eJä­sen­kir­je 19.12.2018

eJä­sen­kir­je 19.12.2018

ASIAN­TUN­TI­JA-ARTIK­KE­LIT

Mitä yrit­tä­jän tar­vit­see ymmär­tää taseestaan?

Tase on raport­ti, joka ker­too yri­tyk­sen varal­li­suu­den, velat ja oman pää­oman yhte­nä tiet­ty­nä päi­vä­nä. Yri­tyk­sen tili­kau­den olles­sa kalen­te­ri­vuo­si, on tasees­sa ilmoi­te­tut luvut 31.12.

Kol­me kes­kei­sin­tä koh­taa taseessa

• Oma pää­oma
  • osa­ke­pää­oma tai muun yhtiö­muo­don pää­oma, edel­lis­ten tili­kausien voit­to­va­rat ja tili­kau­den voitto/tappio.

Näi­den erien yhteen­las­ket­tu sum­ma tulee olla posi­tii­vi­nen. Jos näin ei ole, tulee teh­dä vii­py­mät­tä rekis­te­röin­ti-ilmoi­tus kaup­pa­re­kis­te­riin oman pää­oman menet­tä­mi­ses­tä. Kun yhtiön oma pää­oma näyt­tää mene­vän nega­tii­vi­sek­si, tulee sii­hen rea­goi­da välit­tö­mäs­ti. Yhtiön joh­don tulee, jos mah­dol­lis­ta, sijoit­taa yhti­öön lisää rahaa ennen tili­kau­den päät­ty­mis­tä. Rekis­te­röi­ty tilin­pää­tös, jos­sa oma pää­oma on nega­tii­vi­nen vai­keut­taa liiketoimintaa.

Oman pää­oman olles­sa mii­nus­merk­ki­nen ovat yri­tyk­sen velat suu­rem­mat kuin varat.

• Rahoi­tuso­mai­suus
  • Saa­mi­set
  • Rahoi­tusar­vo­pa­pe­rit
  • Rahat ja pankkisaamiset

Tar­kas­te­le rahoi­tuso­mai­suut­ta­si, riit­tää­kö rahoi­tuso­mai­suus kat­ta­maan tule­vat menot: las­kut, pal­kat, verot, lai­no­jen lyhen­nyk­set esi­merk­kei­nä. Vai onko tar­vet­ta hank­kia lisä­ra­hoi­tus­ta tai sel­vi­tään­kö yri­tyk­sen omil­la varoilla.

Myyn­ti­saa­mi­sia ja lai­na­saa­mi­sia tulee val­voa, jot­ta luot­to­tap­piot saa­daan mini­moi­tua. Saa­mis­ten nopea kotiut­ta­mi­nen takaa myös yri­tyk­sen parem­man maksuvalmiuden.

• Vaih­to-omai­suus
  • Tar­vik­keet, raaka-aineet

Varas­tos­sa tulee olla riit­tä­vä mää­rä ainei­ta ja tar­vik­kei­ta myyn­nin aikaan­saa­mi­sek­si. Ei kui­ten­kaan lii­kaa, jot­ta rahaa ei sitou­du varas­toon tar­pee­ton­ta mää­rää. Varas­to­kir­jan­pi­dos­ta saa­dun lis­tan tulee täs­mä­tä tasees­sa ole­vaan varas­ton arvoon.

kir­joit­ta­ja:
Tei­ja Kerbs
kir­jan­pi­don asiantuntija
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

Lii­ke­sa­lai­suus­la­ki suo­jaa kriit­ti­siä tietoja

Tie­don mää­rä yhteis­kun­nas­sa on kas­va­nut digi­taa­li­suu­den myö­tä. Tie­don mer­ki­tys lii­ke­toi­min­nas­sa on myös kas­va­nut ja tie­to on monel­le yri­tyk­sel­le kes­kei­sin kil­pai­lu­valt­ti. Usein yri­tyk­sen hal­lus­sa ole­va tie­to on sel­lais­ta, jota kil­pai­li­joil­la ei ole ja jota on tar­peen suo­ja­ta. Tie­to­jen suo­jaa­mi­ses­sa tär­kei­tä teki­jöi­tä ovat tie­to­tur­van lisäk­si orga­ni­saa­tion toi­min­ta­ta­vat ja salas­sa­pi­to­so­pi­muk­set. Tie­to voi olla lii­ke­sa­lai­suus ja lii­ke­sa­lai­suuk­sia suo­ja­taan myös lainsäädännössä.

