet­ta, pal­ve­lua tai muu­ta inno­vaa­tio­ta ja 1 000 patent­tia tai patent­ti­ha­ke­mus­ta. Vien­ti kas­voi Teke­sin rahoit­ta­mis­sa pk-yri­tyk­sis­sä yli 2,6 mil­jar­dia euroa kau­del­la 2012–2015. Pk-yri­tyk­set odot­ta­vat vuo­den 2016 pro­jek­teis­ta 9,4 mil­jar­din euron lii­ke­vaih­toa tavoit­teek­si mää­rit­te­le­mä­nään vuotena.

 

“Pk-yri­tys­ten lii­ke­vaih­to­ta­voi­te on kun­nian­hi­moi­nen. Sil­ti yhä useam­man yri­tyk­sen pitäi­si olla roh­keam­pi inno­vaa­tio­toi­min­nas­saan. Teke­sin roo­li on rahoit­taa asioi­ta, jois­sa yri­tys täh­tää hyp­päyk­sel­li­seen uudis­tu­mi­seen. Kan­nus­tam­me yri­tyk­siä tart­tu­maan radi­kaa­lei­hin ideoi­hin ja täh­tää­mään läpi­mur­toi­hin. Teke­sin tuet ovat uudis­ta­via, niil­lä saa­daan yri­tyk­set ja Suo­mi uudis­tu­maan”, Teke­sin pää­joh­ta­ja Pek­ka Soi­ni sanoo.

 

Läh­de: http://team.finland.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vienti-kasvoi-tekesin-rahoittamissa-pk-yrityksissa-yli‑2–6‑miljardia-euroa