ETE­LÄ-KAR­JA­LAN KAUPPAKAMARI

eJä­sen­kir­je 22.5.2017

ASIAN­TUN­TI­JA-ARTIK­KE­LIT

Vero­asian­tun­ti­ja Juk­ka Koivumäki
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

Kiin­teis­tön käsi­te muut­tui arvonlisäverotuksessa

Arvon­li­sä­ve­ro­tuk­sen kiin­teis­töä kos­ke­vaa mää­ri­tel­mää on halut­tu yhden­mu­kais­taa. Täl­lä on halut­tu var­mis­taa kiin­teis­töön koh­dis­tu­vien pal­ve­lu­jen verot­ta­mi­nen samal­la taval­la EU:n alu­eel­la. Euroo­pan unio­nin neu­vos­ton täy­tän­töön­pa­noa­se­tuk­sen muu­tok­sel­la on kiin­teis­tön mää­ri­tel­mää tar­ken­net­tu. Kos­ka kysees­sä on neu­vos­ton ase­tus, se on suo­raan Suo­mea vel­voit­ta­vaa lain­sää­dän­töä. Suo­men arvon­li­sä­ve­ro­lais­ta on pois­tet­tu kiin­teis­töä kos­ke­va mää­ri­tel­mä ja vii­tat­tu vain tähän annet­tuun ase­tuk­seen. Tämä kiin­teis­tön mää­ri­tel­män muu­tos kos­kee vain arvon­li­sä­ve­ro­tus­ta, ei mui­ta verolajeja.

Muu­tos kiin­teis­tön määritelmään

Kiin­teis­tön mää­ri­tel­mäs­sä muu­tos kos­kee tiet­ty­jä pysy­väs­ti asen­net­tu­ja konei­ta ja lait­tei­ta jot­ka ovat muka­na kiin­teis­töl­lä har­joi­tet­ta­vas­sa eri­tyi­ses­sä toi­min­nas­sa, esi­mer­kik­si tuo­tan­to­toi­min­nas­sa. Ase­tuk­sen sana­muo­don mukaan kiin­teis­tö­nä pidetään:

• osaa, lai­tet­ta tai konet­ta, joka on asen­net­tu pysy­väs­ti raken­nuk­seen tai raken­nel­maan ja jota ei voi­da siir­tää tuhoa­mat­ta tai muut­ta­mat­ta raken­nus­ta tai rakennelmaa.

Muu­tok­sen jäl­keen osa tuo­tan­nol­li­ses­sa ja kau­pal­li­ses­sa tai muus­sa yri­tys­toi­min­nan käy­tös­sä ole­vis­ta osis­ta, koneis­ta ja lait­teis­ta ovat kiin­teis­töä. Edel­ly­tyk­se­nä on, että kone tai lai­te on ase­tet­tu pysy­väs­ti. Pysy­väs­ti asen­ta­mi­sel­la tar­koi­te­taan, että jos tämä kone tai lai­te pois­tet­tai­siin tai siir­ret­täi­siin raken­nuk­ses­ta, niin sitä ei voi­tai­si teh­dä raken­nus­ta osak­si tai koko­naan tuhoa­mat­ta tai muut­ta­mat­ta. Vähäi­sen vahin­gon aiheu­tu­mi­nen ei vie­lä rii­tä, vaan vahin­gon on olta­va vaka­vaa tai fyy­si­sen muu­tok­sen huo­mat­ta­vaa. Sei­nään tai kat­toon jää­neet reiät on help­po peit­tää, joten ne vahin­got ovat vain vähäi­siä. Jos kat­toa jou­du­taan nos­ta­maan tai irrot­ta­maan tai sei­nää jou­du­taan pur­ka­maan, niin sil­loin muu­tos tai vahin­ko on riit­tä­vä sään­nök­sen sovel­ta­mi­sel­le. Jos ovi­auk­ko­ja jou­dut­tai­siin suu­ren­ta­maan, niin sil­loin vahin­ko oli­si myös riit­tä­vän iso.

Mihin muu­tos vaikuttaa

Kiin­teis­tön luo­vu­tuk­set ovat vero­va­pai­ta. Jos uuden mää­ri­tel­män kri­tee­rit täyt­tä­vä kone tai lai­te myy­dään kiin­teis­tön yhtey­des­sä, koko myyn­ti­hin­ta on vero­va­paa. Vero­va­paa­na kiin­teis­tön myyn­ti­nä käsi­tel­lään myös näi­den konei­den ja lait­tei­den osuus. Jos myy­dään pelk­kä kri­tee­rit täyt­tä­vä kone tai lai­te, se on kui­ten­kin arvon­li­sä­ve­ron alai­nen myyn­ti. Mui­den konei­den ja lait­tei­den myyn­ti on aina vero­na­lais­ta, vaik­ka ne myy­täi­siin kiin­teis­tön vero­va­paan myyn­nin yhteydessä.

Raken­ta­mis­pal­ve­lun oman käy­tön vero laa­je­nee näi­hin konei­siin. Samoin kiin­teis­töin­ves­toin­tien tar­kis­tus­me­net­te­ly laa­je­nee näi­hin konei­siin ja lait­tei­siin, joi­hin tämä uusi kiin­teis­tön mää­ri­tel­mä soveltuu.

Pal­ve­lu­jen myyn­ti­maa­sään­nös­ten mukaan kiin­teis­töön koh­dis­tu­vat pal­ve­lut on myy­ty sii­nä maas­sa mis­sä kiin­teis­tö sijait­see. Val­tioil­la on oikeus vali­ta, sovel­taa­ko se kiin­teis­töön koh­dis­tu­viin pal­ve­lui­hin kään­net­tyä vero­tus­ta. Jos suo­ma­lai­nen yhtiö menee kor­jaa­maan ulko­mail­le täl­lais­ta konet­ta tai lai­tet­ta, joka on sään­nös­ten mukaan osa kiin­teis­töä, tulee aina tar­kas­taa kysei­sen val­tion lain­sää­dän­nös­tä, sovel­tuu­ko kään­net­ty vero­tus. Jos kään­net­ty vero­tus ei kysei­ses­sä maas­sa sovel­lu kiin­teis­töön koh­dis­tu­vaan pal­ve­luun, suo­ma­lai­nen yhtiö jou­tuu rekis­te­röi­ty­mään kysei­seen maa­han arvon­li­sä­ve­ro­vel­vol­li­sek­si esi­mer­kik­si kokoon­pa­no­lin­jan kor­jauk­sen joh­dos­ta. Suo­mi sovel­taa kään­net­tyä vero­tus­ta kiin­teis­töi­hin koh­dis­tu­viin palveluihin.

Mihin muu­tok­sel­la ei ole vaikutusta

Kaik­kien konei­den ja lait­tei­den vuo­kraus raken­nuk­sen muka­na on edel­leen­kin vero­na­lais­ta, vaik­ka itse raken­nuk­sen tai kiin­teis­tön vuo­kraus oli­si­kin vero­ton­ta. Suo­mes­sa raken­ta­mis­pal­ve­lun kään­net­tyä vero­tus­ta ei sovel­le­ta täl­lai­seen eri­tyis­tä toi­min­taa pal­ve­le­vaan konee­seen tai lait­tee­seen, joka uuden mää­ri­tel­män mukaan on osa kiin­teis­töä. Kiin­teis­tön­hal­lin­ta­pal­ve­lun oman käy­tön vero­tus ei tule kos­ke­maan näi­tä konei­ta ja laitteita.

Kiin­teis­tön uusi mää­ri­tel­mä ei laa­jen­na raken­ta­mis­pal­ve­lun tilaa­jan tie­don­an­to­vel­vol­li­suut­ta kiin­teis­töl­lä har­joi­tet­ta­vaa eri­tyis­tä toi­min­taa pal­ve­le­viin konei­siin, lait­tei­siin tai kalus­tei­siin koh­dis­tu­viin palveluihin.

 

Laki­mies Reet­ta Riihimäki

Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

Nol­la­tun­ti­so­pi­mus­ten peli­sään­tö­jä valmistellaan 

Hal­li­tuk­sen puo­li­vä­li­rii­hes­sä lin­jat­tiin ylei­siä peri­aat­tei­ta niin sanot­tu­jen nol­la­tun­ti­so­pi­mus­ten käy­töl­le. Kyse on työ­so­pi­muk­ses­ta, jos­sa työn­te­ki­jän työ­ai­ka on sovit­tu vaih­te­le­vak­si, esi­mer­kik­si 0–40 tun­tia viikossa.

Hal­li­tus val­mis­te­lee laki­muu­tok­sia, joil­la sään­nel­täi­siin vaih­te­le­van työ­ajan sopi­mus­ten käyt­töä ja nii­hin liit­ty­viä työ­suh­teen ehtoja.

Tar­koi­tuk­se­na on sään­nel­lä sopi­mus­ten oike­aa käyt­tö­alaa niin, ettei kysei­siä sopi­muk­sia käy­te­tä muu­ta kuin sil­loin, kun sopi­muk­sen teke­mi­sel­le on hyväk­syt­tä­vä tar­ve. Perus­te voi­si olla työ­voi­ma­tar­peen enna­koi­mat­to­muu­des­ta, epä­sään­nöl­li­syy­des­tä tai osa­puol­ten yhtei­ses­tä tar­pees­ta johtuva.

Sään­te­lyn tar­ken­ta­mi­sel­la ei ole tar­koi­tus estää vaih­te­le­van työ­ajan sopi­muk­sen teke­mis­tä sil­loin, kun työ­voi­man tar­ve vaih­te­lee enna­koi­mat­to­mas­ti tai työ­ai­ka on osa­puol­ten tah­don mukai­nen. Hal­li­tus aikoo rajoit­taa lisä­työ­suos­tu­muk­sen käyt­töä nol­la­tun­ti­so­pi­muk­sis­sa niin, että suos­tu­mus lisä­työ­hön voi­tai­siin antaa vain raja­tuk­si ajaksi.

Nykyi­sel­lään työ­ai­ka­la­ki mah­dol­lis­taa lisä­työ­suos­tu­muk­sen anta­mi­sen työ­so­pi­muk­ses­sa, jol­loin työn­te­ki­jä on vel­vol­li­nen otta­maan vas­taan lisä­työ­tä ja voi kiel­täy­tyä sii­tä vain perus­tel­lus­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta syys­tä työ­vuo­ro­luet­te­loon mer­kit­tyi­nä vapaapäivinään.

Työ­nan­ta­jal­la on työ­so­pi­mus­lain nojal­la vel­vol­li­suus antaa työn­te­ki­jäl­le sel­vi­tys työn­teon kes­kei­sis­tä ehdois­ta. Käy­tän­nös­sä tämä sel­vi­tys anne­taan yleen­sä työ­so­pi­muk­sen muodossa.

Hal­li­tus val­mis­te­lee sel­vi­tys­vel­vol­li­suu­teen lisäys­tä, jon­ka mukaan työ­nan­ta­jan tuli­si antaa tie­to vaih­te­le­van työ­ajan käy­tön syis­tä ja arvio tar­jot­ta­van työn enna­koi­dus­ta mää­räs­tä. Mikä­li tar­jo­tun työn mää­rä myö­hem­min poik­ke­ai­si anne­tus­ta arviois­ta, tuli­si antaa uusi arvio.

Lisäk­si hal­li­tus val­mis­te­lee muu­tok­set, joil­la tur­va­taan vaih­te­le­van työ­ajan pii­ris­sä ole­van työn­te­ki­jän oikeus sai­rausa­jan sekä irti­sa­no­mi­sa­jan palkkaan.

Muu­ta ajan­koh­tais­ta työlainsäädännössä

Työ­nan­ta­jan tie­do­tus­vel­vol­li­suu­det työ­voi­maa vähennettäessä

Työ­nan­ta­jal­la ei enää ole työ­so­pi­mus­lain perus­teel­la vel­vol­li­suut­ta ilmoit­taa työ­voi­ma­vi­ran­omai­sel­le vähin­tään 10 työn­te­ki­jän lomaut­ta­mi­ses­ta tai irti­sa­no­mi­ses­ta tuo­tan­nol­li­sin ja talou­del­li­sin perustein.

Työ­nan­ta­jan vel­vol­li­suus sel­vit­tää tuo­tan­nol­li­sin ja talou­del­li­sin perus­tein irti­sa­not­ta­val­le työn­te­ki­jäl­le työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tos­ta saa­ta­vat työ­voi­ma­pal­ve­lut on niin ikään pois­tet­tu. Nämä työ­so­pi­mus­lain muu­tok­set kos­ke­vat lähin­nä pie­niä yri­tyk­siä, niil­lä ei ole vai­ku­tus­ta yhteis­toi­min­ta­lain mukai­siin vel­vol­li­suuk­siin, jot­ka säi­ly­vät ennal­laan. Muu­tok­set tuli­vat voi­maan 1.5.2017.

Oikeus isyys- ja vanhempainvapaaseen

Avio­liit­to­lain uudis­ta­mi­sen vuok­si sai­raus­va­kuu­tus­la­kiin on teh­ty muu­tok­sia liit­tyen van­hem­pain­päi­vä­ra­ha­oi­keuk­siin per­heis­sä, jois­sa lap­sen van­hem­mat ovat samaa sukupuolta.

Muu­tos­ten myö­tä lap­sen hoi­dos­ta vas­taa­val­la isäl­lä on oikeus isyys- ja van­hem­pain­ra­haan, vaik­ka lap­sen äiti ja isä eivät elä yhtei­ses­sä talou­des­sa avio- tai avoliitossa.

Oikeus van­hem­pain­ra­haan alkaa ajan­koh­das­ta, jona isä ottaa lap­sen hoi­toon­sa. Siten isäl­lä on oikeus van­hem­pain­ra­haan jo äitiys­ra­ha­kau­den aika­na, mikä­li hän ottaa lap­sen hoi­toon­sa jo täl­löin. Uusia sään­nök­siä sovel­le­taan, jos isä on otta­nut lap­sen hoi­toon­sa 1.3.2017 tai myöhemmin.

Äidin avio- tai avo­puo­li­sol­la on oikeus van­hem­pain- ja isyys­ra­haan samoin perus­tein riip­pu­mat­ta sii­tä, onko puo­li­so mies vai nainen.

Uusia sään­nök­siä sovel­le­taan, jos lap­ses­ta mak­set­ta­va van­hem­pain­päi­vä­ra­ha­kausi on alka­nut 1.3.2017 tai myöhemmin.

 

Joh­ta­ja Mar­ko Silen

Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

Mitä ovat ylei­set sopi­museh­dot (YSE:t) ja mis­tä nii­tä saa ?

Ylei­siä sopi­museh­to­ja eli ns. vakio­so­pi­muk­sia on laa­dit­tu useal­le alal­le hel­pot­ta­maan sopi­muk­sen tekoa. Aja­tuk­se­na on, että sopi­mus­puo­let sopi­vat eril­li­sel­lä sopi­muk­sel­la tär­keim­mät toi­mi­tuk­seen liit­ty­vät sei­kat; kuten hin­nan, toi­mi­tusa­jan, laa­dun jne. ja viit­taa­vat mui­den kaup­paan liit­ty­vien ehto­jen osal­ta alan ylei­siin tai yri­tys­koh­tai­siin sopi­museh­toi­hin. Yleen­sä ehdot on rää­tä­löi­ty tie­tyn alan eri­tyis­tar­pei­den mukai­ses­ti jon­kin toi­mia­la­jär­jes­tön toimesta.

Yleis­ten sopi­museh­to­jen laa­ti­mi­nen on näh­ty tar­peel­li­sek­si sen takia että lain­sää­dän­nös­tä ei ole usein saa­ta­vis­sa riit­tä­vän yksi­tyis­koh­tai­sia menet­te­ly­oh­jei­ta kau­pan eri tilan­tei­siin. Ehdois­sa voi­daan sopia myös vas­tui­den jakau­tu­mi­ses­ta lain­sää­dän­nös­tä tai oikeus­käy­tän­nös­tä poik­kea­val­la taval­la. Sekä kan­sal­li­nen että kan­sain­vä­li­nen kaup­pa­la­ki ovat ns. tah­don­val­tais­ta oikeut­ta eli yri­tyk­set voi­vat sopia sii­tä poikkeavasti.

Yleis­ten sopi­museh­to­jen tar­ve koros­tuu kan­sain­vä­li­ses­sä kau­pas­sa, jos­sa sopi­mus­kump­pa­nien koti­mai­den eri­lai­set oikeus­jär­jes­tyk­set voi­vat tuot­taa ongelmia.

Ylei­set sopi­museh­dot on ero­tet­ta­va mal­li­so­pi­muk­sis­ta. Mal­li­so­pi­muk­set ovat itse­näi­siä sopi­mus­poh­jia, joi­ta täyt­tä­mäl­lä tai muok­kaa­mal­la voi­daan teh­dä sopimus.

Käy­tet­täes­sä ylei­siä sopi­museh­to­ja on huo­leh­dit­ta­va nii­den liit­tä­mi­ses­tä tar­jouk­seen tai sopi­muk­seen – joko lii­te­tie­dos­to­na tai fyy­si­ses­ti print­ti­so­pi­muk­sen liit­teek­si. Vähin­tään  sopi­mus­kump­pa­nil­la on olta­va mah­dol­li­suus tutus­tua nii­hin sopi­muk­sen teko­ti­lan­tees­sa. Muus­sa tapauk­ses­sa ne eivät tule sopi­muk­sen osaksi.

Seu­raa­vas­sa esi­merk­ke­jä ylei­ses­ti käy­te­tyis­tä sopi­museh­dois­ta ja nii­den myyjistä:

IT 2015  ehdot ovat tie­to­tek­niik­ka-alan ylei­set sopi­museh­dot. Nii­tä myy Tek­no­lo­giain­fo (Tek­no­lo­gia­teol­li­suus ry.): www.teknologiainfo.net. Kaup­pa­ka­ma­ri­kau­pas­sa on myyn­nis­sä nii­den kom­men­taa­ri­kir­ja. www.kauppakamarikauppa.fi

NL‑, NLM- , NR ja NU-ehdot ovat Poh­jois­mais­ten tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den jär­jes­tö­jen ehto­ja kone-ja lai­te toi­mi­tuk­siin, asen­nuk­siin sekä huol­toi­hin. www.teknologiainfo.net

MET 03 ovat ali­han­kin­nan ylei­set sopi­museh­dot. www.teknologiainfo.net

Orga­li­me-ehdot ovat NL-ehto­ja vas­taa­vat euroop­pa­lai­set ehdot kan­sain­vä­li­siin toi­mi­tuk­siin. http://licensing.orgalime.org tai  www.teknologiainfo.net

ECE 188-ehdot ovat edel­li­sen kal­tai­set YK:n Euroo­pan talous­ko­mis­sion (ECE) laa­ti­mat ehdot. www.teknologiainfo.net

KSE 2013-ehdot ovat kon­sult­ti­toi­min­nas­sa (mm. raken­ta­mi­nen) käy­te­tyt ylei­set sopi­museh­dot. Nii­tä myy Raken­nus­tie­to­kaup­pa. www.rakennustietokauppa.fi

YSE 1998-ehdot ovat raken­ta­mi­sen ylei­set sopi­museh­dot. www.rakennustietokauppa.fi. Kaup­pa­ka­ma­ri­kau­pas­sa on myyn­nis­sä nii­den kom­men­taa­ri­kir­ja. www.kauppakamarikauppa.fi

TK-ehdot ovat tek­ni­sen kau­pan myyn­tieh­to­ja. Nii­tä myy Tek­ni­sen Kau­pan Liit­to. http://www.tekninen.fi/jasenyys/yleiset-sopimusehdot/

YSE KL2004-ehdot ovat Talous­hal­lin­to­lii­ton tili­toi­mis­to­pal­ve­lui­hin laa­ti­mat ehdot. www.taloushallintoliitto.fi

Kulut­ta­ja-asia­mies (KKV) on ollut neu­vot­te­le­mas­sa useil­le aloil­le kulut­ta­ja­kaup­paan ehtoja.

http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Ostaminen-myyminen-ja-sopimukset/sopimukset/vakiosopimusehdot/