Asian­tun­ti­ja-artik­ke­lit eJä­sen­kir­je 18.12.2019

Asian­tun­ti­ja-artik­ke­lit eJä­sen­kir­je 18.12.2019

ARTIK­KE­LI 1

Ostet­tiin bis­nes – mitä ostettiin?

Osa­ke­kau­pan ja lii­ke­toi­min­ta­kau­pan eroista

Yri­tys voi halu­ta laa­jen­taa lii­ke­toi­min­taa muu­ten­kin kuin orgaa­ni­sen kas­vun avul­la. Täl­löin yri­tys­joh­to usein har­kit­see lii­ke­toi­min­nan laa­jen­ta­mis­ta osta­mal­la lisää lii­ke­toi­min­taa, mikä mah­dol­lis­taa nopeam­man kas­vun. Motii­vi­na voi olla esi­mer­kik­si myös osaa­mi­sen ja tie­to­tai­don hank­ki­mi­nen tai imma­te­ri­aa­lioi­keus­ien han­kin­ta. Jos­kus voi­daan hakea myös syner­giae­tu­ja, kus­tan­nus­te­hok­kuut­ta tai ostaa kil­pai­li­ja pois markkinoilta.

Lii­ke­toi­min­nan han­kin­ta voi­daan toteut­taa käy­tän­nös­sä joko osta­mal­la yri­tys (osa­ke­kaup­pa tai esim. avoi­men yhtiön osuuk­sien osta­mi­nen) tai lii­ke­toi­min­nan osta­mi­sel­la (lii­ke­toi­min­ta­kaup­pa). Riip­pu­mat­ta motii­vis­ta, mik­si lii­ke­toi­min­taa han­ki­taan, tulee ymmär­tää osa­ke­kau­pan ja lii­ke­toi­min­ta­kau­pan ero.

Täs­sä artik­ke­lis­sa tar­kas­tel­laan osa­keyh­tiön osak­kei­den tai lii­ke­toi­min­nan myyntiä.

Mikä on osakekauppa?

Osa­ke­kau­pas­sa osta­ja ostaa yhtiön osa­ke­kan­nan. Myy­jä­nä näin ollen ovat ostet­ta­van yhtiön osak­kee­no­mis­ta­jat. Osa­ke­kau­pan seu­rauk­se­na osta­ja mak­saa myy­jäl­le kaup­pa­hin­nan ja näin ollen osta­ja­ta­ho saa mää­räys­val­lan yhtiössä.

Osa­ke­kau­pan jäl­keen yhtiön osa­kas­luet­te­lo tulee päi­vit­tää, mut­ta yhtiös­sä ja sen toi­min­nas­sa ei tapah­du suo­raan mitään toi­min­nal­li­sia muu­tok­sia kau­pan seu­rauk­se­na. Jos osta­ja­na on yhtiö ja osa­ke­kau­pan jäl­keen osta­jayh­tiös­tä on tul­lut emo­yh­tiö, hal­li­tuk­sen on vii­vy­tyk­set­tä ilmoi­tet­ta­va sii­tä tytä­ryh­tei­sön hal­li­tuk­sel­le tai vas­taa­val­le toi­mie­li­mel­le. Tytä­ryh­tei­sön hal­li­tuk­sen tai vas­taa­van toi­mie­li­men on annet­ta­va emo­yh­tiön hal­li­tuk­sel­le kon­ser­nin ase­man arvioi­mi­sek­si ja sen toi­min­nan tulok­sen las­ke­mi­sek­si tar­vit­ta­vat tiedot.

Ennen osa­ke­kaup­paa on usein jär­ke­vää luo­pua yhtiön yli­mää­räi­ses­tä omai­suu­des­ta, jos­ta osta­ja ei halua mak­saa ja jakaa voit­to­va­ro­ja myyjille.

Oste­tun yhtiön toiminta

Ostet­tu yhtiö vas­taa edel­leen sopi­muk­sis­taan ja muis­ta sitou­muk­sis­taan ja toi­mii edel­leen itse­näi­se­nä yhtiö­nä. Yhtiön työn­te­ki­jät ja toi­mi­tus­joh­ta­ja sekä hal­li­tus jat­ka­vat yhtiön pal­ve­luk­ses­sa. Taval­lis­ta on kui­ten­kin, että uusi omis­ta­ja halu­aa vaih­taa yhtiön hal­li­tuk­sen mie­lei­sek­seen ja myös yhtiön toi­mi­tus­joh­ta­ja saa­te­taan vaihtaa.

Uusi omis­ta­ja saat­taa halu­ta teh­dä myös mui­ta muu­tok­sia osta­man­sa yhtiön toi­min­taan, mut­ta on huo­mioi­ta­va, että, kos­ka yhtiöt ovat eril­li­siä, tulee pää­tök­sen­teon tapah­tua myös oste­tun yhtiön omis­sa toimielimissä.

Kan­nat­taa myös huo­mioi­da, että sel­lai­nen yhtiön ja sen ainoan osak­kee­no­mis­ta­jan väli­nen sopi­mus tai sitou­mus, joka ei kuu­lu yhtiön tavan­omai­seen lii­ke­toi­min­taan, on mer­kit­tä­vä tai lii­tet­tä­vä hal­li­tuk­sen kokouk­sen pöytäkirjaan.

Ostet­tu yhtiö voi­daan tar­vit­taes­sa fuusioi­da myö­hem­min ostajayhtiöön.

Mikä on liiketoimintakauppa?

Lii­ke­toi­min­ta­kau­pas­sa myy­jäyh­tiö myyn tie­tyn mää­ri­tel­lyn lii­ke­toi­min­nan osta­jal­le ja saa vas­tik­keek­si kaup­pa­hin­nan. Lii­ke­toi­min­ta siir­tyy osta­jal­le. Lii­ke­toi­min­nan ja sii­hen siir­ty­vien oikeuk­sien ja vel­vol­li­suuk­sien mää­rit­te­le­mi­nen on eri­tyi­sen tär­ke­ää, jot­ta tie­de­tään, mikä on kau­pan kohteena.

Myös lii­ke­toi­min­ta­kau­pan muka­na siir­ty­vien työn­te­ki­jöi­den mää­rit­te­ly on eri­tyi­sen tär­ke­ää. Jos lii­ke­toi­min­nan luo­vut­ta­mi­nen muo­dos­taa työ­so­pi­mus­lais­sa tar­koi­te­tun liik­keen luo­vu­tuk­sen, tulee tämä ottaa huo­mioon, kuten myös yhteis­toi­min­ta­lain mukai­nen tie­dot­ta­mis­vel­vol­li­suus. Liik­keen luo­vu­tuk­ses­sa lii­ke­toi­min­taan kuu­lu­vat työn­te­ki­jät siir­ty­vät auto­maat­ti­ses­ti ja pakot­ta­vas­ti osta­jan palvelukseen.

Lii­ke­toi­min­ta­kaup­pa sopii yleen­sä tilan­tei­siin, jos­sa halu­taan hank­kia tiet­ty lii­ke­toi­min­ta­ko­ko­nai­suus, mut­ta ei muu­ta lii­ke­toi­min­taan liittymätöntä.

Kaup­paan liit­ty­vät sopi­muk­set ja muu dokumentaatio

Sekä lii­ke­toi­min­ta­kaup­paan että osa­ke­kaup­paan liit­tyy osto­koh­teen tar­kas­tus ja tätä kos­ke­va raport­ti (due dili­gence), joka poik­ke­aa osto­koh­tees­ta riip­puen. Kaup­paan liit­tyy sään­nön­mu­kai­ses­ti myös jo neu­vot­te­lu­vai­hees­sa teh­tä­vä salas­sa­pi­to­so­pi­mus. Kau­pas­ta laa­di­taan kaup­pa­kir­ja, ja usein saa­te­taan laa­tia myös esi- tai aie­so­pi­mus kau­pan toteuttamisesta.

Kau­pan toteut­ta­mi­ses­sa voi­daan jou­tua huo­mioi­maan myös esi­mer­kik­si viran­omais­lu­pien ja sopi­mus­ten siir­tä­mi­nen ja sopi­mus­ten jat­ku­mi­nen. Myös eri­lai­set rahoi­tus­jär­jes­te­lyt ja nii­hin liit­ty­vä doku­men­taa­tio voi tul­la laa­dit­ta­vak­si ja myös työ­so­pi­muk­set, jos halu­taan esi­mer­kik­si sitout­taa aiem­mat omis­ta­jat yhti­öön työn­te­ki­jöi­nä kau­pan jälkeen.

Sekä lii­ke­toi­min­ta- että osa­ke­kaup­pa vaa­ti­vat käy­tän­nös­sä eri alo­jen asian­tun­ti­joi­den käyt­töä mm. asia­kir­jo­jen laa­din­nas­sa, osto­koh­teen arvon mää­rit­tä­mi­ses­sä ja vero­ky­sy­myk­sis­sä. Kau­pan toteut­ta­mi­seen tulee­kin vara­ta riit­tä­väs­ti aikaa ja talou­del­li­sia resurs­se­ja, ja käyt­tää ulko­puo­li­sia asiantuntijoita.

Mika Lah­ti­nen
lakimies
Hel­sin­gin seu­dun kauppakamari

ARTIK­KE­LI 2

Teki­jä­noi­keus työ­suh­tees­sa Suo­mes­sa ja EU:ssa

Luo­vaa työ­tä teh­dään usein työ­suh­tees­sa, ja kuten toi­vot­ta­vaa on, tulok­sia tup­paa syn­ty­mään. Kysy­mys sii­tä, kenel­le luo­van työn tulok­set kuu­lu­vat, ei ole yksi­se­lit­tei­nen, vaan lain­sää­dän­nöt poik­kea­vat toi­sis­taan eri EU-maissa.

Suo­mes­sa sopi­mi­nen paikallaan

Suo­men työ­oi­keu­des­sa läh­de­tään sii­tä, että työn­te­ki­jä saa työs­tään pal­kan, kun taas työ­nan­ta­jan joh­don ja val­von­nan alai­suu­des­sa teh­dyn työn tulok­set kuu­lu­vat työ­nan­ta­jal­le.  Läh­tö­koh­tai­ses­ti työn tulok­sia saa myös hyö­dyn­tää työ­nan­ta­jan toi­min­nas­sa, mut­ta asia ei teos­ten osal­ta ole näin suo­ra­vii­vai­nen. Teki­jä­noi­keu­den mukaan oikeus teok­seen syn­tyy teok­sen luo­neel­le ihmi­sel­le. Näin myös sil­loin, jos teos on luo­tu työ­suh­tees­sa, eli työ­nan­ta­jal­la ei ole auto­maat­tis­ta oikeut­ta työ­suh­tees­sa luo­tuun teok­seen Suo­men lain mukaan.

Teki­jä­noi­keu­des­sa tar­koi­tet­tu­ja teok­sia voi­vat olla esi­mer­kik­si kir­joi­te­tut aineis­tot, sävel­lyk­set, elo­ku­vat, valo­ku­vat ja tie­to­ko­neoh­jel­mat ja tietokannat.

Poik­keuk­sen pää­sään­töön teke­vät tie­to­ko­neoh­jel­mat ja tie­to­kan­nat, sil­lä teki­jä­noi­keus­lain mukaan teki­jä­noi­keus työ- ja vir­ka­suh­tees­sa teh­tyyn tie­to­kan­taan, tie­to­ko­neoh­jel­maan tai sii­hen välit­tö­mäs­ti liit­ty­vään teok­seen siir­tyy työ­nan­ta­jal­le. Sään­nös­tä ei kui­ten­kaan sovel­le­ta kor­kea­kou­lun ope­tus- ja tut­ki­mus­työs­sä itse­näi­ses­ti toi­mi­van teki­jän luo­maan tietokoneohjelmaan.

Mui­den teos­ten koh­dal­la teki­jä­noi­keu­den siir­ty­mis­tä työn­te­ki­jäl­tä työ­nan­ta­jay­ri­tyk­sel­le voi­daan sää­del­lä sopi­muk­sil­la, työ­eh­to­so­pi­muk­sil­la tai mah­dol­li­ses­ti vakiin­tu­neel­la käytännöllä.

Teki­jä­noi­keu­den siir­ty­mi­ses­tä työ­nan­ta­jal­le voi­daan sopia työ­so­pi­muk­sel­la tai eril­li­sel­lä sopi­muk­sel­la. Työ­nan­ta­jan kan­nal­ta sopi­mus työ­suh­det­ta sol­mit­taes­sa oli­si sel­kein­tä. Sopi­muk­sel­la ei ole mää­rä­muo­toa, mut­ta se kan­nat­taa teh­dä kir­jal­li­ses­ti. Myös suul­li­nen sopi­mus on päte­vä, mut­ta sen toteen näyt­tä­mi­nen voi olla vai­ke­aa. Sopi­muk­ses­sa tuli­si mää­ri­tel­lä mm. osa­puo­let, eli kos­kee­ko se yri­tys­tä vai mah­dol­li­ses­ti koko kon­ser­nia, mis­sä laa­juu­des­sa oikeu­det siir­re­tään (muok­kaus, edel­leen­luo­vu­tus) ja mitä teok­sen käyt­tö­muo­to­ja sopi­mus kos­kee. Oli­si myös hyvä huo­mioi­da miten toi­mi­taan, jos työn­te­ki­jä ei ole enää yri­tyk­sen palveluksessa.

Kes­kus­kaup­pa­ka­ma­rin, Elin­kei­noe­lä­män kes­kus­lii­ton ja Suo­men yrit­tä­jien ”Yri­tyk­sen teki­jä­noi­keus­op­paas­sa” aihet­ta on käsi­tel­ty käy­tän­nön­lä­hei­ses­ti, ja se sisäl­tää mm. mal­li­lausek­keen teki­jä­noi­keu­den siir­tä­mi­ses­tä työnantajalle.

Teki­jä­noi­keus muis­sa EU-maissa

Teki­jä­noi­keu­det perus­tu­vat pää­asias­sa kan­sal­li­seen lain­sää­dän­töön eri EU-mais­sa, vaik­ka taus­tal­la onkin osin EU-tason sään­nök­siä sekä kan­sain­vä­li­siä sopi­muk­sia. Läh­tö­koh­ta­na kan­sain­vä­li­sis­sä sopi­muk­sis­sa on kan­sal­li­sen koh­te­lun peri­aa­te, eli tois­ten sopi­mus­val­tioi­den teok­sil­le taa­taan aina­kin samat oikeu­det kuin maan omien kan­sa­lais­ten teok­sil­le. Teki­jä­noi­keus syn­tyy auto­maat­ti­ses­ti, kun teos on luotu.

Teki­jä­noi­keut­ta työ­suh­tees­sa ei ole lain­kaan har­mo­ni­soi­tu EU-tasol­la, vaan eri mai­den lain­sää­dän­nöt voi­vat poi­ke­ta toi­sis­taan mer­kit­tä­väs­ti. Mones­sa EU-maas­sa teki­jä­noi­keus siir­tyy työ­nan­ta­jal­le suo­raan lain nojal­la, mut­ta tilan­ne tulee tar­kis­taa maa­koh­tai­ses­ti. Täs­sä voi olla apu­na Euro­pean IP Help­des­kin Sign­pos­ting Direc­to­ry, jos­ta löy­tyy teki­jä­noi­keus­vi­ran­omais­ten yhteys­tie­dot eri mais­ta. Esi­mer­kik­si Alan­ko­mais­sa teki­jä­noi­keus työ­suh­tees­sa teh­tyyn teok­seen kuu­luu työ­nan­ta­jal­le, kun taas Rans­kas­sa on näin vain ohjel­mis­to­jen osalta.

Mai­ja Kärkäs
päällikkö
Enterpri­se Euro­pe Network
Euro­pean IP Help­des­kin yhteys­hen­ki­lö Suomessa

Euro­pean IP Helpdesk

Euro­pean IP Help­des­kin sivuil­ta löy­tyy käy­tän­nön­lä­hei­siä oppai­ta IPR-asiois­sa ja Helpli­ne aut­taa pk-yri­tyk­siä kon­kreet­ti­sis­sa IPR-kysy­myk­sis­sä. Ks. esim. Copy­right essen­tials ‑opas. Mak­sut­to­maan Helpli­neen voi ottaa yhteyt­tä suo­raan rekis­te­röi­dyt­ty­ään tai kaut­ta­ni: maija.karkas@chamber.fi

ARTIK­KE­LI 3

Arvioi ris­kit oikein ja menes­ty kehit­ty­vil­lä markkinoilla

Kehit­ty­vät mark­ki­nat tar­joa­vat usei­ta lii­ke­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia suo­ma­lai­sil­le yri­tyk­sil­le. Uusia tuot­tei­ta ja pal­ve­lui­ta tar­vi­taan väes­tön tulo­ta­son nous­tes­sa ja yhteis­kun­nan kehit­tyes­sä. Yri­tys­ten on hyvä arvioi­da mark­ki­noi­den mah­dol­li­suu­det ja ris­kit mah­dol­li­sim­man tar­kas­ti menes­tyäk­seen kehit­ty­vil­lä markkinoilla.

Kehit­ty­vil­lä mark­ki­noil­la tar­koi­te­taan mai­ta, jois­sa kes­ki­mää­räi­set tulot asu­kas­ta koh­den ovat alhai­sem­pia kuin kehit­ty­neis­sä mais­sa. Talous kas­vaa nopeas­ti, mark­ki­nat ovat epä­va­kaat ja pää­oma­mark­ki­nat ovat vähem­män kehit­ty­neet kuin kehit­ty­neis­sä mais­sa. Kehit­ty­vät maat ovat usein käy­neet läpi nopei­ta muu­tok­sia talou­den kas­vun vauh­dit­ta­mi­sek­si ja pää­oma­mark­ki­noi­den raken­ta­mi­sek­si. Kehit­ty­vät maat tar­joa­vat usei­ta lii­ke­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia yri­tyk­sil­le, jot­ka etsi­vät uusia mark­ki­noil­ta ja halua­vat kas­vaa. Kehit­ty­viä mai­ta ovat monet Aasian, Afri­kan ja Lähi-idän maat sekä osa Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan ja Euroo­pan maista.

Lii­ke­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia kehit­ty­vil­lä markkinoilla

Kun kehit­ty­mät­tö­mis­tä tai vähem­män kehit­ty­neis­tä mais­ta tulee entis­tä kehit­ty­neem­piä talouk­sia, tar­joa­vat ne uusia lii­ke­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia yri­tyk­sil­le, joi­ta suo­ma­lais­ten­kin yri­tys­ten on hyvä tut­kia. Kun köy­hyys vähe­nee ja uusia kulut­ta­ja­luok­kia kehit­tyy, tar­vi­taan uusia tuot­tei­ta ja pal­ve­lui­ta tyy­dyt­tä­mään kulut­ta­jien kas­va­via tarpeita.

Yri­tyk­sen on syy­tä tutus­tua pai­kal­li­seen kult­tuu­riin, mark­ki­noi­hin ja lii­ke­toi­min­taym­pä­ris­töön perin poh­jiin vält­tääk­seen suden­kuo­pat suun­ni­tel­les­saan toi­min­nan aloit­ta­mis­ta tai laa­jen­ta­mis­ta kehit­ty­vil­lä mark­ki­noil­la. Kun yri­tys onnis­tuu tar­joa­maan oikei­ta tuot­tei­ta stra­te­gi­ses­ti oikein vali­tuil­le mark­ki­noil­le, voi se odot­taa lii­ke­vaih­ton­sa ja mark­ki­nao­suu­ten­sa kas­va­van. Menes­ty­mi­nen vaa­tii kui­ten­kin myös, että tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den hin­noit­te­lus­sa onnis­tut­tu ja että oikea asia­kun­ta on saa­tu kiin­nos­tu­maan tar­jon­nas­ta. Kehit­ty­vät mark­ki­nat anta­vat yri­tyk­sil­le usein myös mahdoll­isuuden inno­voi­da mui­ta mark­ki­noi­ta edullisemmin.

Ris­kien­hal­lin­taan kan­nat­taa sijoit­taa ajoissa

Yri­tyk­set koh­taa­vat usein monen­lai­sia haas­tei­ta uudes­sa lii­ke­toi­min­taym­pä­ris­tös­sä. Kor­rup­tio on usein ongel­ma, ja hou­ku­tus sää­tää kaup­paa rajoit­ta­via lake­ja on suu­ri. Talou­del­li­nen infra­struk­tuu­ri on heik­ko. Omai­suu­den suo­ja kai­paa paran­nuk­sia. Poliit­ti­nen ja oikeu­del­li­nen jär­jes­tel­mä sekä rahoi­tus­jär­jes­tel­mä ovat kehittymässä.

Yri­tyk­set, jot­ka toi­mi­vat pää­asias­sa vain EU:n sisä­mark­ki­noil­la, saat­ta­vat hel­pos­ti unoh­taa, että EU:n ulko­puo­lel­la yri­tys koh­taa mitä eri­lai­sim­pia haas­tei­ta, jot­ka saat­ta­vat liit­tyä muun muas­sa lain­sää­dän­nön puut­tu­mi­seen. Kau­pal­li­set, poliit­ti­set ja tava­roi­hin liit­ty­vät vahin­ko­ris­kit on syy­tä käy­dä läpi ennen kaup­pa­so­pi­muk­sen sol­mi­mis­ta, jol­loin las­ku on toden­nä­köi­ses­ti pie­nem­pi kuin ongel­ma­ti­lan­tees­sa. Jo oikean mak­su­ta­van tai yleis­ten Inco­terms 2020 ‑toi­mi­tus­lausek­keen valin­ta vähen­tää tai pois­taa usei­ta kau­pan­käyn­tiin liit­ty­viä ris­ke­jä. Kun tie­dot liik­ku­vat säh­köi­ses­sä ympä­ris­tös­sä, on muis­tet­ta­va myös kyber-uhat ja varau­tu­mi­nen niihin.

Ten­de­rit vaa­ti­vat yri­tyk­sil­tä eri­tyis­tä tark­kuut­ta. Ten­de­rin esit­tä­jän oikeel­li­suus on hyvä tar­kis­taa mah­dol­li­sim­man var­hai­ses­sa vai­hees­sa. Ten­de­rien tut­ki­mi­ses­sa yri­tyk­sil­tä vaa­di­taan eri­tyis­tä tark­kaa­vai­suut­ta. Yri­tys­ten on syy­tä tar­kis­taa, onko taho, joka pyy­tää tar­jous­ta ja joka esiin­tyy val­tiol­li­se­na orga­ni­saa­tio­na, todel­la sel­lai­nen. Usein hal­li­tuk­sen ja eri jär­jes­tö­jen viral­li­set ten­de­rit ovat jul­ki­sia, ja nii­hin liit­ty­vien pro­ses­sien jat­ko­kä­sit­te­ly on esi­tet­ty hal­li­tuk­sen ja jär­jes­tö­jen net­ti­si­vus­toil­la, mut­ta nii­tä­kin kan­nat­taa tut­kia huolella.

Val­mis­tau­tu­nee­na ja roh­keas­ti kehit­ty­vil­le markkinoille

Kun yri­tys arvioi tar­kas­ti ja oikein ris­kit ja lii­ke­toi­min­ta­mah­dol­li­suu­ten­sa, sil­lä on hyvä mah­dol­li­suus menes­tyä kehit­ty­vil­lä mark­ki­noil­la. Sama kos­kee sijoit­ta­jia, jot­ka etsi­vät tuot­to­ja näil­tä markkinoilta.