Lii­ke­sa­lai­suuk­sia kos­ke­va sääntely

EU:ssa on ole­mas­sa lii­ke­sa­lai­suus­di­rek­tii­vi, joka on Suo­mes­sa saa­tet­tu voi­maan lii­ke­sa­lai­suus­lail­la. Laki tuli voi­maan 15.8.2018. Samal­la moneen muu­hun lakiin teh­tiin muu­tok­sia ja esi­mer­kik­si sopi­mat­to­mas­ta menet­te­lys­tä elin­kei­no­toi­min­nas­sa anne­tus­ta lais­ta pois­tet­tiin lii­ke- ja ammat­ti­sa­lai­suuk­sia kos­ke­va sään­te­ly. Mones­sa muus­sa lais­sa – kuten esi­mer­kik­si työ­so­pi­mus­lais­sa – on edel­leen lii­ke­sa­lai­suuk­sia kos­ke­via sään­nök­siä, mut­ta lii­ke­sa­lai­suu­den käsi­te on yhden­mu­kais­tet­tu viit­tauk­sil­la lii­ke­sa­lai­suus­la­kiin. Rikos­lais­sa on edel­leen oma lii­ke­sa­lai­suuk­siin liit­ty­vä sääntelynsä.

Sään­te­lys­tä huo­li­mat­ta salas­sa­pi­to­so­pi­muk­sil­la on edel­leen tär­keä mer­ki­tys lii­ke­sa­lai­suuk­sien suo­jan täydentäjinä.

Lii­ke­sa­lai­suu­den käsite

Lii­ke­sa­lai­suut­ta ei rikos­la­kia lukuun otta­mat­ta ole aiem­min täs­mäl­li­ses­ti mää­ri­tel­ty. Lii­ke­sa­lai­suus­lain mukaan lii­ke­sa­lai­suu­del­la tar­koi­te­taan tietoa:

1. a) joka ei ole koko­nai­suu­te­na tai osien­sa täs­mäl­li­se­nä kokoon­pa­no­na ja yhdis­tel­mä­nä täl­lai­sia tie­to­ja tavan­omai­ses­ti käsit­te­le­vil­le hen­ki­löil­le ylei­ses­ti tun­net­tua tai hel­pos­ti sel­vil­le saatavissa;
2. b) jol­la a koh­das­sa tar­koi­te­tun omi­nai­suu­den vuok­si on talou­del­lis­ta arvoa elin­kei­no­toi­min­nas­sa; ja
3. c) jon­ka lail­li­nen hal­ti­ja on ryh­ty­nyt koh­tuul­li­siin toi­men­pi­tei­siin sen suojaamiseksi.

Edel­lä mai­nit­tu­jen edel­ly­tys­ten tulee täyt­tyä. Tär­ke­ää on myös, että lii­ke­sa­lai­suu­den hal­ti­jal­la on salas­sa­pi­to­tah­to ja ‑int­res­si ja tie­to on esi­mer­kik­si säi­ly­tet­ty tur­val­li­ses­ti ja mer­kit­ty salai­sek­si. Lii­ke­sa­lai­suu­den osal­ta voi myös arvioi­da sitä, hait­tai­si­ko tie­don julkitulo.

Tyy­pil­li­siä esi­merk­ke­jä lii­ke­sa­lai­suuk­sik­si kat­sot­ta­vik­si tie­doik­si ovat sopi­muk­set, hen­ki­lö­tie­dot, asia­kas­tie­dot, tuo­te­tie­dot, tuo­te­ke­hi­tys­tie­dot, kaa­vat, resep­tit, suun­ni­tel­mat, yri­tys­kaup­pa­tie­dot, hin­ta- ja hin­noit­te­lu­tie­dot, mal­lit, mark­ki­na­tie­to, kil­pai­li­ja­tie­to, lii­ke­toi­min­nan yksi­tyis­koh­dat, yhteis­työ­hank­keet, tek­ni­set tie­dot, mene­tel­mät, know-how, rek­ry­toin­ti­tie­dot, tes­ti­tu­lok­set sekä valmistustiedot.

Lii­ke­sa­lai­suu­den oikeu­de­ton hank­ki­mi­nen ja käyttäminen

Lii­ke­sa­lai­suut­ta ei saa oikeu­det­to­mas­ti hank­kia tai yrit­tää hank­kia. Lii­ke­sa­lai­suu­den hank­ki­mi­nen on oikeu­de­ton­ta, jos se tapah­tuu mm. anas­ta­mal­la tai luvat­to­mas­ti kopioi­mal­la, jäl­jen­tä­mäl­lä, havain­noi­mal­la tai muu­toin käsit­te­le­mäl­lä sel­lai­sia lii­ke­sa­lai­suu­den hal­ti­jan asia­kir­jo­ja, esi­nei­tä, mate­ri­aa­le­ja, ainei­ta tai säh­köi­siä tie­dos­to­ja, jot­ka sisäl­tä­vät lii­ke­sa­lai­suu­den, tai jois­ta lii­ke­sa­lai­suus voi­daan johtaa.

Lii­ke­sa­lai­suut­ta ei saa oikeu­det­to­mas­ti käyt­tää tai ilmais­ta se, joka on hank­ki­nut lii­ke­sa­lai­suu­den oikeu­det­to­mas­ti edel­lä tar­koi­te­tul­la tavalla.

Lii­ke­sa­lai­suut­ta ei saa pal­ve­lusai­ka­naan oikeu­det­to­mas­ti käyt­tää tai ilmais­ta se, joka on saa­nut tie­don lii­ke­sa­lai­suu­des­ta toi­sen pal­ve­luk­ses­sa ollessaan.

Lii­ke­sa­lai­suut­ta ei saa oikeu­det­to­mas­ti käyt­tää tai ilmais­ta se, joka tie­tää tai jon­ka pitäi­si tie­tää, että lii­ke­sa­lai­suus on saa­tu suo­raan tai välil­li­ses­ti sil­tä, joka on oikeu­det­to­mas­ti käyt­tä­nyt lii­ke­sa­lai­suut­ta tai ilmais­sut sen.

Lii­ke­sa­lai­suut­ta louk­kaa­vien tuot­tei­den tuo­tan­to, tar­joa­mi­nen ja saat­ta­mi­nen mark­ki­noil­le sekä lii­ke­sa­lai­suut­ta louk­kaa­vien tuot­tei­den tuon­ti, vien­ti ja varas­toin­ti täl­lai­sia tar­koi­tuk­sia var­ten kat­so­taan lii­ke­sa­lai­suu­den oikeu­det­to­mak­si käyt­tä­mi­sek­si, jos hen­ki­lö tie­tää tai hänen pitäi­si tie­tää, että kysy­mys on lii­ke­sa­lai­suut­ta louk­kaa­vas­ta tuotteesta.

Seu­raa­muk­sis­ta

Tuo­miois­tuin voi antaa lii­ke­sa­lai­suu­den hal­ti­jan vaa­ti­muk­ses­ta kiel­to­ja ja mää­räyk­siä sil­le, joka on hank­ki­nut tai ilmais­sut tai käyt­tä­nyt lii­ke­sa­lai­suu­den lait­to­mas­ti.  Tuo­miois­tuin voi:

• kiel­tää ryh­ty­mäs­tä lii­ke­sa­lai­suut­ta louk­kaa­vaan tekoon tai jat­ka­mas­ta tai tois­ta­mas­ta lii­ke­sa­lai­suut­ta louk­kaa­vaa tekoa
• mää­rä­tä vetä­mään lii­ke­sa­lai­suut­ta louk­kaa­va tuo­te pois mark­ki­noil­ta tai mää­rä­tä se muu­tet­ta­vak­si tai hävi­tet­tä­väk­si tai
• mää­rä­tä koko­naan tai osit­tain tuhoa­maan lii­ke­sa­lai­suu­den sisäl­tä­vät tai sen käsit­tä­vät asia­kir­jat, esi­neet, mate­ri­aa­lit, aineet tai säh­köi­set tie­dos­tot tai luo­vut­ta­maan ne koko­naan tai osit­tain lii­ke­sa­lai­suu­den haltijalle.

Tuo­miois­tuin voi lisäk­si mää­rä­tä käyt­tö­kor­vauk­sen mak­sa­mi­ses­ta lii­ke­sa­lai­suu­den hal­ti­jal­le loukkaustapauksissa.

Lii­ke­sa­lai­suu­den hal­ti­ja voi lisäk­si olla oikeu­tet­tu hyvi­tyk­seen ja vahin­gon­kor­vauk­seen lii­ke­sa­lai­suu­den loukkauksesta.

kir­joit­ta­ja:
Mika Lahtinen
lakimies
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

Mikä on sopi­muk­sen indemnity-ehto?

Aina löy­tyy vastuutaho

Jokai­seen kaup­paan, oli­pa se tava­ran tai pil­vi­pal­ve­lun myyn­tiä liit­ty­vät vas­tuu­ky­sy­myk­set. Jos kau­pan yhtey­des­sä ei sovi­ta erik­seen vas­tuu­asiois­ta, jae­taan vas­tuu­ta tava­ra­kau­pas­sa esi­mer­kik­si kaup­pa­lain perus­teel­la. Kaup­pa­lain perus­teel­la se osa­puo­li jon­ka suo­ri­tuk­ses­sa on ollut vir­he jou­tuu kor­vaa­maan toi­sen osa­puo­len vahin­got. Vas­tuu toteu­tuu sopi­mus­ket­jus­sa – jokai­nen osta­ja ja myy­jä hakee kor­vaus­ta omal­ta sopi­mus­kump­pa­nil­taan. Vas­tuu pomp­pii sopi­mus­ket­jus­sa taak­se­päin kun­nes löy­tyy var­si­nai­nen vahin­go­nai­heut­ta­ja – esi­mer­kik­si vial­li­sen kom­po­nen­tin val­mis­ta­ja. Sopi­mus­ket­jut voi­vat usein olla pit­kiä ja vas­tuun toteut­ta­mi­nen täl­lä tavoin voi olla hidas­ta ja kal­lis­ta­kin. Vas­tuun mää­rä­kin voi olla yllätys.

Kau­pan kah­den osa­puo­len välil­lä vas­tui­den miel­tä­mi­nen ja nii­hin varau­tu­mi­nen on vie­lä suh­teel­li­sen sel­vää. Yleen­sä myy­jä pyr­kii rajaa­maan vas­tuu­taan johon­kin enim­mäis­mää­rään ja sul­ke­maan välil­li­set vahin­got (esi­mer­kik­si saa­mat­ta jää­nyt voit­to) pois kor­vauk­sis­ta. Täl­löin puhu­taan perin­tei­sis­tä vas­tuun­ra­joi­tuseh­dois­ta. Niis­sä aja­tuk­se­na on sul­kea pois toi­sen osa­puo­len vastuuta.

Han­ka­lam­paa on miel­tää mil­lai­sia vaa­ti­muk­sia kol­man­net tahot voi­vat esit­tää. Esi­mer­kik­si myy­täes­sä tie­to­ko­neoh­jel­man lisens­se­jä voi kol­mas taho väit­tää, että ohjel­mas­sa on käy­tet­ty luvat­ta sen omis­ta­mia osia. Miten täl­löin toteu­te­taan korvausvastuu?

Ehdol­la varau­du­taan kol­man­nen osa­puo­len korvausvaatimuksiin

Kol­man­nen osa­puo­len vaa­ti­muk­siin pyri­tään sopi­muk­sis­sa varau­tu­maan ns. indem­ni­ty-ehdol­la. Aja­tuk­se­na on sopia enna­kol­ta, miten toi­mi­taan, jos kol­mas osa­puo­li esit­tää kor­vaus­vaa­teen. Ehtoa voi­si kuva­ta vas­tuu­ris­kien hallintamekanismiksi.

Sopi­mus­kump­pa­nil­ta, eten­kin kan­sain­vä­li­ses­sä kau­pas­sa, voi tul­la hyvin­kin pit­käl­le mene­viä ehdo­tuk­sia toi­sen osa­puo­len vas­tuus­ta.  Esi­mer­kik­si voi­daan edel­lyt­tää, että suo­ma­lai­nen ohjel­ma­pal­ve­lu­yri­tys vas­taa, jos englan­ti­lai­nen mat­kan­jär­jes­tä­jä jou­tuu kor­vaa­maan englan­ti­lai­sel­le kulut­ta­jal­le suo­ria ja epä­suo­ria vahin­ko­ja englan­ti­lai­ses­sa tuo­miois­tui­mes­sa.  Jot­ta kau­pat syn­tyi­si, jou­du­taan yleen­sä vas­tuu­ta otta­maan mut­ta sen tuli­si olla hal­lit­tua vastuunottoa.

Ali­han­kin­tay­ri­tys voi esi­mer­kik­si jou­tua otta­maan vas­tuul­leen indem­ni­ty-ehdos­sa pää­mie­heen­sä koh­dis­tu­vat lop­pu­käyt­tä­jien vaa­ti­muk­set ja mak­sa­maan lop­pu­käyt­tä­jil­le kuu­lu­vat kor­vauk­set. Ali­hank­ki­jan on täl­löin syy­tä pidät­tää oikeus osal­lis­tua vaa­ti­mus­ten käsit­te­lyyn ja pääs­tä päät­tä­mään vaa­ti­mus­pro­ses­sia kos­ke­vis­ta asiois­ta suh­tees­sa lop­pu­käyt­tä­jiin. Vas­tuun mää­rä pitäi­si pys­tyä raja­maan ali­hank­ki­jan mah­dol­li­sek­si kan­taa. Hyö­dyl­lis­tä on myös sopia mil­lai­siin käy­tän­nön toi­miin ryh­dy­tään vahin­gon rajaa­mi­sek­si ja kum­pi ne tekee.

Indem­ni­ty-ehdos­sa siis mää­ri­tel­lään mis­sä tapauk­sis­sa ja min­kä suu­rui­se­na sopi­mus­os­a­puo­li mak­saa toi­sel­le tämän taas kol­man­nel­le suo­rit­ta­man vahingonkorvauksen.

Ehto on aina rää­tä­löi­tä­vä sopivaksi

Ehto yleen­sä alkaa sopi­muk­ses­sa seu­raa­vas­ti: ”Com­pa­ny A shall indem­ni­ty com­pa­ny B and hold com­pa­ny B harm­less from and against any and all dama­ges and lia­bi­li­ties ari­sing from …”. Ehdon jat­ko onkin tar­kem­man miet­ti­mi­sen paik­ka eikä sitä kan­na­ta kopioi­da sel­lai­se­naan jos­tain mal­li­so­pi­muk­ses­ta. Ehto on muo­kat­ta­va sovel­tu­vak­si kysei­seen sopi­mus­suh­tee­seen, molem­pien sopi­mus­os­a­puol­ten on ymmär­ret­tä­vä se samal­la taval­la ja vas­tuun­jaon olta­va koh­tuul­lis­ta molem­mil­le. Ehdon on sovit­ta­va myös sopi­muk­seen koko­nai­suu­te­na – on syy­tä var­mis­taa ettei muu­al­la sopi­muk­ses­sa ole sen kans­sa ris­ti­rii­das­sa ole­via sopimuskohtia.

Indem­ni­ty-ehdot voi­vat edel­lyt­tää kon­sul­toin­tia vakuu­tus­yh­tiön kans­sa. Yri­tyk­sen nor­maa­lei­hin vas­tuu­va­kuu­tuseh­toi­hin sisäl­tyy yleen­sä rajoi­tuseh­to, jon­ka mukaan vakuu­tus ei kor­vaa sopi­muk­seen perus­tu­vaa vas­tuu­ta. Tämän vuok­si sopi­ja­puo­len on syy­tä sel­vit­tää oman vas­tuu­va­kuu­tuk­sen­sa kat­ta­vuus. Oman vas­tuu­va­kuu­tus­yh­tiön kans­sa onkin syy­tä käy­dä läpi oman lii­ke­toi­min­nan raken­ne ja sopi­mus­suh­teet, joi­den perus­teel­la vakuu­tuk­sen kat­ta­vuus tulee sopia tar­vit­ta­van laajuiseksi.

kir­joit­ta­ja:
Mar­ko Silen
joh­ta­ja
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

Yri­tys­ve­ro­tuk­sen ja arvon­li­sä­ve­ro­tuk­sen muu­tok­set vuo­del­le 2019

Vero­lain­sää­dän­nön val­mis­te­lu on lop­pusuo­ral­la. Yri­tys­ve­ro­tuk­seen tulee EU:n kaut­ta muu­tok­sia veron­kier­to­di­rek­tii­vin voi­maan­saat­ta­mi­sen vuok­si. Veron­kier­to­di­rek­tii­vi tulee osit­tain voi­maan 31.12.2018. Tulo­läh­de­jaon pois­ta­mi­seen liit­ty­vä lain­sää­dän­tö tul­laan saa­maan val­miik­si, mut­ta muu­tos tulee kos­ke­maan vas­ta vuo­den 2020 vero­tus­ta. Arvon­li­sä­ve­ro­tuk­seen on tulos­sa mer­kit­tä­viä muu­tok­sia tie­tyil­le toi­mia­loil­le ja tie­tyn tyyp­pi­sil­le toimijoille.

Yri­tys­ve­ro­tus

Kor­ko­jen vähen­ny­soi­keu­den rajoi­tuk­set tule­vat jat­kos­sa kos­ke­maan kon­ser­ni­ti­lan­teis­sa myös ulko­puo­lis­ten taho­jen, esi­mer­kik­si pank­kien anta­mien lai­no­jen kor­ko­ja. Näi­tä ulko­puo­li­sia net­to­kor­ko­me­no­ja voi kui­ten­kin olla 3 milj. euroa enne­kuin rajoi­tus tulee voi­maan. Kor­ko­me­no­jen käsi­te tulee laa­jen­tu­maan. Täs­sä yhtey­des­sä kor­ko­me­nok­si kat­so­taan myös rahoi­tuk­sen han­kin­nan tai lai­na­so­pi­mus­ten muu­tos­ten yhtey­des­sä mak­se­tut suo­ri­tuk­set. Vähen­nys­ra­joi­tus­ten pii­riin tule­vat jat­kos­sa TVL- ja MVL ‑yhtiöt. Muu­tos kos­kee vuo­den 2019 verotusta.

Veron­kier­to­di­rek­tii­vin voi­maan­saat­ta­mi­nen kos­kee myös väliyh­tei­sö­lain­sään­töä. Mää­räys­val­ta on jat­kos­sa Suo­mes­sa väliyh­tei­söön, kun vero­vel­vol­li­nen omis­taa välit­tö­mäs­ti tai välil­li­ses­ti 25 % pää­omas­ta tai osak­keis­ta. Van­ha ns. har­maa lis­ta sopi­mus­val­tiois­ta pois­tuu ja tilal­le tulee lis­ta yhteis­työ­ha­lut­to­mis­ta val­tiois­ta. Nämä muu­tok­set kos­ke­vat vuo­den 2019 verotusta.

Arvon­li­sä­ve­ro­tus

Arvo­se­te­lei­den arvon­li­sä­ve­ro­tus yhte­näis­tyy ja sel­key­tyy vuo­den 2019 alus­ta alkaen. Arvo­se­te­lit jae­taan jat­kos­sa kah­teen pää­luok­kaan ja nii­den arvon­li­sä­ve­ro­koh­te­lu riip­puu arvo­se­te­lin tyy­pis­tä. Arvo­se­te­li voi olla yksi­käyt­tö­ar­vo­se­te­li tai moni­käyt­tö­ar­vo­se­te­li. Yksi­käyt­tö­ar­vo­se­te­lin vas­ti­ket­ta pide­tään saa­tu­na verol­li­se­na ennak­ko­mak­su­na. Vero tili­te­tään jo arvo­se­te­lin myyn­ti­het­kel­lä. Moni­käyt­tö­ar­vo­se­te­liin liit­tyen arvon­li­sä­ve­ro tili­te­tään vas­ta kun sete­liä käy­te­tään tava­ran tai pal­ve­lun mak­suun. Lounas‑, liikunta‑, kult­tuu­ri- sekä viri­ke­se­te­lit ovat moni­käyt­tö­ar­vo­se­te­lei­tä eli nii­den arvon­li­sä­ve­ro­tuk­seen ei tule muutosta.

Arvo­li­sä­ve­ro­tus­me­net­te­lyyn tulee hel­po­tuk­sia kos­kien säh­köis­ten pal­ve­lu­jen myyn­tiä kulut­ta­jil­le toi­siin EU-mai­hin. Vero­tus on tapah­tu­nut tähän saak­ka osta­jan sijoit­tau­tu­mis­val­tios­sa, mut­ta vuo­den 2019 alus­ta vero­tus on sijoit­tau­tu­mis­val­tios­sa vain jos 10 000 euron myyn­nin kyn­ny­sar­vo ylit­tyy vuo­des­sa. Rajas­sa huo­mioi­daan Suo­mes­ta kaik­kiin EU-mai­hin tapah­tu­vat myyn­nit. Vähäi­nen säh­köis­ten pal­ve­lu­jen myyn­ti ei vero­vel­vol­li­sil­le voi olla siis jat­kos­sa Suo­men arvonlisäverolla.

1.7.2019 alkaen säh­köi­set kir­jat, mukaan lukien ääni­kir­jat ja säh­köi­set leh­det sekä leh­tien irto­nu­me­ro­myyn­ti muut­tuu alem­man vero­kan­nan alai­sek­si. Näi­den myyn­nis­tä tili­te­tään jat­kos­sa 10 %:n arvonlisävero.

1.4.2019 alkaen esiin­ty­vät tai­tei­li­jat ja muut jul­ki­set esiin­ty­jät sekä urhei­li­jat voi­vat hakeu­tua vapaa­eh­toi­ses­ti arvon­li­sä­ve­ro­vel­vol­li­sek­si. Hakeu­tu­mi­nen voi kos­kea esiin­ty­mis­palk­kioi­ta ja tilai­suu­den jär­jes­tä­jil­le luo­vu­tet­ta­vak­si tar­koi­tet­tu­jen esi­tys­ten myyn­nis­tä saa­ta­via kor­vauk­sia. Hakeu­tu­mi­sen jäl­keen palk­kiois­ta on tili­tet­tä­vä 10 %:n vero­kan­nan mukai­nen arvon­li­sä­ve­ro. Hakeu­tu­mi­sen vuok­si han­kin­to­jen arvon­li­sä­ve­rot tule­vat vähen­nys­kel­poi­sik­si sil­tä osin, kun han­kin­to­ja käy­te­tään täs­sä arvon­li­sä­ve­rol­li­ses­sa toiminnassa.

kir­joit­ta­ja:
Juk­ka Koivumäki
veroasiantuntija
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari