Keskuskauppakamari pääekonomisti:
MENNYT VUOSI OLI TORJUNTAVOITTO – MINKÄLAINEN ON VUODEN 2026 TALOUSVUOSI?
”Pieleen menneet talousennusteet ovat synnyttäneet ekonomistien ammattikunnalle uskottavuusongelman. Samalla myönteisen suhdannekäänteen odottaminen on vaihtunut liialliseen synkistelyyn. Kulunut vuosi oli torjuntavoitto, ensi vuodesta on tulossa parempi jo siksikin, että lähtötaso on heikko”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Vuosi 2025 ei jää historiaan tähtihetkenä talousennustajille. Suhdanne-ennusteet odottivat talouskasvun vauhdittumista, mutta toisin kävi. Vuoden edetessä ennusteita tarkistettiin alaspäin, kunnes lopulta kasvuluvuissa päädyttiin lähelle nollaa.
”Pääsyy epäonnistumiselle liittyy yksityisen kulutuksen vaisuuteen. Ennusteissa bruttokansantuotteen suurin alaerä olisi kääntynyt nousuun, mutta kotitaloudet eivät totelleet ennustajia, vaan tulojen kohentuminen kanavoitui kuluttamisen sijasta säästämiseksi”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Ruusunpunaiset lasit ja perusteeton pessimismi ennustajien varusteina
Appelqvistin mukaan ekonomistit eivät yleensä korosta sitä julkisesti, mutta talouden ennustaminen on mahdotonta.
“Ennusteet eivät silti ole turhia, koska ne kertovat talouden nykyhetkestä ja hahmottelevat mahdollisia kehityskulkuja tulevaisuudesta. Silläkin on oma arvonsa”, Appelqvist sanoo.
Vuotta 2025 koskeneiden pieleen menneiden ennusteiden taustalla oli hänen mukaansa koko ajan järkeviä oletuksia, jotka pitävät edelleen paikkansa.
”Syksyn talouskeskustelua on hallinnut erikoinen väittely optimistien ja pessimistien välillä. Välillä tilastoja tulkitaan ruusunpunaisten linssien läpi ja välillä vaivutaan perusteettomaan synkkyyteen. Loppuvuodesta pessimismi on mennyt liiallisuuksiin”, sanoo Appelqvist.
Huolipuheen keskelle tulee muistaa, että talouden fundamentit eivät liity ennustajien tai kommentaattorien kulloisiinkin tunnelmiin. Kotitalouksien ostovoima elpyy ennustajista riippumatta, mikä tulee lähes varmasti vauhdittamaan kotimaista kulutuskysyntää ensi vuonna. Appelqvistin mukaan ei ole uskottavaa ajatella, että säästäminen jatkaisi loputtoman pitkään nousevalla trendillä.
”Syksyn synkkien tilastojen seurauksena myös ensi vuotta koskevia ennusteita on heikennetty. Selitys ennusteiden heikentämiselle on jäänyt epäselväksi, koska keskeisten kysyntäerien osalta näkymät ovat kohtalaisen valoisia. Voisi jopa ajatella, että heikompi lähtötaso nostaa todennäköisyyttä siihen, että kasvu vauhdittuu jatkossa”, toteaa Appelqvist.
Olosuhteet vaikuttavat
Suomen kaltainen pieni avotalous on myös olosuhteiden armoilla. Osin pieleen menneitä ennusteita selittää kansainvälinen ympäristö. Kaikki tiesivät odottaa protektionistista politiikkaa, josta Trump oli puhunut toistuvasti vaalikampanjansa aikana, mutta mittaluokka ja poukkoilevuus tuli yllätyksenä. Appelqvistin mukaan kansainvälisen toimintaympäristön suhteen lähtökohta ensi vuoteen on silti kohtalainen.
”Maailmantalouden osalta mennyt vuosi on torjuntavoitto. Kun poukkoileva tullipolitiikka alkoi, pelättiin jopa globaalia taantumaa. Markkinataloudet kuitenkin sopeutuivat, ja vaikka riskitaso on edelleen koholla, on todennäköisin vaihtoehto se, että ensi vuodesta tulee melko hyvä talousvuosi”, sanoo Appelqvist.