Etelä-Karjalan kauppakamari

Lappeenranta, Finland

  • Ajan­koh­tais­ta
  • Toi­min­ta
    • Toi­­min­­ta- ja vaikuttamissuunnitelma
    • Sään­nöt
    • Hal­li­tus
    • Valio­kun­nat
      • Ansio­merk­ki­va­lio­kun­ta
      • Kau­pan ja pal­ve­lua­lan valiokunta
      • Mat­kai­lu­va­lio­kun­ta
      • Kou­­lu­­tus- ja osaamisvaliokunta
      • Logis­­tiik­­ka- ja teollisuusvaliokunta
    • Twit­te­ris­tä
    • Digi­jul­kai­sut
    • Kat­sauk­set
    • Arkis­toi­dut tiedotteet
  • Jäse­nek­si
    • Mik­si jäse­nyys kannattaa?
    • Liit­ty­mis­lo­ma­ke
    • Jäsen­mak­su­tau­luk­ko
    • Jäsen­kir­je
    • Jäse­net
    • Jäsen­tun­nus
  • HHJ-kurs­­sit
  • Kou­lu­tus
  • Pal­ve­lut
    • Mak­su­ton neuvontapalvelu
    • Ulko­maan­kau­pan asiakirjat
    • Ansio­mer­kit
    • Tava­ran­tar­kas­tus
    • Väli­mies­me­net­te­ly
  • Yhteys­tie­dot
    • Palau­te
  • Ilmoit­tau­tu­mi­nen
  • English/Svenska/Deutsch
Etelä-Karjalan kauppakamari > tiedotus > Asian­tun­ti­ja-artik­ke­lit eJä­sen­kir­je 17.6.2020

Julkaistu: 16.6.2020

Asian­tun­ti­ja-artik­ke­lit eJä­sen­kir­je 17.6.2020

ASIAN­TUN­TI­JA-ARTIK­KE­LIT eJÄ­SEN­KIR­JE 17.6.2020

Artik­ke­li 1

IRTAI­MEN KÄYT­TÖ­OMAI­SUU­DEN TUPLAPOISTOT

Koneis­ta, kalus­tos­ta ja muus­ta akti­voi­dus­ta irtai­mes­ta käyt­tö­omai­suu­des­ta voi­daan teh­dä vero­tuk­ses­sa vuo­sit­tain mak­si­mis­saan 25 %:n pois­to meno­jään­nök­ses­tä. Inves­toin­tien kiih­dyt­tä­mi­sek­si vero­tuk­ses­sa on sal­lit­tu koro­te­tut pois­tot vero­vuo­si­na 2020–2023. Koro­tet­tu­na pois­to­na voi vähen­tää mak­si­mis­saan kak­sin­ker­tai­sen mää­rän eli 50 %:n pois­ton teke­mi­nen vero­vuo­sit­tain on mahdollista.

Koro­te­tun pois­ton määrä

Koro­te­tun pois­ton mää­rä on mak­si­mis­saan 50 % vero­vuo­des­sa. Se voi olla myös jotain 25 ja 50 %:n välil­tä. Koro­tet­tu pois­to voi­daan teh­dä kaik­ki­na nel­jä­nä vero­vuo­te­na. Koro­tet­tua pois­toa ei ole kui­ten­kaan pak­ko teh­dä joka vuo­si, vaan vuo­sit­tain voi päät­tää, miten pal­jon vero­tuk­ses­sa pois­to­ja vähennetään.

Koro­te­tun pois­ton alai­set koneet ja laitteet

Koro­te­tut pois­tot kos­ke­vat elin­kei­no­toi­min­nas­sa tai maa­ta­lou­des­sa käy­tet­tä­viä uusia konei­ta, lait­tei­ta ja muu­ta irtain­ta käyt­tö­omai­suut­ta. Koro­tet­tu pois­to ei kos­ke kiin­teis­tö­jä. Koro­te­tun pois­ton teke­mi­nen on mah­dol­lis­ta kai­kis­sa yri­tys­muo­dos­sa, myös elin­kei­non­har­joit­ta­jal­la ja maa­ta­lou­den har­joit­ta­jal­la. Konei­ta ja lait­tei­ta tulee käyt­tää nime­no­maan yri­tyk­sen omas­sa elin­kei­no­toi­min­nas­sa tai maa­ta­lou­des­sa. Jos kyse on yri­tyk­sen muun toi­min­nan omai­suu­des­ta tai TVL-toi­min­nan omai­suu­des­ta, koro­tet­tu pois­to ei ole mahdollinen.

