Asian­tun­ti­ja-artik­ke­lit eJä­sen­kir­je 18.9.2020

Asian­tun­ti­ja-artik­ke­lit eJä­sen­kir­je 18.9.2020

Artik­ke­li 1: Työ­nan­ta­ja­vel­voit­teet konkurssissa

Artik­ke­li 2: Lai­naa vai tukea koro­na­vi­ruk­sen aiheut­ta­mas­ta tulon­me­ne­tyk­ses­tä – käsit­te­ly kirjanpidossa

Artik­ke­li 3: Sait­ko vir­heel­li­sen vero­tus­pää­tök­sen? – Näin haet sii­hen muutosta

Artik­ke­li 4: Etä­työ­käy­tän­nöis­tä sopiminen

Artik­ke­li 1

Työ­nan­ta­ja­vel­voit­teet konkurssissa

Työ­nan­ta­jan kon­kurs­si on työ­so­pi­mus­lais­sa erik­seen sää­det­ty irti­sa­no­mis­pe­rus­te. Kon­kurs­si­ti­lan­tees­sa sekä kon­kurs­si­pe­sä että työn­te­ki­jä voi­vat irti­sa­noa työ­so­pi­muk­sen 14 päi­vän irti­sa­no­mi­sai­kaa nou­dat­taen. Irti­sa­no­mis­pe­rus­teek­si riit­tää työ­nan­ta­jan aset­ta­mi­nen kon­kurs­siin, eikä mui­ta perus­tei­ta edel­ly­te­tä. Työ­so­pi­mus­ten irti­sa­no­mi­nen kon­kurs­siin vedo­ten on mah­dol­lis­ta kon­kurs­siin aset­ta­mis­het­kes­tä lukien. Pesän­hoi­ta­jan on yleen­sä jär­ke­vää suo­rit­taa irti­sa­no­mi­set vii­py­mät­tä työ­suh­tees­ta joh­tu­vien pal­kan­mak­su­vel­voit­tei­den päät­tä­mi­sek­si. Kon­kurs­siin irti­sa­no­mis­pe­rus­tee­na tulee myös vedo­ta koh­tuul­li­ses­sa ajas­sa kon­kurs­siin aset­ta­mi­sen jäl­keen, var­sin­kin jos kon­kurs­si­pe­sä jat­kaa liiketoimintaa.

Jos työ­nan­ta­ja on jo ennen kon­kurs­siin aset­ta­mis­ta irti­sa­no­nut työn­te­ki­jän, irti­sa­no­mi­sai­ka mää­räy­tyy työ­suh­tees­sa taval­li­ses­ti nou­da­tet­ta­van irti­sa­no­mi­sa­jan mukaan. Ennen kon­kurs­sia irti­sa­no­tun työn­te­ki­jän irti­sa­no­mi­sai­ka ei auto­maat­ti­ses­ti lyhe­ne työ­nan­ta­jan kon­kurs­sin myö­tä. Kon­kurs­si­pe­sä voi kui­ten­kin sitä lyhen­tää toi­mit­ta­mal­la uuden irti­sa­no­mi­sen 14 päi­vän irti­sa­no­mi­sai­kaa noudattaen.

Eri­tyi­nen irtisanomissuoja

Ras­kaa­na tai per­he­va­paal­la ole­val­la työn­te­ki­jäl­lä ei ole eri­tyis­tä irti­sa­no­mis­suo­jaa työ­nan­ta­jan kon­kurs­si­ti­lan­tees­sa, vaan myös hänen työ­suh­teen­sa voi­daan irti­sa­noa. Luot­ta­mus­mies ja ‑val­tuu­tet­tu ja työ­suo­je­lu­val­tuu­tet­tu sen sijaan säi­lyt­tä­vät irti­sa­no­mis­suo­jan­sa myös työ­nan­ta­jan kon­kurs­sis­sa. Työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jan työ­so­pi­mus voi­daan irti­sa­noa vain, jos tämän työ päät­tyy koko­naan eikä työ­nan­ta­ja voi jär­jes­tää hänel­le hänen ammat­ti­tai­to­aan vas­taa­vaa tai hänel­le muu­toin sopi­vaa työ­tä tai kou­lut­taa hän­tä mui­hin tehtäviin.

Työ­so­pi­muk­sen päättämismenettely

Kun työ­so­pi­mus irti­sa­no­taan työ­nan­ta­jan kon­kurs­sin takia, kon­kurs­si­pe­sän on esi­tet­tä­vä sel­vi­tys irti­sa­no­mi­sen perus­tees­ta työn­te­ki­jöil­le niin pian kuin mah­dol­lis­ta. Irti­sa­no­mi­sen koh­dis­tues­sa use­aan työn­te­ki­jään sel­vi­tys voi­daan antaa työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jal­le tai edus­ta­jan puut­tues­sa työn­te­ki­jöil­le yhteisesti.

Kon­kurs­si­pe­sän on myös ilmoi­tet­ta­va työn­te­ki­jöi­den irti­sa­no­mi­ses­ta vii­py­mät­tä työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tol­le, jos kon­kurs­sin vuok­si irti­sa­not­ta­via työn­te­ki­jöi­tä on vähin­tään kym­me­nen. Ilmoi­tuk­ses­sa on mai­nit­ta­va irti­sa­not­ta­vien työn­te­ki­jöi­den luku­mää­rä, amma­tit tai työ­teh­tä­vät ja työ­suh­tei­den päät­ty­mi­sa­jan­koh­dat. Kon­kurs­si­pe­sän tulee tie­dot­taa irti­sa­no­tuil­le työn­te­ki­jöil­le hei­dän oikeu­des­taan jul­ki­ses­ta työ­voi­ma- ja yri­tys­pal­ve­lus­ta anne­tus­sa lais­sa tar­koi­tet­tuun työl­lis­ty­mis­suun­ni­tel­maan. Kun irti­sa­no­mis­pe­rus­tee­na on työ­nan­ta­jan kon­kurs­si, irti­sa­no­tuil­la ei ole oikeut­ta työl­lis­ty­mis­va­paa­seen eikä työl­lis­ty­mis­tä edis­tä­vään kou­lu­tuk­seen tai valmennukseen.

Työn­te­ki­jän pyyn­nös­tä pesän­hoi­ta­jal­la on vel­vol­li­suus antaa työn­te­ki­jäl­le kir­jal­li­nen työ­to­dis­tus työ­suh­teen kes­tos­ta, työ­teh­tä­vien laa­dus­ta ja työ­suh­teen päät­ty­mi­sen syys­tä. Arvio­ta työn­te­ki­jän työ­tai­dos­ta ja käy­tök­ses­tä pesän­hoi­ta­ja ei voi antaa.

Irti­sa­no­mi­sa­jan palk­ka ja lop­pu­ti­lin maksaminen

Jos työn­te­ki­jä on sopi­nut tai ilmoit­ta­nut pal­kat­to­mas­ta pois­sao­los­ta, joka jat­kuu koko irti­sa­no­mi­sa­jan (esi­mer­kik­si opin­to­va­paa), ei hänel­le mak­se­ta myös­kään irti­sa­no­mi­sa­jan palk­kaa. Työn­te­ki­jän olles­sa lomau­tet­tu­na irti­sa­no­mi­sa­jan palk­ka tulee mak­set­ta­vak­si. Irti­sa­no­mi­sa­jan pal­kas­ta saa­daan vähen­tää 14 päi­vän palk­ka, jos työn­te­ki­jä on lomau­tet­tu lain tai sopi­muk­sen mukais­ta yli 14 päi­vän lomau­tusil­moi­tusai­kaa käyttäen.

Lop­pu­ti­lin, sisäl­täen kaik­ki työ­suh­tees­ta joh­tu­vat saa­ta­vat, kuten loma­kor­vauk­sen, tulee olla työn­te­ki­jän tilil­lä työ­suh­teen päät­ty­mis­päi­vä­nä, ellei toi­sin ole sovit­tu. Lop­pu­ti­lin mak­sun vii­väs­tyes­sä työn­te­ki­jäl­le syn­tyy oikeus odo­tusa­jan palkkaan.

Palk­ka­tur­va

Mak­su­ky­vyt­tö­myys­ti­lan­tees­sa työn­te­ki­jöi­den palk­ko­ja jou­du­taan hake­maan palk­ka­tur­va­na ELY-kes­kuk­ses­ta. Suo­si­tuk­se­na on, että pesän­hoi­ta­ja hakee ELY-kes­kuk­sen suos­tu­muk­sel­la työn­te­ki­jöi­den lukuun heil­le kuu­lu­vat työ­suh­tees­ta joh­tu­vat saa­ta­vat. Palk­ka­tur­va­lain mukaan kon­kurs­si­pe­sän hoi­ta­jan on vii­py­mät­tä kon­kurs­sin alet­tua laa­dit­ta­va luet­te­lo mak­sa­mat­ta ole­vis­ta työ­suh­tees­ta joh­tu­vis­ta saa­ta­vis­ta. Pesän­hoi­ta­jan tulee yhteis­työs­sä ELY-kes­kuk­sen kans­sa sel­vit­tää, mit­kä saa­ta­vis­ta voi­daan mak­saa palk­ka­tur­va­na. Pesän­hoi­ta­jan on myös varat­ta­va työn­te­ki­jöil­le tai hei­dän edus­ta­jil­leen tilai­suus lausua käsi­tyk­sen­sä luet­te­loon mer­ki­tyis­tä saa­ta­vis­ta. Kon­kurs­si­pe­sä voi hakea palk­ka­tur­va­na vain sel­viä ja rii­dat­to­mia saatavia.

Liik­keen luovutus

Liik­keen luo­vu­tuk­ses­sa läh­tö­koh­ta on, että työ­suh­teis­ta joh­tu­vat oikeu­det ja vel­vol­li­suu­det siir­ty­vät liik­keen luo­vu­tuk­sen­saa­jal­le. Työ­so­pi­mus­lain mukaan kon­kurs­si­pe­sän luo­vut­taes­sa liik­keen luo­vu­tuk­sen­saa­ja ei kui­ten­kaan vas­taa ennen luo­vu­tus­ta erään­ty­neis­tä työn­te­ki­jän palk­ka- ja muis­ta työ­suh­tees­ta joh­tu­vis­ta saa­ta­vis­ta.  Poik­keuk­se­na pää­sään­nös­tä on tilan­ne, jos­sa kon­kurs­siin ase­te­tus­sa liik­kees­sä ja luo­vu­tuk­sen vas­taa­not­ta­vas­sa liik­kees­sä mää­räys­val­taa käyt­tä­vät tai ovat käyt­tä­neet samat hen­ki­löt omis­tuk­sen, sopi­muk­sen tai muun jär­jes­te­lyn perus­teel­la. Täl­löin luo­vu­tuk­sen­saa­ja vas­taa myös ennen luo­vu­tus­ta erään­ty­neis­tä saatavista.

Kon­kurs­sia­sia­mie­hen toi­mis­ton sivuil­ta löy­tyy kon­kurs­sia­siain neu­vot­te­lu­kun­nan suo­si­tus työ­suh­tei­siin liit­ty­vien vel­voit­tei­den hoi­ta­mi­ses­ta konkurssissa.

Reet­ta Riihimäki
Lakimies
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

Artik­ke­li 2

Lai­naa vai tukea koro­na­vi­ruk­sen aiheut­ta­mas­ta tulon­me­ne­tyk­ses­tä – käsit­te­ly kirjanpidossa

Arvon­li­sä­ve­ron takaisinhaku

Yri­tys voi pyy­tää vuo­den 2020 tammi‑, hel­mi- ja maa­lis­kuus­sa mak­sa­mi­aan arvon­li­sä­ve­ro­ja takai­sin teke­mäl­lä mak­su­jär­jes­te­ly­pyyn­nön. Yri­tys mak­saa palau­te­tun arvon­li­sä­ve­ron myö­hem­min takai­sin Vero­hal­lin­nol­le mak­su­jär­jes­te­lyn kautta.

Pyyn­nön mak­su­jär­jes­te­lys­tä voi teh­dä Oma­Ve­ros­sa 26.5.2020 alkaen.

Jos yri­tys on jo aiem­min hake­nut mak­su­jär­jes­te­lyä ja halu­aa nyt täy­den­tää sitä arvon­li­sä­ve­ro­jen palaut­ta­mis­pyyn­nöl­lä, yri­tyk­sen pitää teh­dä uusi mak­su­jär­jes­te­ly­pyyn­tö vii­meis­tään 15.6.2020.

Kir­jan­pi­dos­sa teh­dään kir­jaus vie­raa­seen pää­omaan. Kysees­sä on lai­na, joka tulee jakaa pitkäaikaiseen/lyhtyaikaiseen velkaan.

Mak­su­jär­jes­te­lys­sä veroil­le las­ke­taan 3 pro­sen­tin vii­väs­tys­kor­ko alku­pe­räi­ses­tä erä­päi­väs­tä alkaen.

Mak­su­jär­jes­te­ly­jen nor­maa­lia alem­pi vii­väs­tys­kor­ko edel­lyt­tää väliai­kais­ta laki­muu­tos­ta, joka­tu­lee tämän het­ken tie­don valos­sa voi­maan kesäkuussa.

Kun mak­su­jär­jes­te­ly­pyyn­tö on käsi­tel­ty, yri­tys saa tie­don sii­tä, hyväk­syt­tiin­kö pyyn­tö. Jos yri­tys pyy­si arvon­li­sä­ve­ro­jen palaut­ta­mis­ta, verot palau­te­taan noin vii­kon kulut­tua hyväksymispäivästä.

Vuo­krien anteeksianto

Eräät vuo­kra­nan­ta­jat ovat anta­neet vuo­kria anteek­si, kun yri­tys­toi­min­taa ei ole ollut mah­dol­lis­ta har­joit­taa rajoi­tus­ten vuoksi.

Kir­jan­pi­toon ei tule vuo­kran anteek­si anta­mi­ses­ta kir­jaus­ta, mut­ta jos annet­tu vuo­krien alennus/poistaminen on ollut oleel­li­nen, tulee täs­tä antaa tie­to lii­te­tie­dois­sa. Kulut eivät ole ver­tai­lu­kel­poi­sia edelliseen/ tule­vaan kauteen.

Avus­tuk­set

Yleis­tu­ki

• avus­tus­muo­tois­ta rahoitusta
• kehit­tä­mis­toi­min­taa var­ten, tar­koi­tet­tu kat­ta­maan kiin­tei­tä kuluja
• ei arvon­li­sä­ve­rol­lis­ta.

Kir­jan­pi­dos­sa

ELY-kes­kuk­set rahoit­ta­vat koro­na­krii­sis­sä yri­tyk­siä, jois­sa työs­ken­te­lee enin­tään vii­si hen­ki­löä. Rahoi­tus toteu­te­taan avus­tuk­se­na, jota ei tar­vit­se mak­saa takaisin.

yleis­tu­ki kir­ja­taan useim­mi­ten  lii­ke­toi­min­nan mui­hin tuottoihin.

Yleis­tu­ki on tulo­ve­ro­tuk­ses­sa vero­tet­ta­vaa tukea.

Jos erä akti­voi­daan, se pie­nen­tää pois­to­poh­jaa, eli kir­jaus taseeseen.

Busi­ness Fin­lan­din tar­joa­ma rahoi­tus on tar­koi­tet­tu Suo­mes­sa toi­mi­vil­le pk-yri­tyk­sil­le. Tuki kos­kee seu­raa­via yri­tys­muo­to­ja: oy, oyj, ay, ky, osk., joil­la on 6–250 työn­te­ki­jää ja joi­den lii­ke­toi­min­ta kär­sii koro­na­vi­rus­ti­lan­tees­ta. Rahoi­tuk­sen avul­la yri­tys voi kehit­tää uusia tuot­tei­ta tai toimintatapoja.

Busi­ness Fin­land mak­saa pro­jek­tin rahoi­tuk­sen raport­tien ja kus­tan­nus­ti­li­tys­ten perus­teel­la. Rahoi­tuk­sen saa­jan on pidet­tä­vä kir­jaa pro­jek­tin kus­tan­nuk­sis­ta. Tar­kis­ta pro­jek­ti­si rahoi­tuseh­dois­ta, mitä edel­ly­tyk­siä pro­jek­ti­seu­ran­nal­le on ase­tet­tu. Pro­jek­tin rahoi­tus mak­se­taan pää­sään­töi­ses­ti vas­ta kus­tan­nus­ten toteu­tu­mi­sen jäl­keen. Kir­jaus teh­dään kir­jan­pi­dos­sa lii­ke­toi­min­nan mui­hin tuottoihin.

Jois­sa­kin rahoi­tus­pal­ve­luis­sa osa de mini­mis ‑rahoi­tuk­ses­ta sekä tut­ki­mus- ja kehi­tys­lai­nan ensim­mäi­nen erä voi­daan mak­saa ennak­ko­na. Kir­jaus teh­dään kir­jan­pi­dos­sa saa­tui­hin ennakoihin.

Eri­tyis­tu­ki

• pal­ve­lui­den jat­ku­vuu­teen saa­ta­vaa tukea
• esi­mer­kik­si hin­nan­alen­nus, hin­nan suu­ruu­teen vaikuttava
• arvon­li­sä­ve­rol­lis­ta (AVL 79 §).

Kir­jan­pi­dos­sa kir­jaus teh­dään lii­ke­toi­min­nan mui­hin tuottoihin.

Eri­tyis­tu­ki on tulo­ve­ro­tuk­ses­sa vero­tet­ta­vaa tukea.

Yrit­tä­jän työttömyysturva

Yrit­tä­jä voi saa­da työ­mark­ki­na­tu­kea ajal­ta 16.3.–30.6.2020, mikä­li yri­tys­toi­min­ta on päät­ty­nyt joko koko­naan tai muut­tu­nut sivu­toi­mi­sek­si tai sii­tä saa­ta­vat kuu­kausi­tu­lot ovat las­ke­neet alle 1 089,67 euron.

Yrit­tä­jän on ilmoit­tu­dut­ta­va TE-toimistoon.

Kir­jan­pi­to

Jos työ­mark­ki­na­tu­ki on mak­set­tu yri­tyk­sen pank­ki­ti­lil­le, se kir­ja­taan kir­jan­pi­dos­sa joko yksi­tyis­si­joi­tuk­se­na oman pää­oman lisäyk­sek­si tai velak­si omis­ta­jay­rit­tä­jäl­le. Elin­kei­non­har­joit­ta­jal­la se käsi­tel­lään aina yksityissijoituksena.

Tulo­ve­ro­tuk­ses­sa työ­mark­ki­na­tu­ki on yrit­tä­jän hen­ki­lö­koh­tais­ta tuloa, jos­ta Kela toi­mit­taa enna­kon­pi­dä­tyk­sen mak­su­het­kel­lä.

Elä­ke­va­kuu­tus­mak­sut

TyEL-mak­su­ja on alen­net­tu väliai­kai­ses­ti 2,6 pro­sent­tiyk­si­köl­lä ajal­la 1.5.–31.12.2020.

Alen­nuk­sen vai­ku­tus kom­pen­soi­daan koko­naan korot­ta­mal­la työ­nan­ta­jan mak­sua tila­päi­ses­ti vuo­si­na 2022–2025.

Kir­jan­pi­dos­sa elä­ke­va­kuu­tus­mak­sut kir­ja­taan todel­li­sen alen­ne­tun mak­su­pro­sen­tin mukaan.

Tei­ja Kerbs
Kir­jan­pi­don asiantuntija
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

Artik­ke­li 3

Sait­ko vir­heel­li­sen vero­tus­pää­tök­sen? – Näin haet sii­hen muutosta

Päät­ty­nee­seen vero­tuk­seen voi­daan hakea muu­tos­ta teke­mäl­lä oikai­su­vaa­ti­mus vero­tuk­sen oikai­su­lau­ta­kun­nal­le. Muu­tos­ta voi­daan hakea muun muas­sa nor­maa­lis­ta vero­tus­pää­tök­ses­tä, vero­tuk­sen oikai­sus­ta, mak­suun­pa­non oikai­sus­ta ja uudel­leen toi­mi­te­tus­ta vero­tuk­ses­ta. Vero­tuk­sen oikai­su­lau­ta­kun­nan pää­tök­ses­tä voi­daan valit­taa hal­lin­to-oikeu­teen ja sen pää­tök­ses­tä vie­lä kor­keim­paan hal­lin­to oikeuteen.

Oikai­su­vaa­ti­mus tuloverotukseen

Luon­nol­li­sen hen­ki­lön ja yri­tyk­sen tulo­ve­ro­tuk­seen vero­vel­vol­li­nen voi hakea muu­tos­ta kol­men vuo­den kulues­sa vero­vuo­den päät­ty­mi­ses­tä seu­raa­van vuo­den alus­ta lukien. Jos osa­keyh­tiön tili­kausi on 1.2.2019–31.1.2020 ja jat­kuu seu­raa­va­na vuon­na sama­na, yhtiön vero­vuo­si 2020 päät­tyy 31.1.2020. Tuon tili­kau­den eli vero­vuo­den 2020 muu­tok­sen­ha­kuai­ka alkaa kulua 1.1.2021. Muu­tos­ta on haet­ta­va vii­meis­tään 31.12.2023.

Jos vero­vel­vol­li­nen hakee muu­tos­ta tulo­ve­ro­tuk­ses­sa sel­lai­seen asi­aan, jota ei ole lain­kaan ilmoi­tet­tu alku­pe­räi­ses­sä veroil­moi­tuk­ses­sa, pää­tök­sen antaa vero­hal­lin­to. Vas­ta vero­hal­lin­non anta­mas­ta pää­tök­ses­tä voi­daan teh­dä oikai­su­vaa­ti­mus vero­tuk­sen oikaisulautakuntaan.

Oikai­su­vaa­ti­mus arvonlisäverotukseen

Arvon­li­sä­ve­ro­tuk­ses­sa vero­vel­vol­li­sen muu­tok­sen­ha­kuai­ka on kol­me vuot­ta sen tili­kau­den päät­ty­mis­tä seu­raa­van vuo­den alus­ta, johon kuu­lu­val­le vero­kau­del­le vero kuu­luu. Jos yhtiön tili­kausi on 1.7.2019–30.6.2020 ja vuo­den 2020 hel­mi­kuun arvon­li­sä­ve­ro­tuk­ses­sa on vir­he,  muu­tok­sen­ha­kuai­ka alkaa kulua 1.1.2021.

Arvon­li­sä­ve­ro­tus on oma-aloit­teis­ta vero­tus­ta. Jos arvon­li­sä­ve­roil­moi­tus on vir­heel­li­nen, se on kor­jat­ta­va oma-aloit­tei­ses­ti teke­mäl­lä kor­vaa­va ilmoi­tus kysei­sel­le kau­del­le. Kor­jaa­mi­sen mää­rä­ai­ka on tämä sama kol­me vuot­ta eikä täl­löin ole kyse muu­tok­sen hake­mi­ses­ta. Vas­ta kun vero­hal­lin­nol­ta tulee jokin arvon­li­sä­ve­ro­tuk­seen liit­ty­vä pää­tös, sii­hen hae­taan muu­tos­ta vero­tuk­sen oikaisulautakunnalta.

Oikai­su­vaa­ti­muk­sen tekeminen

Oikai­su­vaa­ti­mus on vapaa­muo­toi­nen. Se voi­daan teh­dä säh­köi­ses­ti Oma­Ve­ron kaut­ta. Se voi­daan teh­dä myös kir­jal­li­ses­ti, jol­loin se on alle­kir­joi­tet­ta­va. Vero­hal­lin­non sivuil­la (www.vero.fi) on ole­mas­sa val­miit lomak­keet oikai­su­vaa­ti­muk­sen teke­mis­tä var­ten. Oikai­su­vaa­ti­muk­sen on olta­va vero­hal­lin­nos­sa peril­lä vii­meis­tään vii­mei­se­nä muu­tok­sen­haun mah­dol­li­se­na määräpäivänä.

Oikai­su­vaa­ti­muk­ses­sa on mainittava

• vero­vel­vol­li­sen nimi, Y‑tunnus ja yhteystiedot
• vero­vuo­si ja vero­la­ji, johon muu­tos­ta haetaan
• miten vero­tus­ta halu­taan muutettavaksi
• mit­kä ovat perus­teet muutokselle.

Koh­das­sa, jos­sa ker­ro­taan, mitä muu­tos­ta hae­taan, kan­nat­taa sel­keäs­ti ja lyhyes­ti ker­toa, mitä halu­taan muu­tet­ta­vak­si ja miten. Tähän ei kir­joi­tel­la mitään perus­te­lu­ja vaan pel­käs­tään halut­tu muu­tos. Perus­te­lu­jen koh­das­sa sit­ten tuo­daan kaik­ki asi­aan vai­kut­ta­vat sei­kat esiin. Täl­lä var­mis­te­taan, että asi­aa rat­kais­taes­sa kai­kil­la osa­puo­lil­la on sel­keä käsi­tys sii­tä, mitä muu­tos­ta halu­taan. Oikai­su­vaa­ti­muk­seen on lii­tet­tä­vä kaik­ki asia­kir­jat, joi­hin vedotaan.

Oikai­su­vaa­ti­mus ja mak­set­ta­vak­si mää­rä­tyt verot

Vaik­ka oikai­su­vaa­ti­mus on teh­ty, mää­rä­tyt verot on mak­set­ta­va. Pelk­kä oikai­su­vaa­ti­muk­sen teke­mi­nen ei vapau­ta vero­jen mak­sa­mi­sel­ta mää­rä­ai­ka­na, vaik­ka vir­he oli­si ilmei­nen. Vapau­tuak­seen vero­jen mak­sa­mi­ses­ta ja mah­dol­li­sen ulos­o­ton uhas­ta vero­vel­vol­li­nen voi hakea vero­hal­lin­nol­ta täy­tän­töön­pa­non kiel­toa. Vaik­ka täytäntöönpanon/ulosoton kiel­to myön­ne­tään, mak­sa­mat­to­mien vero­jen vii­väs­tys­seu­raa­muk­set kui­ten­kin juok­se­vat koko ajan. Verot tule­vat siten kor­koi­neen mak­set­ta­vak­si, jos pää­tös oikai­su­vaa­ti­muk­seen on kielteinen.

Juk­ka Koivumäki
Veroasiantuntija
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

Artik­ke­li 4

ETÄ­TYÖ­KÄY­TÄN­NÖIS­TÄ SOPIMINEN

Koro­nan vuok­si etä­työn teke­mi­sen halu monel­la työ­pai­kal­la on lisään­ty­nyt tai työ­nan­ta­ja saat­taa har­ki­ta jopa koko­naan etä­työs­ken­te­lyyn siir­ty­mis­tä. Työ­nan­ta­ja ei kui­ten­kaan voi yksi­puo­li­ses­ti mää­rä­tä pysy­väs­tä etä­työs­ken­te­lys­tä, vaan sii­tä on työn­te­ki­jän kans­sa sovit­ta­va. Täs­sä artik­ke­lis­sa on muu­ta­mia huo­mioon otet­ta­via asioi­ta, kun työ­pai­kal­la har­ki­taan etä­työn lisäämistä.

Etä­työl­lä tar­koi­te­taan muu­al­la kuin työ­nan­ta­jan osoit­ta­mis­sa toi­mi­ti­lois­sa teh­tyä työ­tä. Etä­työ­tä teh­dään työ­suh­tees­sa, ja sii­hen sovel­le­taan kaik­kia työ­suh­det­ta kos­ke­via lake­ja, vel­voit­ta­vaa työ­eh­to­so­pi­mus­ta ja teh­dyn etä­työ­so­pi­muk­sen määräyksiä.

Etä­työ voi olla koko- tai osa-aikais­ta, sään­nöl­lis­tä tai epä­sään­nöl­lis­tä. Etä­työs­tä ja sen ehdois­ta on aina sovit­ta­va. Etä­työs­ken­te­lyn ehdot voi­vat olla saman­lai­set koko työ­pai­kan osal­ta tai toi­min­noit­tain eri­lai­sia riip­puen sii­tä, miten työ voi­daan etä­nä tehdä.

Etä­työn hyö­dyt ja ris­kit arvioitava

Etä­työ­hön liit­tyy sekä hyö­ty­jä että ris­ke­jä, jot­ka tulee huo­mioi­da etä­työs­tä sovit­taes­sa. Etä­työn sopi­vuus kun­kin työn­te­ki­jän teh­tä­vään on aina arvioi­ta­va tapaus­koh­tai­ses­ti ottaen huo­mioon työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän tar­peet. Läh­tö­koh­ta tie­ten­kin on, että etä­työs­tä on olta­va hyö­tyä sekä työ­nan­ta­jal­le että työntekijälle.

Hyö­ty­jä voi­vat olla esi­mer­kik­si se, että työ­mat­kaan ei kulu aikaa, rahaa sääs­tyy ja luon­to kiit­tää. Työn­te­koon tulee jous­ta­vuut­ta, mikä voi hel­pot­taa työn ja per­heen yhteen­so­vit­ta­mis­ta. Etä­työ voi lisä­tä työ­hy­vin­voin­tia ja vähen­tää sai­raus­pois­sao­lo­ja sekä lisä­tä työn tehok­kuut­ta var­sin­kin kes­kit­ty­mis­tä vaa­ti­vis­sa teh­tä­vis­sä. Lisäk­si sään­nöl­li­nen etä­työ vapaut­taa työ­nan­ta­jan tilo­ja muu­hun käyt­töön ja sääs­tää toimitilakustannuksissa.

Ris­ke­jä puo­les­taan voi­vat olla esi­mer­kik­si sisäi­sen tie­don­ku­lun hei­ken­ty­mi­nen ja se, että työ­nan­ta­jan on vai­keam­pi var­mis­taa työ­tur­val­li­suus. Joi­den­kin hen­ki­löi­den osal­ta työ­te­ho voi las­kea, ja tois­ten osal­ta etä­työ saat­taa joh­taa työ­päi­vien hal­lit­se­mat­to­maan piden­ty­mi­seen. Lisäk­si osa työn­te­ki­jöis­tä voi kokea tule­van­sa koh­del­luk­si eriar­voi­ses­ti, jos kaik­ki työ­teh­tä­vät eivät sovel­lu etä­työ­nä tehtäviksi.

Etä­työs­tä sopiminen

Kun hyö­dyt ja ris­kit on huo­lel­li­ses­ti arvioi­tu, voi­daan etä­työs­tä laa­tia ohjeet ja sopi­muk­set. Etä­työs­tä sopi­mi­nen on vapaa­eh­tois­ta sekä työ­nan­ta­jal­le että työn­te­ki­jäl­le. Työn­te­ki­jäl­lä ei ole ehdo­ton­ta oikeut­ta pääs­tä etä­työ­hön, eikä työ­nan­ta­ja voi pakot­taa työn­te­ki­jää etä­työn teke­mi­seen. Kai­kis­sa työ­teh­tä­väs­sä ei ole myös­kään mah­dol­li­suut­ta etätyöhön.

Aloit­teen etä­työn teke­mi­seen voi teh­dä työn­te­ki­jä tai esi­mies. Esi­mies kui­ten­kin rat­kai­see, onko etä­työn onnis­tu­mi­sel­le ole­mas­sa edel­ly­tyk­siä vai ei, tas­a­puo­li­sen koh­te­lun peri­aat­tei­ta noudattaen.

Etä­työs­tä teh­dään osa­puol­ten laa­ti­ma kir­jal­li­nen sopi­mus ja etä­työn sään­nöt käy­dään sopi­muk­sen teon yhtey­des­sä läpi. Sopi­muk­sen alle­kir­joit­ta­vat työn­te­ki­jä ja esimies.

Sopi­mus on voi­mas­sa tois­tai­sek­si tai mää­rä­ajan. Kum­pi­kin osa­puo­li voi irti­sa­noa sopi­muk­sen, mikä­li etä­työl­le ase­te­tut tavoit­teet eivät ole toteu­tu­neet. Etä­työn päät­tä­mis­tä kos­ke­va ilmoi­tus ei mer­kit­se työ­so­pi­muk­sen irti­sa­no­mis­ta, vaan ainoas­taan etä­työ­jär­jes­te­ly­jen päät­ty­mis­tä eli sitä, että jat­kos­sa työ teh­dään työ­nan­ta­jan tiloissa.

Kou­lu­tus­ta etä­työn­te­ki­jäl­le ja esimiehelle

Työ­nan­ta­jan jär­jes­tää etä­työ­tä teke­väl­le työn­te­ki­jäl­le riit­tä­vän kou­lu­tuk­sen ja pereh­dy­tyk­sen tämän käy­tös­sään ole­vaan tek­ni­seen väli­neis­töön sekä etä­työn jär­jes­tä­mi­ses­tä joh­tu­viin eri­tyis­piir­tei­siin. Myös etä­työn­te­ki­jän työ­to­ve­reil­le ja esi­mie­hil­le jär­jes­te­tään tar­vit­ta­va pereh­dy­tys etä­työ­hön ja sen vai­ku­tuk­siin työyh­tei­sön toi­min­taan ja työn johtamiseen.

Työ­suo­je­lu

Työ­nan­ta­ja on vas­tuus­sa myös etä­työn­te­ki­jän työ­ter­vey­des­tä ja työ­suo­je­lus­ta. Etä­työn teki­jään sovel­le­taan työ­pai­kan työ­suo­je­lu­käy­tän­tö­jä sovel­tu­vin osin ja hänen tulee nou­dat­taa nii­tä asian­mu­kai­ses­ti. Etä­työs­tä sovit­taes­sa käy­dään läpi etä­työn hai­tat ja vaa­rat ter­vey­del­le ja miten nii­tä voi­daan vähen­tää. Samas­sa yhtey­des­sä sovi­taan myös sii­tä, miten työ­nan­ta­ja voi tar­vit­taes­sa tar­kas­taa työolosuhteet.

Voi­dak­seen tar­kas­taa, sovel­le­taan­ko työ­ter­veys- ja työ­tur­val­li­suus­mää­räyk­siä asian­mu­kai­ses­ti, työ­nan­ta­jal­la, hen­ki­lös­tön edus­ta­jil­la ja työ­suo­je­lu­vi­ran­omai­sil­la on pää­sy etä­työ­pai­kal­le lain­sää­dän­nön aset­ta­mis­sa rajois­sa. Jos etä­työn­te­ki­jä työs­ken­te­lee koto­naan, täl­lai­sen käyn­nin edel­ly­tyk­se­nä on ennal­ta ilmoit­ta­mi­nen ja etä­työn­te­ki­jän suos­tu­mus. Etä­työn­te­ki­jäl­lä on oikeus myös itse pyy­tää tarkastuskäyntiä.

Työn­te­ki­jä kuu­luu työ­nan­ta­jan jär­jes­tä­män laki­sää­tei­sen tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­sen pii­riin myös etä­työ­tä teh­des­sään. Työ­nan­ta­jan on syy­tä tar­kis­taa, onko tar­vet­ta vapaa­eh­toi­sil­le vakuutuksille.

Työ­vä­li­neet ja kustannukset

Koto­na teh­ty työ yleen­sä edel­lyt­tää, että työn­te­ki­jän asun­nos­sa on oma teh­tä­viin sovel­tu­va tie­to­lii­ken­neyh­teys ja työ­hön sovel­tu­vat työtilat.

Työ­ti­lan täy­tyy täyt­tää tie­to­tur­val­li­suu­den aset­ta­mat vaa­ti­muk­set. Etä­työn­te­ki­jäl­tä edel­ly­te­tään huo­lel­li­suut­ta työ­vä­li­nei­den käy­tös­sä, ja työn­te­ki­jän on ilmoi­tet­ta­va havait­se­mis­taan viois­ta tai puut­teel­li­suuk­sis­ta esi­mie­hel­le niin pian kuin mahdollista.

Työ­nan­ta­ja vas­taa työn­teon kan­nal­ta tar­peel­lis­ten lait­tei­den ja ohjel­mis­to­jen han­kin­nas­ta, huol­los­ta ja vakuut­ta­mi­ses­ta ja nii­den aiheut­ta­mis­ta vahin­gois­ta. Työn­te­ki­jäl­le ei kor­va­ta esi­mer­kik­si tie­to­ko­neen kulut­ta­maa säh­köä tai muu­ta hait­taa. Työ­nan­ta­ja ei yleen­sä kor­vaa myös­kään koto­na teh­tä­vän työn työ­huo­ne­kus­tan­nuk­sia. Etä­työn­te­ki­jäl­lä saat­taa kui­ten­kin olla hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa vero­tuk­ses­saan oikeus työhuonevähennykseen.

Etä­työn­te­ki­jä on vel­vol­li­nen pitä­mään hyvää huol­ta käyt­töön­sä luo­vu­te­tuis­ta työ­vä­li­neis­tä. Työn päät­tyes­sä työn­te­ki­jä palaut­taa käyt­töön­sä saa­mat lait­teet, kalus­teet, tar­vik­keet, tal­len­teet ja asia­kir­jat työnantajalle.

Pois­sao­lot

Pois­sao­lo­ja kos­ke­vat ilmoi­tuk­set on etä­työn­te­ki­jän teh­tä­vä vas­taa­vas­ti kuin muun­kin henkilöstön.

Mat­kus­ta­mi­nen

Etä­työn­te­ki­jään sovel­le­taan työ­pai­kan matkustusohjesääntöä.Varsinaisen toi­mis­ton ja etä­työ­pis­teen välil­lä teh­tä­vis­tä mat­kois­ta ei saa erik­seen korvausta.

Työ­ai­ka ja työjärjestelyt

Etä­työs­sä sään­nöl­li­nen työ­ai­ka mää­räy­tyy työ­ai­ka­lain tai työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­ses­ti. Etä­työ­päi­vä­nä teh­tä­väk­si suun­ni­tel­tu työ tuli­si mitoit­taa siten, ettei sen teke­mi­nen edel­ly­tä sään­nöl­li­sen työ­ajan ylit­tä­mis­tä. Mah­dol­li­sis­ta lisä- ja yli­töis­tä on sovit­ta­va esi­mie­hen kans­sa etu­kä­teen. Vas­taa­vas­ti toi­mi­taan mah­dol­li­sen liu­ku­van työ­ajan sal­do­tun­tien kanssa.

Etä­työ­tä teke­vän tulee olla tavoi­tet­ta­vis­sa puhe­li­mit­se, säh­kö­pos­tit­se tai pikaviestisovelluksilla.

Etä­työ­tä teke­vän tulee huo­leh­tia sii­tä, että etä­päi­vä­nä ei ole sovit­tu­ja kokouk­sia tai tapaa­mi­sia, joi­hin etä­työn­te­ki­jän tuli­si työ­teh­tä­vien joh­dos­ta osallistua.

Tie­to­suo­ja

Etä­työs­sä nou­da­te­taan työ­nan­ta­jan tie­to­tur­vaoh­jei­ta. Tie­to­ja ei saa pal­jas­tua ulko­puo­li­sil­le, eikä työ­nan­ta­jan tie­to­ko­nei­ta saa luo­vut­taa ulko­puo­lis­ten, kuten per­heen­jä­sen­ten, käyt­töön. Koto­na tai toi­mis­ton ulko­puo­lel­la käsi­tel­tä­vän tie­toai­neis­ton täy­tyy liit­tyä työn­te­ki­jän tehtäviin.

Seu­ran­ta

Etä­työn­te­ki­jä ja esi­mies voi­vat arvioi­da etä­työn onnis­tu­mis­ta seu­ra­ta­pa­la­ve­rin tai vas­taa­van muu­ta­man kuu­kau­den kulut­tua etä­työn aloit­ta­mi­ses­ta ja tämän jäl­keen aina kehi­tys­kes­kus­te­lun yhteydessä.

Kir­si Parnila
Lakimies
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari