Paa­vo Mar­ti­kai­nen 16.12.2021

Asian­tun­ti­ja-artik­ke­li eJä­sen­kir­je 16.12.2021

Kehit­ty­neis­tä pal­kit­se­mis­mal­leis­ta apua hen­ki­lös­tön sitout­ta­mi­seen – vai onko van­has­sa vara parempi? 

Vali­tet­ta­van usein kuu­lee, kuin­ka yri­tys­ten on haas­teel­lis­ta löy­tää osaa­vaa hen­ki­lös­töä ja vas­taa­vas­ti avain­hen­ki­löt ovat kil­pai­li­joi­den hou­kut­te­lun koh­tee­na. Sen vuok­si yri­tyk­seen sitou­tu­nut ja työs­tään moti­voi­tu­nut hen­ki­lös­tö on monel­le yri­tyk­sel­le tär­keä osa toi­min­nan eli­neh­dois­ta. Eri­tyi­ses­ti per­he- ja kas­vu­yri­tyk­set ovat riip­pu­vai­sia osaa­vas­ta hen­ki­lös­tös­tä ja hei­dän panok­ses­taan yri­tyk­sen kas­vul­le ja menestymiselle. 

Työ­nan­ta­jayh­tiöl­lä on usei­ta kei­no­ja sitout­taa, kan­nus­taa ja pal­ki­ta hen­ki­lös­töään. Perin­tei­si­nä pidet­tä­vil­le mal­leil­le on myös vaih­toeh­to­ja, jot­ka voi­vat olla mones­sa­kin mie­les­sä toi­mi­vam­pia ja vero­tuk­sen näkö­kul­mas­ta tehok­kaam­pia kuin tavan­omai­set mal­lit. Eten­kin avain­hen­ki­löi­den koh­dal­la osa­ke­pe­rus­tei­set kan­nus­tin­jär­jes­tel­mät ovat toi­mi­via. Omis­ta­juus luo int­res­sin yhtiön arvon kehit­tä­mi­seen ja osa­ke­poh­jai­set jär­jes­te­lyt ovat siten tehok­kai­ta pit­kän aika­vä­lin kan­nus­tei­ta. Var­sin­kin aikai­sen vai­heen kas­vu­yri­tys­ten koh­dal­la omis­ta­juus ja sii­hen liit­ty­vä arvon­nousun mah­dol­li­suus voi olla se hou­ku­tin, joka saa rek­ry­toi­ta­van hen­ki­lön sitou­tu­maan yri­tyk­seen ja kes­tä­mään kehi­tys­vai­heen haasteet.

Lis­taa­mat­to­mien yhtiöi­den hen­ki­lös­tö­an­tien vero­tuk­seen tuli mer­kit­tä­vä muu­tos vuo­den 2021 alus­ta alkaen, kun tulo­ve­ro­la­kiin (1535/1992, TVL) lisät­tiin uusi hen­ki­lös­tö­an­te­ja kos­ke­va sään­nös TVL 66 a §. Sään­nös­tön mukaan lis­taa­mat­to­man yhtiön osak­kei­ta on mah­dol­lis­ta antaa hen­ki­lös­töl­le mate­maat­ti­sel­la arvol­la ilman ansio­tu­lo­ve­ro­tus­ta, mikä­li etu on hen­ki­lös­tön enem­mis­tön käy­tet­tä­vis­sä. Kysees­sä on mer­kit­tä­vä muu­tos van­haan käy­tän­töön näh­den. Osak­keen mate­maat­ti­nen arvo perus­tuu yhtiön net­to­va­ral­li­suu­teen, mikä voi olla mer­kit­tä­väs­ti­kin yhtiön käy­pää arvoa alhai­sem­pi. Myö­hem­min osak­kei­den arvon­nousus­ta rea­li­soi­tu­va etu vero­te­taan läh­tö­koh­tai­ses­ti pääomatulona.

Veroe­dun koh­den­ta­mi­sek­si sään­nök­sen sovel­ta­mi­sa­laa on rajat­tu. Edul­lis­ta vero­koh­te­lua ei sovel­le­ta sel­lai­siin hen­ki­löi­hin, jot­ka omis­ta­vat jo yli 10 pro­sent­tia yhtiön osak­keis­ta tai ääni­mää­räs­tä, eikä täl­lai­sia hen­ki­löi­tä huo­mioi­da myös­kään hen­ki­lös­tön enem­mis­tön las­ken­nas­sa. Vas­taa­vaa rajaus­ta sovel­le­taan myös, jos hen­ki­lön per­heen­jä­se­nen tai hei­dän yhtei­nen omis­tuk­sen­sa ylit­tää 10 pro­sen­tin rajan. Rajauk­se­na on myös, että uusi hen­ki­lös­tö­an­tie­tu kos­kee aiem­mas­ta sään­te­lys­tä poi­ke­ten vain työ­nan­ta­jayh­tiön osak­kei­ta. Esi­mer­kik­si emo­yh­tiön osak­kei­den anta­mi­seen tytä­ryh­tiön työn­te­ki­jöil­le sään­te­lyä ei sovel­le­ta, vaan näis­sä tilan­teis­sa vaih­toeh­to­na on edel­leen voi­mas­sa ole­van TVL 66 §:n soveltaminen.

Osa­ke­poh­jai­sia mal­le­ja voi­daan raken­taa kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti myös vah­van taseen omaa­vil­le yhtiöil­le esi­mer­kik­si joh­don hol­din­gyh­tiöi­den tai niin sano­tun rever­se liqui­da­tion pre­fe­rence-mal­lin avul­la. Oli­pa osa­ke­poh­jai­nen kan­nus­tin­jär­jes­tel­mä mikä hyvän­sä, edel­lyt­tää se tark­kaa suun­nit­te­lua ja hyvin mie­tit­tyä osa­kas­so­pi­mus­ta. Lisäk­si osa­kas­so­pi­muk­ses­sa sovi­tun toteu­tu­mi­sen var­mis­ta­mi­sek­si on tär­ke­ää huo­mioi­da myös yhtiö­oi­keu­del­li­set näkökohdat.

Jos osa­ke­poh­jai­set mal­lit eivät syys­tä tai toi­ses­ta sovel­lu, on yhte­nä hou­kut­te­le­va­na vaih­toeh­to­na hen­ki­lös­tö­ra­has­to. Se voi­daan perus­taa jo 10 hen­gen yri­tyk­siin. Lisäk­si yhtiön lii­ke­vaih­don tulee perus­ta­mis­vai­hees­sa olla vähin­tään 200 000 euroa. Hen­ki­lös­tö­ra­has­to sovel­tuu siis hyvin laa­jaan jouk­koon yri­tyk­siä. Hen­ki­lös­tö­ra­has­to on raha­na mak­set­ta­vaan tulos­palk­kioon näh­den sel­keäs­ti edul­li­sem­pi vaih­toeh­to. Työn­te­ki­jän vero­tus koh­dis­tuu vas­ta aikaan, jol­loin hän nos­taa eriä rahas­tos­ta ja täl­löin nos­te­tus­ta rahas­to-osuu­des­ta on 20 pro­sent­tia vero­va­paa­ta ja 80 pro­sent­tia vero­na­lais­ta ansio­tu­loa. Hen­ki­lös­tö­ra­has­toon siir­re­tyis­tä eris­tä tai siel­tä nos­te­tuis­ta osuuk­sis­ta ei mak­se­ta laki­sää­tei­siä sosi­aa­li­va­kuu­tus­mak­su­ja. Mones­ti yri­tyk­set mak­sa­vat­kin saa­ta­van sivu­ku­lusääs­tön ansios­ta hen­ki­lös­tö­ra­has­toe­rän lisä­osaa eli palk­kio­ta sii­tä, että hen­ki­lös­tö rahas­toi palk­kion­sa. Lisäk­si hen­ki­lös­tö­ra­has­to on itses­sään verovapaa.

Vaih­toeh­to­jen kir­jo on laa­ja. Tar­kal­la suun­nit­te­lul­la jokai­sel­le yri­tyk­sel­le voi­daan löy­tää sil­le sopi­vin vaih­toeh­to oman hen­ki­lös­tön kan­nus­ta­mi­sek­si ja sitout­ta­mi­sek­si. Eten­kin yri­tys­ten avain­hen­ki­löt ovat jat­kos­sa­kin kriit­ti­sen tär­keäs­sä ase­mas­sa yri­tys­ten menes­ty­mi­sen toteut­ta­mi­ses­sa – tähän voi­daan vas­ta­ta muul­la­kin kuin perus­palk­kaa nostamalla.

Paa­vo Martikainen
Veroasiantuntija
KPMG Oy Ab

Paa­vo Mar­ti­kai­nen toi­mii vero­asian­tun­ti­ja­na KPMG Oy Ab:n Lap­peen­ran­nan toimistolla.