Koro­tet­tu pois­to voi­daan teh­dä vain uute­na käyt­töön ote­tuis­ta koneis­ta ja lait­teis­ta. Käy­te­tyis­tä koneis­ta koro­tet­tua pois­toa ei voi teh­dä. Uusi kone tai lai­te on tul­lut ottaa käyt­töön aikai­sin­taan 1.1.2020 ja vii­meis­tään vero­vuon­na 2023. Jos tili­kausi on kalen­te­ri­vuo­si, 1.1.2020–31.12.2023 aika­na käyt­töö­no­te­tut koneet ja lait­teet ovat koro­te­tun pois­ton alai­sia. Jos tili­kausi on muu kuin kalen­te­ri­vuo­si, on olta­va tar­kem­pi. Jos yhtiön tili­kausi on 1.6.–31.5., koro­te­tun pois­ton voi teh­dä 1.1.2020–31.5.2023 aika­na käyt­töö­no­tet­tu­jen konei­den osal­ta. Lop­pu­vuo­si kalen­te­ri­vuo­des­ta 2023 kuu­luu jo vero­vuo­teen 2024, jol­loin laki ei ole enää voimassa.

Koro­te­tut pois­tot kir­jan­pi­dos­sa ja veroilmoituksessa

Edel­ly­tyk­se­nä koro­te­tun pois­ton vähen­tä­mi­sel­le vero­tuk­ses­sa on, että pois­to on vähen­net­ty kulu­na myös kir­jan­pi­dos­sa. Hyl­ly­pois­toa käyt­tä­mäl­lä ei koro­tet­tua pois­toa voi­da teh­dä, vaan koro­tet­tu pois­to on kir­jat­ta­va kir­jan­pi­toon sinä vero­vuon­na, jol­loin sitä halu­taan vero­tuk­ses­sa vähen­tää. Pie­ni kir­jan­pi­to­vel­vol­li­nen voi muut­taa pois­to­suun­ni­tel­maa tämän koro­te­tun pois­ton vuok­si. Siten väl­ty­tään pois­toe­ro­jen kirjauksilta.

Irtai­men käyt­tö­omai­suu­den han­kin­ta­me­not on kir­jan­pi­dos­sa eri­tel­tä­vä siten, että ne ovat hel­pos­ti ero­tet­ta­vis­sa muus­ta irtai­mis­tos­ta. Koro­te­tun pois­ton koh­teet on pidet­tä­vä kir­jan­pi­dos­sa omil­la tileil­lään vero­vuo­teen 2023 saak­ka. Lain pää­tyt­tyä nämä koro­te­tun pois­ton koh­teet voi­daan lisä­tä mui­den konei­den ja kalus­ton menojäännökseen.

Kone tai lai­te, johon koro­tet­tua pois­toa sovel­le­taan, muo­dos­taa eril­li­sen pois­to­koh­teen. Myös koneen tai lait­teen luo­vu­tus- tai mene­tys­ti­lan­teis­sa täl­lai­sen koneen tai lait­teen luo­vu­tus­hin­taa tai vakuu­tus­kor­vaus­ta käsi­tel­lään eril­lään yhteen­las­ke­tus­ta meno­jään­nök­ses­tä lain sovel­ta­mis­vuo­sien ajan. Luo­vu­tus­hin­taa tai vakuu­tus­kor­vaus­ta ei siten vähen­ne­tä EVL 30 §:n mukai­ses­ta yhteen­las­ke­tus­ta menojäännöksestä.

Veroil­moi­tuk­sen lomak­keel­la 62 eli pois­to­lo­mak­keel­la ilmoi­te­taan irtai­men käyt­tö­omai­suu­den koh­das­sa ”Sään­nön­mu­kai­nen pois­to” 25 %:n pois­to ja koh­das­sa ”Lisä­pois­to ja veron­huo­jen­nus­pois­to” koro­te­tun pois­ton mää­rä. Lomak­keel­la 62 on myös eril­li­nen koh­ta ”Erit­te­ly veron­huo­jen­nus­pois­tois­ta”, jos­sa eri­tel­lään nämä koro­tet­tu­jen pois­to­jen han­kin­nat ja pois­to­jen määrät.

Juk­ka Koivumäki
veroasiantuntija

Artik­ke­li 2

VOI­KO YRI­TYS KERÄ­TÄ RAHAA?

Var­sin­kin koro­na­pan­de­mian aika­na on tul­lut esil­le kysy­myk­siä sii­tä, voi­ko yri­tys kerä­tä ylei­söl­tä vas­tik­keet­ta rahaa ja luo­vut­taa sitä suo­raan tai esim. tuot­tei­den tai lah­ja­kort­tien muo­dos­sa kol­man­sil­le tahoille.

Rahaa saa­te­taan kerä­tä hyvän­te­ke­väi­syys­tar­koi­tuk­ses­sa ja antaa rahaa, tava­roi­ta tai lah­ja­kort­te­ja tai suo­raa rahal­lis­ta avus­tus­ta esi­mer­kik­si eri ammat­ti­ryh­mil­le. Jos rahaa kerä­tään ilman että anta­ja saa vas­ti­ket­ta, voi kysy­mys olla rahan­ke­räyk­ses­tä, jol­loin täy­tyy sel­vit­tää, onko kerää­jäl­lä oikeus täl­lai­seen toimintaan.

Läh­tö­koh­ta on sel­keä: yri­tyk­set eivät voi har­joit­taa rahankeräystä.

Mil­loin on kysees­sä rahankeräys?

Rahan­ke­räyk­ses­tä sää­de­tään nykyi­ses­sä rahan­ke­räys­lais­sa, joka tuli voi­maan 1.3.2020. Rahan­ke­räys on kysees­sä, kun ylei­söön vedo­taan raha­lah­joi­tus­ten saa­mi­sek­si. Rahan­ke­räyk­ses­sä lah­joit­ta­jil­le ei anne­ta vas­ti­ket­ta eli lah­joit­ta­ja ei saa mitään rahaa vas­taan. Tilan­ne on eri, jos esim. hen­ki­lö ostaa tuot­teen omis­tuk­seen­sa ja lah­joit­taa sen eteen­päin toi­sel­le hen­ki­löl­le. Jos taas rahan saa­nut taho luo­vut­taa esi­neen tai pal­ve­lun kol­man­nel­le tahol­le, on kyse aineet­to­mas­ta lah­jas­ta ja kysy­myk­ses­sä on rahankeräys.

Lais­sa tarkoitetaan

- ”ylei­söl­lä” ennal­ta rajoit­ta­ma­ton­ta ja mää­rit­te­le­mä­tön­tä jouk­koa henkilöitä

- ”ylei­söön vetoa­mi­sel­la” suul­li­ses­ti, kir­jal­li­ses­ti tai muul­la tavoin ilmais­tua pyyn­töä tai kehotusta

antaa rahaa keräykseen

- ”yleis­hyö­dyl­li­sel­lä” toi­min­nal­la toi­min­taa yleis­tä sosi­aa­lis­ta, sivis­tyk­sel­lis­tä tai aat­teel­lis­ta tar­koi­tus­ta var­ten taik­ka muu­ta yleis­tä kansalaistoimintaa.

Kuka voi har­joit­taa rahankeräystä?

Rahan­ke­räys­lais­sa mää­ri­tel­lään, kenel­lä on oikeus kerä­tä rahaa. Rahan­ke­räys­lu­pa voi­daan myön­tää yleis­hyö­dyl­lis­tä toi­min­taa har­joit­ta­val­le yhdis­tyk­sel­le, sää­tiöl­le tai uskon­nol­li­sel­le yhdys­kun­nal­le yleis­hyö­dyl­li­sen toi­min­nan rahoit­ta­mi­sek­si. Lupaa hake­van yhtei­sön koko toi­min­nan ei tar­vit­se olla yleis­hyö­dyl­lis­tä, mut­ta rahan­ke­räyk­sel­lä han­ki­tut varat tulee käyt­tää yksi­no­maan yleis­hyö­dyl­li­seen tar­koi­tuk­seen. Lisäk­si lupa voi­daan myön­tää eräil­le lais­sa sää­de­tyil­le tahoil­le, kuten yli­opis­toil­le ja ammat­ti­kor­kea­kou­luil­le. Yri­tyk­set eivät voi näin ollen har­joit­taa rahankeräystä.

Uute­na rahan­ke­räys­me­net­te­ly­nä ver­rat­tu­na aikai­sem­paan lakiin on pien­ke­räys. Sil­lä tar­koi­te­taan ajal­li­ses­ti ja euro­mää­räi­ses­ti rajoi­tet­tua rahan­ke­räys­tä. Pien­ke­räyk­sel­lä saa kerä­tä enin­tään 10 000 euroa ja keräys saa kes­tää enin­tään kol­me kuukautta.

Pien­ke­räyk­sen voi jär­jes­tää yleis­hyö­dyl­lis­ten yhdis­tys­ten ja sää­tiöi­den lisäk­si esi­mer­kik­si vähin­tään kol­men luon­nol­li­sen hen­ki­lön rekis­te­röi­mä­tön ryh­mä. Pien­ke­räyk­sen voi jär­jes­tää myös muu­hun kuin yleis­hyö­dyl­li­seen tar­koi­tuk­seen, mut­ta ei kui­ten­kaan elin­kei­no­toi­min­taan tai oikeus­hen­ki­löl­li­syy­den varal­li­suu­den kasvattamiseen.

Osa­keyh­tiöi­den osal­ta tulee muis­taa, että yhtiön toi­min­nan tar­koi­tuk­se­na on tuot­taa voit­toa osak­kee­no­mis­ta­jil­le, eikä rahan­ke­räys ole tämän mukais­ta toi­min­taa eikä yhtiö­jär­jes­tyk­sen­kään mukais­ta. Yhtiö­jär­jes­tyk­ses­sä voi­daan kui­ten­kin mää­rä­tä, että yhtiöl­lä on jokin muu kuin voi­ton­tuot­ta­mis­tar­koi­tus. On myös syy­tä muis­taa, että poik­keuk­sel­li­si­na aikoi­na­kin – tai eri­tyi­ses­ti juu­ri sil­loin – joh­dol­la on osa­keyh­tiö­lain mukai­nen vas­tuu toimistaan.

Mil­lai­nen lupa vaaditaan?

Rahan­ke­räys edel­lyt­tää joko Polii­si­hal­li­tuk­sen myön­tä­mää rahan­ke­räys­lu­paa tai pien­ke­räy­sil­moi­tuk­sen teke­mis­tä polii­si­lai­tok­sel­le. Rahan­ke­räys­lais­sa sää­de­tään lisäk­si eräis­tä poik­keuk­sis­ta luvan- tai ilmoituksenvaraisuuteen.

Rahan­ke­räys­lu­vat myön­ne­tään tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­vi­na. Rahan­ke­räyk­sis­tä rapor­toi­daan vuo­sit­tain Poliisihallitukselle.

Pien­ke­räyk­ses­tä teh­dään ilmoi­tus polii­si­lai­tok­sel­le vähin­tään vii­si arki­päi­vää ennen pien­ke­räyk­sen aloit­ta­mi­ses­ta ja pien­ke­räyk­ses­tä rapor­toi­daan polii­si­lai­tok­sel­le keräyk­sen päätyttyä.

Sank­tiot lain rikkomisesta

Polii­si­hal­li­tus vas­taa rahan­ke­räys­lain nou­dat­ta­mi­sen val­von­nas­ta ja rahan­ke­räys­ten jär­jes­tä­mi­sen ohjauksesta.

Rahan­ke­räys­la­kia rik­ko­va voi saa­da sak­ko­ran­gais­tuk­sen rahan­ke­räys­rik­ko­muk­ses­ta. Rahan­ke­räys­ri­kok­ses­ta ja lie­väs­tä rahan­ke­räys­ri­kok­ses­ta sää­de­tään rikos­lais­sa. Seu­rauk­se­na voi olla myös rikos­lain mukai­nen menet­tä­mis­seu­raa­mus ja kysee­seen voi tul­la myös oikeus­hen­ki­lön rangaistusvastuu.

Var­si­nai­sen rahan­ke­räyk­sen sijas­ta yri­tys­ten kan­nat­taa­kin har­ki­ta mui­ta tuke­mi­sen muo­to­ja ja teh­dä yhteis­työ­tä esi­mer­kik­si yleis­hyö­dyl­lis­ten toi­mi­joi­den kanssa.

Mika Lah­ti­nen
lakimies

Artik­ke­li 3

TYÖ­NAN­TA­JA­VEL­VOIT­TEET KONKURSSISSA

Työ­nan­ta­jan kon­kurs­si on työ­so­pi­mus­lais­sa erik­seen sää­det­ty irti­sa­no­mis­pe­rus­te. Kon­kurs­si­ti­lan­tees­sa sekä kon­kurs­si­pe­sä että työn­te­ki­jä voi­vat irti­sa­noa työ­so­pi­muk­sen 14 päi­vän irti­sa­no­mi­sai­kaa nou­dat­taen. Irti­sa­no­mis­pe­rus­teek­si riit­tää työ­nan­ta­jan aset­ta­mi­nen kon­kurs­siin, eikä mui­ta perus­tei­ta edel­ly­te­tä. Työ­so­pi­mus­ten irti­sa­no­mi­nen kon­kurs­siin vedo­ten on mah­dol­lis­ta kon­kurs­siin aset­ta­mis­het­kes­tä lukien. Pesän­hoi­ta­jan on yleen­sä jär­ke­vää suo­rit­taa irti­sa­no­mi­set vii­py­mät­tä työ­suh­tees­ta joh­tu­vien pal­kan­mak­su­vel­voit­tei­den päät­tä­mi­sek­si. Kon­kurs­siin irti­sa­no­mis­pe­rus­tee­na tulee myös vedo­ta koh­tuul­li­ses­sa ajas­sa kon­kurs­siin aset­ta­mi­sen jäl­keen, var­sin­kin jos kon­kurs­si­pe­sä jat­kaa liiketoimintaa.

Jos työ­nan­ta­ja on jo ennen kon­kurs­siin aset­ta­mis­ta irti­sa­no­nut työn­te­ki­jän, irti­sa­no­mi­sai­ka mää­räy­tyy työ­suh­tees­sa taval­li­ses­ti nou­da­tet­ta­van irti­sa­no­mi­sa­jan mukaan. Ennen kon­kurs­sia irti­sa­no­tun työn­te­ki­jän irti­sa­no­mi­sai­ka ei auto­maat­ti­ses­ti lyhe­ne työ­nan­ta­jan kon­kurs­sin myö­tä. Kon­kurs­si­pe­sä voi kui­ten­kin sitä lyhen­tää toi­mit­ta­mal­la uuden irti­sa­no­mi­sen 14 päi­vän irti­sa­no­mi­sai­kaa noudattaen.

Eri­tyi­nen irtisanomissuoja

Ras­kaa­na tai per­he­va­paal­la ole­val­la työn­te­ki­jäl­lä ei ole eri­tyis­tä irti­sa­no­mis­suo­jaa työ­nan­ta­jan kon­kurs­si­ti­lan­tees­sa, vaan myös hänen työ­suh­teen­sa voi­daan irti­sa­noa. Luot­ta­mus­mies ja ‑val­tuu­tet­tu ja työ­suo­je­lu­val­tuu­tet­tu sen sijaan säi­lyt­tä­vät irti­sa­no­mis­suo­jan­sa myös työ­nan­ta­jan kon­kurs­sis­sa. Työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jan työ­so­pi­mus voi­daan irti­sa­noa vain, jos tämän työ päät­tyy koko­naan eikä työ­nan­ta­ja voi jär­jes­tää hänel­le hänen ammat­ti­tai­to­aan vas­taa­vaa tai hänel­le muu­toin sopi­vaa työ­tä tai kou­lut­taa hän­tä mui­hin tehtäviin.

Työ­so­pi­muk­sen päättämismenettely

Kun työ­so­pi­mus irti­sa­no­taan työ­nan­ta­jan kon­kurs­sin takia, kon­kurs­si­pe­sän on esi­tet­tä­vä sel­vi­tys irti­sa­no­mi­sen perus­tees­ta työn­te­ki­jöil­le niin pian kuin mah­dol­lis­ta. Irti­sa­no­mi­sen koh­dis­tues­sa use­aan työn­te­ki­jään sel­vi­tys voi­daan antaa työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jal­le tai edus­ta­jan puut­tues­sa työn­te­ki­jöil­le yhteisesti.

Kon­kurs­si­pe­sän on myös ilmoi­tet­ta­va työn­te­ki­jöi­den irti­sa­no­mi­ses­ta vii­py­mät­tä työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tol­le, jos kon­kurs­sin vuok­si irti­sa­not­ta­via työn­te­ki­jöi­tä on vähin­tään kym­me­nen. Ilmoi­tuk­ses­sa on mai­nit­ta­va irti­sa­not­ta­vien työn­te­ki­jöi­den luku­mää­rä, amma­tit tai työ­teh­tä­vät ja työ­suh­tei­den päät­ty­mi­sa­jan­koh­dat. Kon­kurs­si­pe­sän tulee tie­dot­taa irti­sa­no­tuil­le työn­te­ki­jöil­le hei­dän oikeu­des­taan jul­ki­ses­ta työ­voi­ma- ja yri­tys­pal­ve­lus­ta anne­tus­sa lais­sa tar­koi­tet­tuun työl­lis­ty­mis­suun­ni­tel­maan. Kun irti­sa­no­mis­pe­rus­tee­na on työ­nan­ta­jan kon­kurs­si, irti­sa­no­tuil­la ei ole oikeut­ta työl­lis­ty­mis­va­paa­seen eikä työl­lis­ty­mis­tä edis­tä­vään kou­lu­tuk­seen tai valmennukseen.

Työn­te­ki­jän pyyn­nös­tä pesän­hoi­ta­jal­la on vel­vol­li­suus antaa työn­te­ki­jäl­le kir­jal­li­nen työ­to­dis­tus työ­suh­teen kes­tos­ta, työ­teh­tä­vien laa­dus­ta ja työ­suh­teen päät­ty­mi­sen syys­tä. Arvio­ta työn­te­ki­jän työ­tai­dos­ta ja käy­tök­ses­tä pesän­hoi­ta­ja ei voi antaa.

Irti­sa­no­mi­sa­jan palk­ka ja lop­pu­ti­lin maksaminen

Jos työn­te­ki­jä on sopi­nut tai ilmoit­ta­nut pal­kat­to­mas­ta pois­sao­los­ta, joka jat­kuu koko irti­sa­no­mi­sa­jan (esi­mer­kik­si opin­to­va­paa), ei hänel­le mak­se­ta myös­kään irti­sa­no­mi­sa­jan palk­kaa. Työn­te­ki­jän olles­sa lomau­tet­tu­na irti­sa­no­mi­sa­jan palk­ka tulee mak­set­ta­vak­si. Irti­sa­no­mi­sa­jan pal­kas­ta saa­daan vähen­tää 14 päi­vän palk­ka, jos työn­te­ki­jä on lomau­tet­tu lain tai sopi­muk­sen mukais­ta yli 14 päi­vän lomau­tusil­moi­tusai­kaa käyttäen.

Lop­pu­ti­lin, sisäl­täen kaik­ki työ­suh­tees­ta joh­tu­vat saa­ta­vat, kuten loma­kor­vauk­sen, tulee olla työn­te­ki­jän tilil­lä työ­suh­teen päät­ty­mis­päi­vä­nä, ellei toi­sin ole sovit­tu. Lop­pu­ti­lin mak­sun vii­väs­tyes­sä työn­te­ki­jäl­le syn­tyy oikeus odo­tusa­jan palkkaan.

Palk­ka­tur­va

Mak­su­ky­vyt­tö­myys­ti­lan­tees­sa työn­te­ki­jöi­den palk­ko­ja jou­du­taan hake­maan palk­ka­tur­va­na ELY-kes­kuk­ses­ta. Suo­si­tuk­se­na on, että pesän­hoi­ta­ja hakee ELY-kes­kuk­sen suos­tu­muk­sel­la työn­te­ki­jöi­den lukuun heil­le kuu­lu­vat työ­suh­tees­ta joh­tu­vat saa­ta­vat. Palk­ka­tur­va­lain mukaan kon­kurs­si­pe­sän hoi­ta­jan on vii­py­mät­tä kon­kurs­sin alet­tua laa­dit­ta­va luet­te­lo mak­sa­mat­ta ole­vis­ta työ­suh­tees­ta joh­tu­vis­ta saa­ta­vis­ta. Pesän­hoi­ta­jan tulee yhteis­työs­sä ELY-kes­kuk­sen kans­sa sel­vit­tää, mit­kä saa­ta­vis­ta voi­daan mak­saa palk­ka­tur­va­na. Pesän­hoi­ta­jan on myös varat­ta­va työn­te­ki­jöil­le tai hei­dän edus­ta­jil­leen tilai­suus lausua käsi­tyk­sen­sä luet­te­loon mer­ki­tyis­tä saa­ta­vis­ta. Kon­kurs­si­pe­sä voi hakea palk­ka­tur­va­na vain sel­viä ja rii­dat­to­mia saatavia.

Liik­keen luovutus

Liik­keen luo­vu­tuk­ses­sa läh­tö­koh­ta on, että työ­suh­teis­ta joh­tu­vat oikeu­det ja vel­vol­li­suu­det siir­ty­vät liik­keen luo­vu­tuk­sen­saa­jal­le. Työ­so­pi­mus­lain mukaan kon­kurs­si­pe­sän luo­vut­taes­sa liik­keen luo­vu­tuk­sen­saa­ja ei kui­ten­kaan vas­taa ennen luo­vu­tus­ta erään­ty­neis­tä työn­te­ki­jän palk­ka- ja muis­ta työ­suh­tees­ta joh­tu­vis­ta saa­ta­vis­ta.  Poik­keuk­se­na pää­sään­nös­tä on tilan­ne, jos­sa kon­kurs­siin ase­te­tus­sa liik­kees­sä ja luo­vu­tuk­sen vas­taa­not­ta­vas­sa liik­kees­sä mää­räys­val­taa käyt­tä­vät tai ovat käyt­tä­neet samat hen­ki­löt omis­tuk­sen, sopi­muk­sen tai muun jär­jes­te­lyn perus­teel­la. Täl­löin luo­vu­tuk­sen­saa­ja vas­taa myös ennen luo­vu­tus­ta erään­ty­neis­tä saatavista.

Kon­kurs­sia­sia­mie­hen toi­mis­ton sivuil­ta löy­tyy kon­kurs­sia­siain neu­vot­te­lu­kun­nan suo­si­tus työ­suh­tei­siin liit­ty­vien vel­voit­tei­den hoi­ta­mi­ses­ta konkurssissa.

Reet­ta Riihimäki
lakimies

Artik­ke­li 4

 LAI­NAA VAI TUKEA KORO­NA­VI­RUK­SEN AIHEUT­TA­MAS­TA TULON­ME­NE­TYK­SES­TÄ? KÄSIT­TE­LY KIRJANPIDOSSA

Arvon­li­sä­ve­ron takaisinhaku

Yri­tys voi pyy­tää vuo­den 2020 tammi‑, hel­mi- ja maa­lis­kuus­sa mak­sa­mi­aan arvon­li­sä­ve­ro­ja takai­sin teke­mäl­lä mak­su­jär­jes­te­ly­pyyn­nön. Yri­tys mak­saa palau­te­tun arvon­li­sä­ve­ron myö­hem­min takai­sin Vero­hal­lin­nol­le mak­su­jär­jes­te­lyn kautta.

Pyyn­nön mak­su­jär­jes­te­lys­tä voi teh­dä Oma­Ve­ros­sa 26.5.2020 alkaen.

Jos yri­tys on jo aiem­min hake­nut mak­su­jär­jes­te­lyä ja halu­aa nyt täy­den­tää sitä arvon­li­sä­ve­ro­jen palaut­ta­mis­pyyn­nöl­lä, yri­tyk­sen pitää teh­dä uusi mak­su­jär­jes­te­ly­pyyn­tö vii­meis­tään 15.6.2020.

Kir­jan­pi­dos­sa teh­dään kir­jaus vie­raa­seen pää­omaan. Kysees­sä on lai­na, joka tulee jakaa pitkäaikaiseen/lyhtyaikaiseen velkaan.

Mak­su­jär­jes­te­lys­sä veroil­le las­ke­taan 3 pro­sen­tin vii­väs­tys­kor­ko alku­pe­räi­ses­tä erä­päi­väs­tä alkaen.

Mak­su­jär­jes­te­ly­jen nor­maa­lia alem­pi vii­väs­tys­kor­ko edel­lyt­tää väliai­kais­ta laki­muu­tos­ta, joka­tu­lee tämän het­ken tie­don valos­sa voi­maan kesäkuussa.

Kun mak­su­jär­jes­te­ly­pyyn­tö on käsi­tel­ty, yri­tys saa tie­don sii­tä, hyväk­syt­tiin­kö pyyn­tö. Jos yri­tys pyy­si arvon­li­sä­ve­ro­jen palaut­ta­mis­ta, verot palau­te­taan noin vii­kon kulut­tua hyväksymispäivästä.

Vuo­krien anteeksianto

Eräät vuo­kra­nan­ta­jat ovat anta­neet vuo­kria anteek­si, kun yri­tys­toi­min­taa ei ole ollut mah­dol­lis­ta har­joit­taa rajoi­tus­ten vuoksi.

Kir­jan­pi­toon ei tule vuo­kran anteek­si anta­mi­ses­ta kir­jaus­ta, mut­ta jos annet­tu vuo­krien alennus/poistaminen on ollut oleel­li­nen, tulee täs­tä antaa tie­to lii­te­tie­dois­sa. Kulut eivät ole ver­tai­lu­kel­poi­sia edelliseen/ tule­vaan kauteen.

Avus­tuk­set

Yleis­tu­ki

  • avus­tus­muo­tois­ta rahoitusta
  • kehit­tä­mis­toi­min­taa var­ten, tar­koi­tet­tu kat­ta­maan kiin­tei­tä kuluja
  • ei arvon­li­sä­ve­rol­lis­ta.

Kir­jan­pi­dos­sa

ELY-kes­kuk­set rahoit­ta­vat koro­na­krii­sis­sä yri­tyk­siä, jois­sa työs­ken­te­lee enin­tään vii­si hen­ki­löä. Rahoi­tus toteu­te­taan avus­tuk­se­na, jota ei tar­vit­se mak­saa takaisin.

yleis­tu­ki kir­ja­taan useim­mi­ten  lii­ke­toi­min­nan mui­hin tuottoihin.

Yleis­tu­ki on tulo­ve­ro­tuk­ses­sa vero­tet­ta­vaa tukea.

Jos erä akti­voi­daan, se pie­nen­tää pois­to­poh­jaa, eli kir­jaus taseeseen.

Busi­ness Fin­lan­din tar­joa­ma rahoi­tus on tar­koi­tet­tu Suo­mes­sa toi­mi­vil­le pk-yri­tyk­sil­le. Tuki kos­kee seu­raa­via yri­tys­muo­to­ja: oy, oyj, ay, ky, osk., joil­la on 6–250 työn­te­ki­jää ja joi­den lii­ke­toi­min­ta kär­sii koro­na­vi­rus­ti­lan­tees­ta. Rahoi­tuk­sen avul­la yri­tys voi kehit­tää uusia tuot­tei­ta tai toimintatapoja.

Busi­ness Fin­land mak­saa pro­jek­tin rahoi­tuk­sen raport­tien ja kus­tan­nus­ti­li­tys­ten perus­teel­la. Rahoi­tuk­sen saa­jan on pidet­tä­vä kir­jaa pro­jek­tin kus­tan­nuk­sis­ta. Tar­kis­ta pro­jek­ti­si rahoi­tuseh­dois­ta, mitä edel­ly­tyk­siä pro­jek­ti­seu­ran­nal­le on ase­tet­tu. Pro­jek­tin rahoi­tus mak­se­taan pää­sään­töi­ses­ti vas­ta kus­tan­nus­ten toteu­tu­mi­sen jäl­keen. Kir­jaus teh­dään kir­jan­pi­dos­sa lii­ke­toi­min­nan mui­hin tuottoihin.

Jois­sa­kin rahoi­tus­pal­ve­luis­sa osa de mini­mis ‑rahoi­tuk­ses­ta sekä tut­ki­mus- ja kehi­tys­lai­nan ensim­mäi­nen erä voi­daan mak­saa ennak­ko­na. Kir­jaus teh­dään kir­jan­pi­dos­sa saa­tui­hin ennakoihin.

Eri­tyis­tu­ki

  • pal­ve­lui­den jat­ku­vuu­teen saa­ta­vaa tukea
  • esi­mer­kik­si hin­nan­alen­nus, hin­nan suu­ruu­teen vaikuttava
  • arvon­li­sä­ve­rol­lis­ta (AVL 79 §).

Kir­jan­pi­dos­sa kir­jaus teh­dään lii­ke­toi­min­nan mui­hin tuottoihin.

Eri­tyis­tu­ki on tulo­ve­ro­tuk­ses­sa vero­tet­ta­vaa tukea.

Yrit­tä­jän työttömyysturva

Yrit­tä­jä voi saa­da työ­mark­ki­na­tu­kea ajal­ta 16.3.–30.6.2020, mikä­li yri­tys­toi­min­ta on päät­ty­nyt joko koko­naan tai muut­tu­nut sivu­toi­mi­sek­si tai sii­tä saa­ta­vat kuu­kausi­tu­lot ovat las­ke­neet alle 1 089,67 euron.

Yrit­tä­jän on ilmoit­tu­dut­ta­va TE-toimistoon.

Kir­jan­pi­to

Jos työ­mark­ki­na­tu­ki on mak­set­tu yri­tyk­sen pank­ki­ti­lil­le, se kir­ja­taan kir­jan­pi­dos­sa joko yksi­tyis­si­joi­tuk­se­na oman pää­oman lisäyk­sek­si tai velak­si omis­ta­jay­rit­tä­jäl­le. Elin­kei­non­har­joit­ta­jal­la se käsi­tel­lään aina yksityissijoituksena.

Tulo­ve­ro­tuk­ses­sa työ­mark­ki­na­tu­ki on yrit­tä­jän hen­ki­lö­koh­tais­ta tuloa, jos­ta Kela toi­mit­taa enna­kon­pi­dä­tyk­sen mak­su­het­kel­lä.

Elä­ke­va­kuu­tus­mak­sut

TyEL-mak­su­ja on alen­net­tu väliai­kai­ses­ti 2,6 pro­sent­tiyk­si­köl­lä ajal­la 1.5.–31.12.2020.

Alen­nuk­sen vai­ku­tus kom­pen­soi­daan koko­naan korot­ta­mal­la työ­nan­ta­jan mak­sua tila­päi­ses­ti vuo­si­na 2022–2025.

Kir­jan­pi­dos­sa elä­ke­va­kuu­tus­mak­sut kir­ja­taan todel­li­sen alen­ne­tun mak­su­pro­sen­tin mukaan.

Tei­ja Kerbs
Kir­jan­pi­don asiantuntija

Elin­kei­noe­lä­män liikennehankelistaus
Mer­vi Sil­lan­pää-Jaa­ti­ses­ta kauppaneuvos

Kategoriassa: tiedotus

Lue toi­min­nas­tam­me

Etelä-Karjalan elinkeinostrategia 2024

Toiminta- ja vaikuttamissuunnitelma 2025

Keskuskauppakamarin ansiomerkit

Keskuskauppakamari
  • Email
  • Facebook
  • Flickr
  • LinkedIn
  • Phone
  • YouTube

: +358 40 351 8480
: ekarjala@kauppakamari.fi

© 2025 · Etelä-Karjalan kauppakamari · Raatimiehenkatu 20 A, 53100 Lappeenranta

rekisteriseloste · käyttöehdot · tietosuojaseloste · evästekäytännöt
Käytämme evästeitä sivuston käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Hyväksymällä tämän sivusto toimii kaikilla päätelaitteilla - vaakaan tai pystyyn. Klikkaamalla “OK”, sallit myös keksien käytön ja sivuston sujuvan toiminnan.OKEn hyväksyEvästekäytännöt