Asian­tun­ti­ja-artik­ke­lit 16.12.2021

Asian­tun­ti­ja-artik­ke­lit 16.12.2021

Artik­ke­li 1
Per­he­va­paa­uu­dis­tus – mit­kä ovat kes­kei­set muutokset?

Artik­ke­li 2
Mikä on asia­kir­ja-auk­ko sopimuksessa?

Artik­ke­li 1

Per­he­va­paa­uu­dis­tus – mit­kä ovat kes­kei­set muutokset?

Per­he­va­paa­uu­dis­tus on tulos­sa voi­maan 1.8.2022 ja uusia sään­nök­siä sovel­le­taan pää­sään­töi­ses­ti sil­loin, kun lap­sen las­ket­tu syn­ty­mä­ai­ka on 4.9.2022 tai sen jäl­keen. Äitiys­va­paa ja isyys­va­paa pois­tu­vat, ja tilal­le tule­vat ras­kaus­va­paa sekä kiin­tiöt van­hem­pain­va­paa­seen. Lisäk­si työ­so­pi­mus­la­kiin tulee uusi omaishoitovapaa.

Ras­kaus­va­paa

Ras­kaus­va­paan kes­to on sidot­tu sai­raus­va­kuu­tus­lain mukai­seen ras­kaus­ra­ha­kau­teen. Ras­kaa­na ole­val­la työn­te­ki­jäl­lä on oikeus 40 arki­päi­vän pitui­seen yhden­jak­soi­seen ras­kaus­va­paa­seen, joka alkaa aikai­sin­taan 30 arki­päi­vää ennen las­ket­tua syn­ny­ty­sai­kaa. Työ­nan­ta­ja ja työn­te­ki­jä voi­vat sopia, että työn­te­ki­jä aloit­taa ras­kaus­va­paan myö­hem­min, kui­ten­kin vii­meis­tään 14 arki­päi­vää ennen las­ket­tua syn­ny­ty­sai­kaa. Arki­päi­vil­lä tar­koi­te­taan mui­ta päi­viä kuin sun­nun­tai­ta ja arki­py­hiä. Työn­te­ko on kiel­let­ty kak­si viik­koa ennen las­ket­tua aikaa ja kak­si viik­koa synnytyksestä.

Ras­kaus­va­paa on työ­so­pi­mus­lain mukaan pal­ka­ton­ta, ja pal­kan­mak­su­vel­vol­li­suus perus­tuu tule­viin työehtosopimusmääräyksiin.

Van­hem­pain­va­paa

Työn­te­ki­jäl­lä on oikeus saa­da vapaak­si työs­tä sai­raus­va­kuu­tus­lain mukai­set van­hem­pain­ra­ha­päi­vät. Van­hem­pain­va­paa­seen on pää­sään­töi­ses­ti oikeus las­ta hoi­ta­val­la van­hem­mal­la, joka on lap­sen huol­ta­ja. Van­hem­pain­va­paan pituus on yhteen­sä 320 arki­päi­vää. Jos lap­sel­la on kak­si van­hem­paa, kum­mal­la­kin on oikeus enin­tään 160 arki­päi­vään. Van­hem­pi voi halu­tes­saan luo­vut­taa omas­ta osuu­des­taan enin­tään 63 arki­päi­vää toi­sel­le van­hem­mal­le tai muul­le huol­ta­jal­le, avio- tai avo­puo­li­sol­leen tai lap­sen toi­sen van­hem­man puo­li­sol­le. Jos useam­pia lap­sia syn­tyy tai adop­toi­daan ker­ral­la, van­hem­pain­va­paa­seen saa toi­ses­ta lap­ses­ta läh­tien 84 arki­päi­vän piden­nyk­sen. Kun van­hem­pia on kak­si, piden­nyk­ses­tä voi luo­vut­taa koko oman osuu­ten­sa eli 42 arkipäivää.

Van­hem­pain­va­paa on pidet­tä­vä, ennen kuin lap­si täyt­tää kak­si vuot­ta tai adop­tio­lap­sen hoi­toon otta­mi­ses­ta on kulu­nut kak­si vuot­ta. Van­hem­pain­va­paan voi pitää enin­tään nel­jäs­sä vähin­tään 12 arki­päi­vän jak­sos­sa, ellei työ­nan­ta­jan kans­sa toi­sin sovita.

Työ­nan­ta­ja ja työn­te­ki­jä voi­vat sopia osit­tai­ses­ta van­hem­pain­va­paas­ta. Jos työ­nan­ta­ja kiel­täy­tyy osa-aika­työs­tä, sen on perus­tel­ta­va kiel­täy­ty­mi­sen­sä kir­jal­li­ses­ti koh­tuul­li­sen ajan kulues­sa työn­te­ki­jän pyynnöstä.

Van­hem­pain­va­paa on työ­so­pi­mus­lain mukaan pal­ka­ton­ta, ja pal­kan­mak­su­vel­vol­li­suus perus­tuu tule­viin työehtosopimusmääräyksiin.

Vuo­si­lo­ma­lain mukais­ta työs­sä­olon verois­ta aikaa on yhteen­sä enin­tään 160 ras­kaus- ja van­hem­pain­va­paa­päi­vää tai van­hem­pain­va­paa­päi­vää yhtä syn­ny­tys­ker­taa tai adop­tio­ta koh­den, eli vuo­si­lo­maa ker­tyy noin kuu­del­ta kuu­kau­del­ta sii­tä riip­puen, mil­lai­sis­sa osis­sa van­hem­pain­va­paa­ta pidetään.

Omais­hoi­to­va­paa

Työn­te­ki­jäl­lä on oikeus saa­da kalen­te­ri­vuo­den aika­na enin­tään vii­si kalen­te­ri­päi­vää omais­hoi­to­va­paa­ta. Vapaa­ta voi saa­da hen­ki­lö­koh­tai­sen avun tai tuen tar­joa­mi­sek­si omai­sel­le tai työn­te­ki­jän kans­sa samas­sa talou­des­sa asu­val­le lähei­sel­le. Vapaa edel­lyt­tää, että omai­nen tai muu lähei­nen tar­vit­see työn­te­ki­jän väli­tön­tä läs­nä­oloa edel­lyt­tä­vää mer­kit­tä­vää avus­ta­mis­ta tai tukea toi­min­ta­ky­kyä huo­mat­ta­vas­ti alen­ta­neen vaka­van sai­rau­den tai vaka­van vam­man vuok­si. Vapaa­ta voi saa­da myös mai­ni­tun hen­ki­lön saat­to­hoi­toon osal­lis­tu­mi­sen vuoksi.

Omai­sel­la tar­koi­te­taan työn­te­ki­jän las­ta, van­hem­paa, avio- tai avo­puo­li­soa tai työn­te­ki­jän kans­sa rekis­te­röi­dys­sä pari­suh­tees­sa ole­vaa hen­ki­löä. Muu samas­sa talou­des­sa per­heen­omai­sis­sa olo­suh­teis­sa asu­va lähei­nen voi olla esi­mer­kik­si puo­li­son lapsi.

Työ­so­pi­mus­lain mukaan omais­hoi­to­va­paa on pal­ka­ton­ta, ja mah­dol­li­nen pal­kan­mak­su­vel­vol­li­suus perus­tuu tule­viin työ­eh­to­so­pi­mus­mää­räyk­siin. Omais­hoi­to­va­paa on vuo­si­lo­ma­lain mukaan työs­sä­olon verois­ta aikaa.

Laki­mies Kati Mattinen
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

Artik­ke­li 2

Mikä on asia­kir­ja-auk­ko sopimuksessa?

Asia­kir­ja-auk­ko ter­mi­nä voi tun­tua hie­man kum­mal­li­sel­ta mut­ta lähes joka sopi­muk­seen nii­tä jää. Sil­lä tar­koi­te­taan sitä, että sopi­muk­ses­sa voi jää­dä jokin kaup­pa­suh­tee­seen liit­ty­vä asia koko­naan kir­jaa­mat­ta tai se sovi­taan epä­sel­väs­ti.  Sopi­mi­sen puu­te voi joh­tua vahin­gos­ta, tai jos­kus jopa tar­koi­tuk­sel­li­ses­ta menet­te­lys­tä. Osaa­vam­pi sopi­mus­puo­li voi näh­dä etu­naan sen, että jokin asia jäte­tään sopi­mat­ta. Sopi­mus alkaa myös aina käy­tän­nön­va­rai­ses­ti muut­tu­maan mel­ko pian sopi­muk­sen teon jäl­keen ja näi­tä asioi­ta jää usein kir­jaa­mat­ta sopi­muk­seen muutoksina.

Aukon täyt­tä­mi­seen on ole­mas­sa rat­kai­su­kei­no­ja. Ensin­nä auk­koa voi­daan alkaa täyt­tä­mään tul­kit­se­mal­la sopi­mus­ta. Tar­koi­tuk­se­na on sel­vit­tää mitä sopi­ja­puo­let ovat tavoi­tel­leet sopi­muk­sel­la. Pyri­tään löy­tä­mään osa­puol­ten yhtei­nen tah­to ja tar­koi­tus. Kan­nat­taa siten kiin­nit­tää huo­mio­ta sopi­mus­ta teh­des­sä koh­taan ”sopi­muk­sen tar­koi­tus”. Voi­daan myös pala­ta sopi­mus­neu­vot­te­lui­hin ja sii­tä ole­mas­sa ole­vaan doku­men­taa­tioon; esi­mer­kik­si käy­tyyn säh­kö­pos­ti­kir­jeen­vaih­toon tai teh­tyi­hin muis­tioi­hin. Täs­tä syys­tä kan­nat­taa olla tark­ka jo sopi­mus­neu­vot­te­lu­vai­hees­sa esi­tet­tä­vän mate­ri­aa­lin suh­teen. Tuo­tet­ta saa kaup­pi­aal­li­ses­ti kehua mut­ta fak­to­jen on olta­va tot­ta. Rat­kai­su voi löy­tyä myös tul­kit­se­mal­la sopi­muk­sen sana­muo­toa tai käy­tet­tyä ammattisanastoa.

Mui­ta­kin peri­aat­tei­ta tul­kit­se­mi­seen löy­tyy. Ajal­li­ses­ti myö­hem­min sovit­tu kumo­aa yleen­sä aiem­min sovi­tun. Epä­sel­vää ehto-koh­taa tul­ki­taan yleen­sä sen laa­ti­neen vahin­gok­si. Eri­tyi­seh­to kumo­aa ylei­sem­män ehdon. Vas­tuun­ra­joi­tus­lausek­kei­ta tul­ki­taan sup­peas­ti.  Yli­pää­tään sopi­mus­ta pyri­tään tul­kit­se­maan siten että se säi­lyy voimassa.

Sopi­muk­seen jää­nyt­tä auk­koa voi­daan täy­den­tää myös ulko­puo­li­sel­la aineis­tol­la; kuten lain­sään­nök­sel­lä tai vakiin­tu­neel­la kaup­pa­ta­val­la. Läh­teet joi­den avul­la sopi­mus­ta voi­daan täy­den­tää ase­te­taan yleen­sä seu­raa­vaan järjestykseen;

1. Pakot­ta­va lain­sää­dän­tö (jota on sopi­mus­asiois­sa vähän)
2. Sopi­muk­sen ehdot ja sen liit­teet (esi­mer­kik­si ylei­set sopimusehdot)
3. Kaup­pa­ta­pa ja osa­puol­ten omak­su­ma käytäntö
4. Tah­don­val­tai­set lain­sää­dök­set (jois­ta osa­puo­let voi­vat sopia toi­sin; esi­mer­kik­si kauppalaki)

Esi­mer­kik­si tava­ra­kau­pas­sa ja usein pal­ve­luso­pi­muk­sis­sa­kin tul­kin­taa jou­du­taan teke­mään kaup­pa­lain (joko kan­sal­li­sen tai kan­sain­vä­li­sen kaup­pa­lain) sekä oikeus­toi­mi­lain avul­la. Sopi­mus­puo­lel­le voi toi­si­naan tul­la yllä­tyk­se­nä mihin rat­kai­suun asias­sa jou­du­taan lain perusteella.

Asia­kir­ja-auk­ko­ja voi yrit­tää vält­tää seu­raa­vil­la muis­ti­sään­nöil­lä.  Sekä toi­mi­tuk­sen että mak­sun osal­ta sopi­muk­seen kir­ja­taan koh­dat mitä, mis­sä, mil­loin, miten ja lisäk­si sank­tio, mikä­li sopi­mus­ta ei täy­te­tä. Lisäk­si sopi­mus­koh­tiin kir­ja­taan myös kum­pi osa­puo­li hoi­taa ja kum­man vas­tuul­la sekä kus­tan­nuk­sel­la asia hoi­de­taan. Edel­leen sopi­muk­ses­sa voi­daan tode­ta, että mikä­li sopi­muk­ses­sa ei ole otet­tu kan­taa tar­peel­li­seen ehtoon, sovel­le­taan oheen lii­tet­ty­jä ylei­siä sopimusehtoja.

Joh­ta­ja Mar­ko Silen
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari